Tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlapuhe Oulun 400–vuotisjuhlassa 31.8.2005

Zacharias Topelius kirjailija, toimittaja ja historian professori kuvasi 1800-luvun puolivälissä kirjallisessa tuotannossaan tarkoin omaa koulukaupunkiaan Oulua. Nykyään, yli 150 vuotta myöhemmin ensi vaikutelma vierailijalle Oulusta on yllättävänkin samankaltainen. Tällä en tarkoita pelkästään hänen ympäristökuvaustaan, vaikkei tänäänkään kukaan voi asettaa kyseenalaiseksi tämän valkean kaupungin ja sen ympäristön kauneutta. Ympäristön kuvauksen lisäksi Topeliuksen tarkan huomioinnin kohteena oli kaupungin ilmeinen vauraus ja elinkeinotoiminnan vilkkaus. Hänen aikanaan kaupunkiin keskittyi koko Pohjois-Suomen kauppa. Topeliuksen sanoin: ”kaukaa Lapista ajetaan porolaumoja, kaukaa sisämaan järviltä tulee tervaa ja lankkuja; monena päivänä saattaa tulla parikin sataa rekeä.” Näiden tuotteiden vienti toi vaurautta kaupunkiin ja koko Pohjois-Suomeen.

Oulun lapsuus oli kuitenkin perin vaatimaton. Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa, sen itäinen osa, jolla erityisesti tuolloin oli merkitystä valtakunnan tavoitellessa hallintaansa Skandinavian pohjoisia alueita. Valtaistuinriidat aseellisine yhteenottoineen ja muine levottomuuksineen olivat ulottaneet tuhoisan vaikutuksensa myös Suomen alueelle. Kaupungin kehittymisen lähtökohdat eivät siten olleet erityisen otolliset, kun Ruotsin kuningas Kaarle IX perusti Oulun kaupungin vuonna 1605 ja antoi sille viisi vuotta myöhemmin kaupunkioikeudet. Kaupungin alueella asui vasta muutamia satoja ihmisiä.

Kaupungin kasvu ja kehittyminen oli alussa hidasta ja se koki useita kovia takaiskuja. Alueella käydyt taistelut, tulipalot, väestön surmaamiset ja pakko-otot aiheuttivat sen, ettei kaupunki juurikaan päässyt kehittymään ensimmäisen sadan vuoden aikana.

Mikä sitten nosti Oulun vauraaksi ja väkirikkaaksi kaupungiksi? Puhumme nykyään paljon kansainvälisyydestä ja kansainvälisestä kaupasta. Kansainvälistyminen ei ole kuitenkaan uusi ilmiö. Se käy ilmi selkeästi myös tämän alueen historiasta. Kauppa ja kansainvälistyminen ovat olleet Oulun kehittymiseen vahvasti vaikuttaneita tekijöitä.

Oulu sai tapulikaupunkioikeudet eli oikeuden käydä ulkomaankauppaa - tosin vain rajoitetusti Tukholman kautta - vuonna 1765. Kaupankäynnin vilkastuminen oli osaltaan myötävaikuttumassa siihen, että 1700-luvun lopulla Oulu oli jo kasvanut Turun jälkeen Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi.

Oulu on 400 vuoden aikana kehittynyt asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurimmaksi kaupungiksi, jossa asuu lähes 130 000 asukasta. Oulu on sekä läänin pääkaupunki että Pohjois-Pohjanmaan maakunnan hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Kaupungin myönteinen kehitys näyttää jatkuvan, ja Oulu onkin yltänyt viime vuosina Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien joukkoon.

Alueen menestys ei ole vain sen omien asukkaiden työn tulosta, vaikka jo Topelius havaitsi oululaisten erityisen toimeliaisuuden. Suomessa valtiovalta on vuosikymmenten aikana pyrkinyt tukemaan kehitystä maan eri puolilla. Kyse on aina ollut mitä suurimmassa määrin yhteistyöstä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.

Oulu oli jo Topeliuksen oma koulukaupunki. Tämän päivän Oulu on nimenomaan eriasteisen koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kotipaikka. Vuonna 1958 perustettu Oulun yliopisto on Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja. Eri tieteenalojen yhteistyönä tehtävä tutkimus informaatiotekniikassa, biotekniikassa sekä ympäristö- ja pohjoisuustutkimuksessa on kansainvälisesti uraa uurtavaa. Alusta alkaen yliopistolla on ollut myönteinen vaikutus asukasmäärään ja erilaisten työpaikkojen syntyyn. Yliopistoa perustettaessa sille asetetut odotukset ovat nähdäkseni toteutuneet erinomaisen hyvin.

Jos Oulu on menneinä vuosisatoina ollut tunnettu lohesta ja tervasta, on se tänä päivänä kansainvälisesti tunnettu korkeasta teknologiasta, siihen liittyvästä opetuksesta, tutkimuksesta ja tuotannosta. Viime vuosien hyvän menestymisen taustalla ovat 1980 –luvulla tehdyt valinnat ja päätökset. Oulu valitsi edelläkävijän roolin julistautumalla teknologiakaupungiksi. Syntyi ns. Oulu-ilmiö. Näiden aikaansa edellä olevien päättäjien työn tuloksista on voitu nauttia viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupunkia ympäröivillä seuduilla. Maamme voi olla ylpeä tästä menestystarinasta.

Oululaisten työstä voi myös oppia. Suomen kaupunkihistoria on eurooppalaisittain varsin nuorta. Suomessa oli keskiajalla kuusi kaupunkia ja Oulu on maamme vanhimpien kaupunkien joukossa. Kaupungin 400-vuotisjuhla tarjoaa edellä esitetyin tavoin oivan tilaisuuden tarkastella myös Suomen historiaa. Mutta miten luulette Oulua kuvattavan sen 500-vuotisjuhlissa?

Suomalaiset kunnat, asukkaineen, yrityksineen ja johtohenkilöineen ovat perustavanlaatuisten kysymysten edessä, joiden ratkaiseminen vaikuttaa yhteiseen arkeen pitkälle tulevaisuuteen.

Julkisen talouden tasapainottaminen globalisoituvassa toimintaympäristössä kohtaa
paikallistasolla kuntatalouden tiukkuuden ja palvelujen järjestämisvastuun. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi yhdyskuntarakenne tiivistyy ja väestön kasvu keskittyy ensisijaisesti harvoihin kasvukeskuksiin. Kuntien erot sekä taloudessa että huoltosuhteessa kasvavat.

Suomalaiset kaupungit ja kunnat eivät ole keskenään samanlaisia. Kunnilla on samat perustehtävät ja niiden tulevaisuuteen vaikuttaa paitsi koko suomalaisen yhteiskunnan kehityskulut myös aina enenevässä määrin kansainvälinen kehitys, erityisesti talouden alalla.

Monelta osin Oulu on useita muita kuntia paremmassa asemassa. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ja monipuolinen palvelurakenne ovat luoneet uusia työpaikkoja aikaisempien rinnalle. Myöskään väestön ikääntyminen ei tule olemaan samanlainen ongelma kuin useimmilla muilla alueilla Suomessa. Kaupungin asukkaiden keski-ikä on suomalaisittain alhainen ja muuttoliike tuo uusia asukkaita ja syntyvyys on perinteisesti korkea.

Maailma on nopeasti muuttumassa ja muutoksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin, eniten tietysti kansainvälisillä markkinoilla toimiviin. Globaali kilpailu on arkipäivän todellisuutta, jonka myönteiset ja kielteiset vaikutukset kohtaavat koko Suomea. Suomen eri alueet eivät enää kilpaile vain keskenään yrityksistä ja osaajista, työpaikoista ja hyvinvoinnista, vaan kilpailijat löytyvät lähialueiden ohella myös kaukaa maapallon toiselta puolelta.

Ihmiset ja työpaikat vaihtavat paikkakuntaa aikaisempaa nopeammin. Ihmiset arvostavat asuinpaikkaa valitessaan entistä enemmän mm. yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Suomalainen rakastaa luontoa, mutta myös moniarvoinen ja luovuutta edistävä kulttuuri on nousemassa entistä merkittävämmäksi tekijäksi ihmisten arvomaailmassa.

Kunnat pyrkivät nykyisin houkuttelemaan alueelleen paitsi yrityksiä myös asukkaita. Kilpailua käydään uusista kuntalaisista mm. vakailla yhteiskuntaoloilla, turvallisuudella, hyvällä infrastruktuurilla, ihmisläheisillä palveluilla ja yhteisöllisyydellä. Tutkijoiden mielestä ihmisten erilaisuus ja laaja kirjo kansallisuuksia on rikastuttavaa, tuo uutta osaamista ja luo innovatiivisen ympäristön. Mutta vain sillä edellytyksellä, että ihmiset itse hyväksyvät erilaisuuden ja pystyvät luomaan suvaitsevan ja kannustavan ilmapiirin.

Pelkkä huipputeknologian osaaminen ei siis enää riitä, vaan sitä on täydennettävä suvaitsevaisella ja moniarvoisella ympäristöllä sekä laaja-alaisella koulutuksella.
Suomessa tarvitaan uusia, erilaisia Oulu–ilmiöitä vastaamaan tuleviin haasteisiin.

* * *

Syntymäpäiväsankari Oulu on valinnut päämääräkseen olla pohjoisen Euroopan elinvoimaisin ja maailmanlaajuisesti verkostoitunut kaupunkiyhteisö, jossa yhdistyy asukkaiden tarpeista lähtevät kehittyneimmät palvelut ja tasapainoinen talous. Tavoitteena on luoda Oulusta kansainvälinen, monikulttuurinen, suvaitsevainen ja entistä viihtyisämpi kaupunki sen asukkaille ja lisäksi yrityksille innovatiivinen toimintaympäristö. Se on hyvä tavoite. Uskon, että me kaikki luotamme siihen, että OULU TEKEE SEN TAAS.

Toivotan Oululle ja kaikille oululaisille parhainta onnea ja menestystä.