Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe 61. Yhteisvastuukeräyksen avaamiseksi 7.2.2010

(muutosvarauksin)

Kuusikymmentä vuotta sitten sodanjälkeisessä Suomessa elettiin kovia aikoja eikä apua näyttänyt tulevan mistään. Tähän tilanteeseen ja näihin tarpeisiin vastaamaan perustettiin Yhteisvastuukeräys.

Yhteisvastuukeräys on kuluneiden toimintavuosiensa aikana tarttunut moniin kipeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja rahoittanut palveluita, joilla on autettu hädässä olevia ihmisiä. Yhteisvastuukeräyksen kohteena on vuosittain avun tarvitsijat sekä kotimaassa että kehitysmaissa. Tällä on haluttu hyvin selvästi viestittää, että me elämme yhdessä ja yhteisessä maailmassa.

Tänään käynnistyvä Yhteisvastuukeräys auttaa köyhiä lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa. Marttaliitto ja Marthaförbundet käynnistävät kotimaan keräysvaroilla yhteistyöhankkeita, joilla parannetaan ruokakurssien ja kotikäyntien avulla vaikeimmassa asemassa olevien lapsiperheiden arkea.

Suomessa elää tällä hetkellä köyhyydessä yli 150 000 lasta. Edellisen laman jälkeen yleinen ansiotaso nousi Suomessa nopeasti, mutta kaikki eivät vaurastuneet. Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet ja lapsiperheiden tuet ovat jääneet jälkeen muusta tulokehityksestä. Lapsiköyhyys on kolminkertaistunut 90-luvulta lähtien. Viime vuoden aikana jyrkästi lisääntynyt työttömyys ja yleinen talouden taantuma toivat lisää vaikeuksia.

Köyhyys merkitsee riskiä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Se on inhimillisesti väärin ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Tänä vuonna vietetään myös Euroopan yhteistä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaista teemavuotta. Syrjäytymisen ehkäiseminen vaatii ongelmien esiin nostamista ja toimia.

Perustuslakimme turvaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lapsiperheiden köyhyyden ehkäisy on julkisen vallan oikeudellinen ja eettinen velvollisuus. Käytännön toimet lapsiköyhyyden torjumiseksi ovat kuitenkin olleet riittämättömiä.

Vanhoina aikoina ihmisten hyvinvointi riippui paljolti vapaaehtoisesta avustustoiminnasta. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa myös modernia hyvinvointiyhteiskuntaa. Auttakaamme vapaaehtoistyöllä myös lapsiperheitä. Lapsi on perheensä jäsen. Auttamalla perhettä, autamme lasta.

Yhteisvastuun tämänvuotinen ulkomaankohde on Haiti, joka on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa. Haiti valittiin avustuskohteeksi jo varsin varhain. Silloin emme tietenkään voineet tietää tulossa olevasta katastrofista. Tammikuun alussa Haitissa tapahtuneen viime aikojen tuhoisimman maanjäristyksen seuraukset ovat mittavat. Tämänhetkisten arvioiden mukaan kuolleita on lähes 200 000. Maanjäristyksessä loukkaantuneet ja kotinsa menettäneet ihmiset tarvitsevat nyt kipeästi apua, vettä, ruokaa ja suojaa.

Se, että Haiti oli jo aiemmin valittu Yhteisvastuukeräyksen kohteeksi, mahdollisti välittömän avun antamisen. Kirkon Ulkomaanapu on jo aloittanut maassa humanitaarisen avustustyön. Pitkäaikaisen avun tarve alkujaankin hauraassa valtiossa tulee kuitenkin jatkumaan vielä vuosia.

Hyvät kanssaihmiset,

Hyvinvointiyhteiskuntakin kasvaa lähimmäisvastuun ja solidaarisuuden ilmapiirissä.

Tässä osallisuuden yhteiskunnassa me tarvitsemme toinen toisiamme. Itsekkyyttä ja piittaamattomuutta ei saa päästää sitä rappeuttamaan. Elävä yhteiskunta antaa tilaa lähimmäisyydelle ja kannustaa siihen. Yhteisvastuu kuuluu ihmisyyteen.

Yhteisvastuukeräyksen suojelijana tahdon kiittää teitä kaikkia vapaaehtoisia kerääjiä ja lahjoittajia, jotka olette mukana auttamistyössä.

Julistan 61. Yhteisvastuukeräyksen avatuksi ja toivon kansalaisten osallistuvan siihen aktiivisesti, avun merkitykseen luottaen.

Lisätietoja:

• Yhteisvastuukeräys 2010