Tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu Syöpälehden 70-vuotisjuhlanumerossa 2006

Hyvinvoiva väestö on kansallinen voimavara Teksti: Jaana Ruuth Presidentti Tarja Halonen pohtii, että suomalaiset joutuvat nyt ensimmäistä kertaa yhteiskuntansa historiassa oppimaan, mitä väestön ikääntyminen käytännössä tarkoittaa. Syöpälehdelle myöntämässään haastattelussa hän puhuu voimakkaasti sen puolesta, ettei eri ikä- tai sosiaaliryhmiä saa asettaa vastakkain, kun mietitään hoitoresurssien riittävyyttä. Halosen mielestä hyvinvoiva väestö on Suomen kansallinen voimavara.

Samaan aikaan kun turistit nauttivat Helsingin kauppatorilla syyskesän viimeisestä hellepäivästä, tehdään presidentinlinnassa kiireisenä töitä. Euroopan Unionin puheenjohtajuuden mukanaan tuomat velvoitteet ovat entisestään kiristäneet presidentin aikataulua, mutta tarmokkaan oloinen Tarja Halonen saapuu haastatteluun täsmällisesti. Nopea aihepiirin vaihdos Euroopan Unionin asioista suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoidon pohdiskeluun ei tunnu tuottavan hänelle vaikeuksia.

- Tasa-arvon säilyttäminen suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoidossa on poliittinen kysymys. Poliittista tahtoa vaaditaan paitsi Suomessa myös Euroopan Unionissa, Tarja Halonen painottaa.

Ajatus siitä, että terveyden- ja sairaanhoidon resursseja kohdennettaisiin tulevaisuudessa jollekin tietylle ikä- tai sosiaaliryhmälle ei saa hyväksyntää presidentiltä.

- Minun voimakas viestini on, ettei esimerkiksi lapsiperheitä ja ikääntyvää väestöä pidä asettaa vastakkain. Pikemminkin on mietittävä, millainen osuus kansantulosta on jatkossa kohtuullista kohdentaa hyvinvointipalveluihin. Tätä asiaa ratkaistaessa on katsottava kohtuullisuutta paitsi yksilön myös yhteiskunnan näkökulmasta. Hyvinvoiva väestö vauvasta vaariin on meidän kansallinen voimavaramme.

- On kuitenkin selvää, että väestön ikääntyminen tuo jatkossa omat haasteensa hoitotyöhön toteuttamiseen. Ensimmäisen kerran suomalaisen yhteiskunnan historiassa me joudumme näin laajamittaisesti oppimaan, mitä väestön ikääntyminen käytännössä tarkoittaa, Halonen miettii.

Ikä ei saa vähentää oikeutta palveluihin

Kysymys syövän hoidon taloudellisten kustannusten kasvusta ja hoitoresurssien riittävyydestä huolestuttaa monia, koska potilaiden määrä kasvaa lähivuosina voimakkaasti suurten ikäluokkien tullessa syöpäikään. Presidenttiäkin askarruttaa, miten jatkossa voidaan tarjota hyvä hoito jokaiselle.

- Ikä ei voi olla sellainen tekijä, joka vähentää oikeutta terveyspalveluihin. Ikääntyvän ihmisen elimistö toki asettaa hoidolle tiettyjä rajoituksia, koska se ei kestä samassa määrin raskaita hoitoja kuin nuoremman ihmisen elimistö, Tarja Halonen arvioi.

Hänen mielestään hoitojen hinta on kysymys, joka selvimmin asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan.

- Uusia lääkehoitoja kehitetään maailmalla jatkuvasti, mutta ne ovat usein varsin kalliita, eivätkä ne välttämättä tule meillä Suomessa heti yleiseen käyttöön. Eriarvoisuus ihmisten välillä syntyy siitä, että osa ihmisistä saattaa julkisen sairaanhoidon lisäksi etsiä omin varoin täydentäviä hoitokeinoja. Erot eri potilaiden välillä eivät kuitenkaan saisi olla kovin suuria. Ihmisten pitäminen tasa-arvoisina on kaikkien etu.

- Toivoakseni meillä on myös mahdollisuus vaikuttaa syövän ennaltaehkäisyyn ja potilasmäärän kasvun hillitsemiseen. Ennaltaehkäisyn hyöty on selkeä esimerkiksi keuhkosyövän osalta, koska nykyään on hyvin tiedossa, että syövän suurin aiheuttaja on tupakka, Halonen lisää.

Toisaalta on olemassa sellaisia aineita, joiden vaarallisuudesta on saatu tietoa vasta vuosia sen jälkeen, kun ihmiset ovat niille tietämättään altistuneet.

- Suurissa ikäluokissa on esimerkiksi joukko ihmisiä, jotka ovat aikanaan työssä altistuneet asbestille. Heidän kohdallaan ei enää voida puhua ennaltaehkäisystä, vaan on keskityttävä sairastuneiden hyvän hoidon turvaamiseen, Tarja Halonen toteaa.

Syöpä Nyt -kampanja huomattiin linnassakin

Syöpään liittyvistä asioista keskustellaan nykyään julkisuudessa varsin luontevasti. Millaisia ajatuksia sana syöpä herättää presidentissä?

- Tänä päivänä se herättää vähemmän pelkoa kuin vuosikymmeniä sitten. Kun Syöpäjärjestöt aloitti muutama vuosi sitten Syöpä Nyt -kampanjan, hätkähdin ja jäin miettimään, miten ihmiset ottavat sen vastaan. Turhien pelkojen vähentäminen on kuitenkin tärkeää, oli kyse sitten aidsista, syövästä tai psyykkisistä sairauksista.

- Meillä on yhteiskunnassa pyritty eristämään kärsimys, kipu ja kuolema pois yleisestä tietoisuudesta yksityiseksi asiaksi. Toki niissä on yksityinenkin puolensa, mutta meidän kaikkien pitäisi oppia ymmärtämään, että ne ovat osa ihmisen elämää, eikä niitä ole syytä pelätä siinä määrin, ettei pysty olemaan sairauden kanssa tekemisissä, Halonen painottaa päättäväisesti.

Syöpäpotilaan arki on tullut hänelle tutuksi ystäväpiirin kautta. Huoli sairastuneiden ystävien puolesta häivähtää Halosen kasvoilla.

- Minulla on monta sellaista ystävää, jotka ovat sairastuneet ja joista suurin osa, kiitos hyvän suomalaisen sairaanhoidon ja ihmisten oman kuntoutumishalun, on selvinnyt. Joukossa on kuitenkin myös niitä, joilla on vielä hoitoprosessi kesken.

Tarja Halonen on pannut merkille keskustelun, jota on viime aikoina käyty sairauden läpikäyneiden ihmisten paluusta työelämään.

- Minusta on ollut hyvin ikävää julkinen keskustelu, jossa ihmisen arvoa on mitattu sen mukaan, voiko hän palata työelämään vakavan sairauden jälkeen. Ymmärrän, että kansantalouden kasvun vuoksi on tärkeää saada työikäiset ihmiset palaamaan pikaisesti työelämään, mutta ihmisyyden kannalta on tärkeää pyrkiä siihen, että jokainen saa hyvää hoitoa ja riittävästi aikaa toipua sairaudestaan.

Syöpäjärjestöt on Haloselle tuttu paitsi yhteiskunnallisena vaikuttajana myös potilasjärjestönä. Ystäviensä sairastumisen jälkeen hän on pannut merkille tuen, jota Syöpäjärjestöt tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen.

- Toivon, että peruspalvelujärjestelmämme eri paikkakunnilla ottaa riittävällä tavalla huomioon sekä järjestöjen palvelutuotannon, jäsentoiminnan sekä niiden tarjoaman tukitoiminnan. Saumaton yhteistyö julkisen sektorin ja järjestötoiminnan välillä on minusta ehdottoman tärkeää.

- Kolmannen sektorin toimijoille pitäisi turvata mahdollisuus tuottaa palveluja yhteiskuntamme omien rahoitusmahdollisuuksien kautta, mutta myös siten, ettei Euroopan Unioni katsoisi vapaata kilpailua tärkeämmäksi kuin ihmisten hyvinvointia, Halonen toteaa.

Vatsatanssi sujuu porukassa paremmin

Sosiaali- ja terveydenhuolto näyttää siirtävän vastuuta yksilön terveydestä yhä enemmän ihmiselle itselleen. Tarja Halonen myöntää, että näin saattaa joissakin tapauksissa olla, mutta hän katsoo, ettei ihmisen ole syytä vastuutaan vältelläkään.

- Jokaiselta meiltä voidaan kohtuullisessa määrin edellyttää huolenpitoa omasta kunnostamme. Jotkut ovat sitä mieltä, että esimerkiksi tupakan vaarallisuudesta ja liikunnan iloista puhutaan liikaa, mutta minusta terveyden edistäminen mahdollisimman tehokkaalla tavalla on kaikkien etu. Tavoissa, jolla terveyden edistämistä tehdään, on meillä kuitenkin vielä kehittämistä. Keneltäkään ei Halosen mielestä silti pidä evätä hoitoon pääsyä sen vuoksi, ettei ihminen ole huolehtinut riittävästi terveydestään.

- Suomen perustuslaki takaa tasa-arvoisen kohtelun jokaiselle ihmiselle tiettyyn rajaan saakka, joten mielestäni on selvää, että myös alkoholisoituneista, ylipainoisista tai liikuntaa karttaneista potilaista on huolehdittava.

Tarja Halonen kuitenkin uskoo, että korkeatasoinen terveyden edistämistyö on tehnyt suomalaisista hyvin valistuneita.

- Väittäisin, että Suomessa tiedetään esimerkiksi lasten terveellisestä ruokavaliosta tai elintapojen yhteydestä terveyteen huomattavasti enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. Terveysvalistukselta ei yksinkertaisesti voi, eikä tarvitsekaan välttyä nykyaikaisessa yhteiskunnassa.

Kysymys siitä, miten Halonen itse edistää terveyttää, saa hymyn presidentin kasvoille.

- Olen ollut aina hyvin työkeskeinen ihminen ja joudun aina välillä miettimään, mikä on vuorokaudessa kohtuullinen jako työn, vapaa-ajan ja unen välillä, Halonen tunnustaa.

Ryhmäliikunnan ystävänä häntä toisinaan kismittää, että presidentin virkakiireet estävät osallistumisen ohjattuun liikuntaan.

- Yritän kuitenkin liikkua kohtuullisesti ja olla joustava: jos aikataulu pakottaa luopumaan yhdestä liikuntamuodosta, valitsen toisen. Sen olen kuitenkin joutunut huomaamaan, että vatsatanssi sujuu porukassa paremmin kuin yksin, Halonen naurahtaa.