Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Women’s International Forumin tilaisuudessa New Yorkissa 15.3.2011

Kestävän kehityksen edistäminen kattavan vihreän kasvun kautta

Haluan aluksi ilmaista syvän myötätuntoni ja surunvalitteluni Japanin kansalle ja hallitukselle, ja erityisesti heille, jotka ovat menettäneet perhettä ja ystäviä viime viikon luonnonkatastrofeissa. Meneillään oleva kriisi on meidän kaikkien mielessämme.

Olen erittäin iloinen kutsusta Naisten kansainväliseen foorumiin. Arvostan foorumin tekemää työtä diplomaattisen yhteisön jäsenten, Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön sekä koko Yhdistyneiden kansakuntien yhteisön keskinäisen yhteisymmärryksen ja arvonannon edistämiseksi.

Viime viikolla vietimme kansainvälisen naisten päivän 100. vuosipäivää. Naisten verkottumisen voima on ratkaisevan tärkeä tämän päivän maailmassa. Tämä foorumi antaa myös tilaisuuden keskustella naisten voimaannuttamisesta eri maissa.

Tasa-arvo hyödyttää koko yhteiskuntaa. Naiset muodostavat puolet maailman väestöstä. Meidän on varmistettava, että kaikki inhimilliset resurssit ovat käytettävissä yhteiskuntiemme kehittämiseksi. Enemmistö maailman köyhimmistä ja vähiten koulutetuista ihmisistä on yhä naisia. He ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa kriisien aikana. Korostan, että naiset ovat voimavara, jota emme ole ottaneet täysin käyttöön.

* * *

Tämänpäiväisessä puheessani keskityn paneelin toimintaan ja kerron näkemykseni kestävästä kehityksestä.

YK:n pääsihteeri perusti kestävän kehityksen paneelin viime elokuussa ja pyysi Etelä-Afrikan presidenttiä Jacob Zumaa ja minua toimimaan paneelin puheenjohtajina. Puolet paneelin jäsenistä on naisia. Jäsenet edustavat eri maita ja toimialoja, ja paneelissa on mukana nykyisiä ja entisiä valtionpäämiehiä, ministereitä sekä yritysmaailman ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Paneelin kokoonpano on tasapainoinen. Pohjoinen ja etelä ovat tasapuolisesti edustettuina. Jäsenistössä toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo. Sekä liikemaailma että kansalaisyhteiskunta ovat edustettuina. Meillä on kokemusta ja uusia näkemyksiä.

On myös tärkeää, että paneelilla on yhteinen päämäärä ja aito tahto työskennellä yhdessä tulosten saavuttamiseksi. Kahden kokouksen jälkeen olen sen suhteen luottavainen.

Paneelin toimeksiantona on muodostaa uusi kestävän kehityksen ja vähähiilisen hyvinvoinnin malli yhä kuormitetumman planeetan asukkaille.

Paneelin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että kestävää kehitystä sinänsä ei tarvitse määritellä uudelleen. Kansainvälisen yhteisön noin 20 vuotta sitten muotoilema kestävän kehityksen käsite on edelleen pätevä. Nyt tarvitaan sen toimeenpanoa. Me keskitymme siihen, miten voimme saavuttaa maailmanlaajuisen kestävän kehityksen: kestävän maapallon, joka voi tukea sillä asuvien ihmisten tarpeita.

Paneeli kokoontuu jälleen toukokuussa Helsingissä. Paneeli jatkaa yhteydenottojaan tärkeimpiin sidosryhmiinsä ja tärkeimmille alueille sekä ottaa jatkuvasti vastaan tietoja, näkemyksiä ja mielipiteitä muiltakin tahoilta.

* * *

Maailma tarvitsee taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän näkemyksen globaalista kehityksestä. Ihmiskunnan hyvinvoinnin on käytävä käsi kädessä luonnon hyvinvoinnin kanssa.

Taloudellisen kasvun on oltava vihreää, oikeudenmukaista ja kattavaa. Sen on luotava työpaikkoja, mahdollisuuksia säälliseen työhön ja parempi elämä jokaiselle, niin tälle sukupolvelle kuin tulevillekin sukupolville.

Tarvitsemme paikallista, kansallista ja maailmanlaajuista yhteistyötä. Uskon, että meidän tulisi käsitellä myös sitä, onko kansainvälisiä rakenteita tarvetta muuttaa globaalilla sekä alueellisilla ja paikallisilla tasoilla. Kansallisvaltiot ovat kuitenkin jatkossakin keskeisimpiä toimijoita. Kansalaisjärjestöjen, yksityisten yritysten sekä ryhmien ja yksilöiden osallistuminen on myös tärkeää.

Yhdistyneiden kansakuntien on ainoana todella maailmanlaajuisena järjestönä oltava johtavassa roolissa maailmanlaajuisissa kysymyksissä.

Kestävän kehityksen kolmesta pilarista sosiaalinen pilari on jäänyt jälkeen. Viime aikoina sosiaalinen pilari on saanut enemmän huomiota osakseen poliittisessa keskustelussa. Tämä tuli esille Maailman talousfoorumin WEF:n kokouksessa tammikuun lopussa. Säällisten työpaikkojen luominen on avainasemassa taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävässä kehityksessä. Kattavaa kasvua ei voi olla olemassa ilman työpaikkoja. Pohjois-Afrikan poliittisen liikehdinnän johdosta se ymmärretään entistä paremmin.

Syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tehtävä huomattavasti nykyistä enemmän. Pohjoismaat sijoittuvat hyvin usein kärkisijoille, kun maita asetetaan paremmuusjärjestykseen koulutuksen, sosiaaliturvan, kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen suhteen. Meillä on kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen korkeat veroasteet – se on totta. Ihmisiin ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen kannattaa kuitenkin sijoittaa.

Naisten näkökulmasta Suomi on edelläkävijä monessa suhteessa. Vuonna 1906 Suomi antoi maailman ensimmäisenä maana naisille täydet poliittiset oikeudet. Suomalaiset naiset ja miehet ovat alusta alkaen rakentaneet yhdessä hyvinvointivaltiota. Kokemuksemme on myönteinen.

Naisten osallistuminen on kenties yksi syistä, miksi Pohjoismaat ovat huolta pitäviä yhteiskuntia – hyvinvointiyhteiskuntia.

Naisten voimaannuttaminen on myös äärimmäisen tärkeää, kun rakennetaan kestävää kehitystä tasapainoisella tavalla. Naiset, jotka ovat usein vastuussa kodin jokapäiväisistä valinnoista, ovat avainasemassa vihreän talouden kehittämisessä.

Köyhyydellä on usein naisen kasvot. Naiset työskentelevät ahkerasti kaikkialla maailmassa, mutta miehiä useammin he ovat töissä epävirallisilla toimialoilla eli heillä ei ole työsopimusta, he eivät maksa veroja eikä heillä ole sairausvakuutusta tai eläketurvaa. Lisäksi he työskentelevät maataloudessa miestensä ohella mutta ilman omia tuloja tai omaa maata.

Taloudellinen tasa-arvo on vielä kaukana. Vaikka naiset tekevät kaksi kolmannesta kaikesta maailman työstä, he ansaitsevat vain kymmenyksen tuloista. Naiset omistavat vain yhden prosentin kaikesta omaisuudesta ja alle kaksi prosenttia kaikesta maasta maailmassa.

On ollut suuri ilo todeta, että sukupuolinäkökulmasta rauhanrakentamisessa ja kriisinhallinnassa ollaan yhä tietoisempia. YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva päätöslauselma 1325 oli tärkeä askel eteenpäin. Kansainvälinen naisjohtajuuskonferenssi – joka minulla oli kunnia kutsua koolle yhdessä Liberian presidentin Ellen Johnson-Sirleafin kanssa vuonna 2009 – lähetti vahvan viestin siitä, kuinka tärkeää on panna päätöslauselma toimeen kokonaisuudessaan.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on myös tärkeä ulottuvuus YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Toteutettuina useimmat tavoitteet parantavat erityisesti naisten ja tyttöjen asemaa. On yleisesti hyväksytty tosiasia, että naiset ovat resurssi.

Koulutus on yksi YK:n vuosituhattavoitteiden tärkeimmistä päämääristä. Maailman talousfoorumi on yksilöinyt tyttöjen koulutuksen yhdeksi tehokkaimmista tavoista parantaa kehittyvän maan taloutta. Koulutus on avain menestykseen.

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat lisäksi suurelta osin sukupuolten tasa-arvoon liittyvä kysymys. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen vakavasti naisten elämään ja elantoon, mutta naiset voivat olla vahvoja toimijoita taistelussa sitä vastaan.

Naisten näkökulma on otettava huomioon kaikissa ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa.

On myös tärkeää, että rohkaisemme naisia vaikuttamaan uuteen ilmastonmuutosjärjestykseen – olemaan aktiivisia siten, että sukupuolinäkökulma tunnistetaan ja sitä kunnioitetaan. Menestyminen edellyttää kuitenkin sekä naisten että miesten sitoutumista ja osallistumista.

Haluan toivottaa teille parhainta mahdollista menestystä tärkeässä työssänne.