Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuhe Etyjin 16. ministerineuvoston kokouksessa Helsingissä 4. joulukuuta 2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

On ilo toivottaa teidät tervetulleiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ministerineuvoston 16. kokoukseen Helsinkiin.

Paljon on muuttunut siitä, kun edeltäjämme tapasivat ensimmäisen kerran Finlandia-talossa vuonna 1975. Helsinki on muuttunut dramaattisesti, samoin kuin Suomi, Eurooppa ja koko muu maailma. Myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on muuttunut suuresti. Etyj on todellinen juridinen organisaatio, ei enää pelkästään vaeltava konferenssi, joka siirtyy pääkaupungista toiseen.

Etyj on Suomen ulkopolitiikassa erityisellä sijalla.

Helsingin huippukokouksessa vuonna 1975 saatiin aikaan aika läpimurtosopimus, jossa vahvistettiin ne periaatteet, jotka edelleen ohjaavat Etyjin toimintaan osallistuvia 56 valtiota. ”Helsingin henki” saattoi yhteen kylmän sodan kilpailijat, ja se oli keskeisessä osassa, kun idän ja lännen välistä kuilua kurottiin Euroopassa umpeen. Toisessa Helsingin huippukokouksessa vuonna 1992 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia vahvistettiin, jotta se voi paremmin vastata aluettamme kohtaaviin uusiin haasteisiin, ja ETYKistä tuli merkittävä toimija konfliktien ehkäisyssä ja kriisinhallinnassa.

Tällä tavoin Helsinki on ollut mukana järjestön ja valtioidemme välisten suhteiden kehityksen käännekohdissa. Suomi otti vastaan Etyin puheenjohtajuuden vuonna 2008 täysin tietoisena tästä historiasta ja samalla sen innoittamana.

Suomi on edelleen lujasti sitoutunut Etyjin periaatteisiin, jotka ovat järjestön perusta. Demokratian ja oikeusvaltion kunnioittaminen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelu, talouden ja ympäristöasioiden järkevä hallinto sekä valtioiden välinen poliittis-sotilaallinen yhteistyö ovat turvallisuuden kokonaisvaltaisen käsitteen olennaisia tukipilareita.

Näiden kunnianhimoisten sitoumusten joukko on Etyjin ydin, ja se toimii kompassina, joka ohjaa järjestöön osallistuvia valtioita. Meidän kaikkien on jatkettava työtä niiden sitoumusten panemiseksi täytäntöön, jotka olemme yhdessä antaneet.

Tämä vuosi on ollut monella tapaa haastava.

Kosovon itsenäistymiseen johtanut prosessi, jota johti edeltäjäni presidentti Martti Ahtisaari Yhdistyneiden Kansakuntien pyynnöstä, osoittautui hajaannusta aiheuttavaksi. Pitkittyneistä neuvotteluista huolimatta kaikki maat eivät voineet hyväksyä Kosovon asemaan ehdotettua ratkaisua.

Elokuussa Georgiassa puhkesi yllättäen aseellinen konflikti. Ihmishenkiä menetettiin ja ihmiset joutuivat lähtemään kodeistaan, ja osa heistä on edelleen joutunut pysymään poissa kotiseudultaan. Etyj osoitti voimansa osallistumansa tulitauon aikaan saamiseen ja tehosti nopeasti seurantatoimiaan. Etyj otti myös johtavan aseman ja saattoi yhteen EU:n ja YK:n, jotta voitiin luoda perusta Geneven keskusteluille. Tilanne on edelleen herkkä, ja kaikkien osapuolten on noudatettava tulitaukosopimusta tiukasti.

Ratkaisemattomat konfliktit Etyj-alueella heikentävät yhteistä turvallisuuttamme ja muodostavat kansalaisille vakavan uhan. Äskettäiset tapahtumat korostivat edelleen tarvetta tehostaa pyrkimyksiämme konfliktien ratkaisemiseksi.

Monet järjestön jäsenmaat kamppailevat syvenevän talouskriisin kourissa. Luottamuksen palauttaminen edellyttää hallitusten, kansainvälisten rahoituslaitosten ja pankkialan läheistä ja koordinoitua yhteistoimintaa. Pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vaikuttaa painopisteisiimme. Ilmastonmuutos nimetään ehkä yhdeksi suurimmista turvallisuusuhistamme, joka vaatii viipymättä käytännön toimia.

* * *

Juhlimme muutaman päivän kuluttua ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 60. vuosipäivää. Meidän on kunnioitettava tätä tärkeää julistusta ja noudatettava edelleen siinä annettuja periaatteita.

Ihmisten turvallisuuden edistäminen on Suomelle tärkeä tavoite. Kriisin kohdatessa olisi viipymättä aloitettava humanitäärinen toiminta pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden suojelemiseksi. Miinanraivausta tarvitaan usein ihmishenkien pelastamiseksi konfliktien jälkeisissä tilanteissa.

Haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ihmisoikeudet ja perusvapaudet on taattava jokaiselle. Sukupuolten tasa-arvo on maidemme myönteisen kehityksen kannalta ratkaiseva tekijä. Tavoitteenamme on oltava vähemmistöjen saaminen mukaan julkiseen elämään, ja meidän on tunnustettava maahanmuuttajien lisääntyvä panos yhteiskunnissamme. Maissamme on edistettävä suvaitsevaisuutta ja torjuttava syrjintää, ja sitä on täydennettävä kansainvälisillä ponnisteluilla, joista esimerkkinä Sivilisaatioiden allianssi.

* * *

Toivon, että tämän Ety-järjestön ministerineuvoston osallistujat käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja katsovat pitemmälle kuin tämän päivän polttaviin kysymyksiin, siten että he jakavat yhteisen näkemyksen turvallisuudesta tulevaisuuden Euroopassa. Venäjän federaation ja Ranskan presidentit ovat jo osallistuneet tähän keskusteluun. Toivon, että keskustelu jatkuu avoimessa ja rakentavassa ilmapiirissä.

Meidän ei pidä olettaa, että nykyiset yhteistyötavat jatkuvat ikuisesti muuttumattomina. Kun keskustelemme tulevasta yhteistyöstä, meidän on kuitenkin rakennettava yhteisten arvojen ja sitoumusten lujalle perustalle. Niiden avulla Euroopassa on voitu levittää demokratiaa, lujittaa oikeusvaltiota ja tuoda yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja perusvapaudet Euroopan kansoille.

Toivotan kokoukselle menestystä.