Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe WWF:n Itämeri-seminaarissa Tukholmassa 27.8.2008

Itämeri – yhteinen vastuumme

Kiitän lämpimästi tästä huomionosoituksesta. On suuri kunnia saada ottaa vastaan WWF:n Itämeri-palkinto. Arvostan suuresti WWF:n aktiivista ja sitkeää toimintaa rakkaan Itämeren hyväksi. Elämämme täällä Pohjolassa on monella tavoin riippuvainen Itämeren tilasta. Jokaisen on tunnettava vastuunsa ja nähtävä yhteistyön merkitys. Itämeren onnellinen tulevaisuus voidaan varmistaa vain vilpittömällä tahdolla toimia yhteisen päämäärän eteen.

Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys on noussut myös globaalin kansainvälisen politiikan keskipisteeseen. Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Kestävä kehitys edellyttää huolehtimista ihmisistä ja vahvaa ympäristötietoisuutta.

Jokainen voi henkilökohtaisilla valinnoillaan edistää kestävää kehitystä ja kantaa vastuuta luonnon suojelusta ja sen monimuotoisuudesta. Kansalaisten vapaa toiminta vahvistaa kansallisten kestävän kehityksen strategioiden aikaansaamista ja toteuttamista ja kannustaa myös ponnisteluihin kansainvälisten sopimusten aikaansaamiseksi. Maapallo on yhteinen ja meidän työskenneltävä yhdessä sen tulevaisuuden turvaamiseksi.

Meille Itämeren kansoille kestävä kehitys konkretisoituu helposti Itämereksi. Yhteinen meremme on osa meidän identiteettiämme. Alueen kehityksellä on merkittävä vaikutus jokaisen hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Itämeri on mahdollisuuksien meri. Se on kulttuurin ja kaupan kuljetuskanava. Itämeren talousalueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä. Sen yhdeksästä rantavaltiosta kahdeksan on Euroopan unionin jäseniä. Venäjän kanssa EU pyrkii kehittämään yhteistyötään. Vuorovaikutus Itämeren alueella on vilkasta. Itämerellä on ollut ja on tulevaisuudessakin alueen kansoja yhdistävä vaikutus.

Itämeren luontoympäristö on ainutlaatuinen. Yhteinen meremme on lähes suljettu, matala ja kylmä murtovesiallas, jossa elää rinnakkain makean ja suolaisen veden eliölajeja. Nämä erityispiirteet tekevät siitä kuitenkin erityisen herkän. Meri on rehevöitynyt ja sen päästökuormitus on kestämättömällä pohjalla. Itämeri on yksinkertaisesti maailman saastuneimpia meriä.

Itämeren maiden suojelukomission Helcomin marraskuun 2007 toimintaohjelmassa tavoitteeksi asetettiin meren hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Aikaa on 13 vuotta ja tilanne on huono. Tiedämme, että toimenpiteitä tarvitaan nopeasti. Meidän on lunastettava sitoumuksemme. Meri ei voi odottaa.

Ensisijaisia tehtäviä on yhdyskuntajätevesien puhdistaminen tehokkaalla tavalla. Toinen tärkeä asia on maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen radikaali vähentäminen. Elintason kohoaminen Itämeren alueella on hyvä asia, mutta se tuo todennäköisesti mukanaan myös lisää ympäristörasitteita. Meidän tulee huolehtia, että voimistuva taloudellinen kehitys on myös sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää.

Itämeren lisääntyvä meriliikenne edellyttää merenkulun turvallisuuden parantamista. Hyvin hoidettuina merikuljetukset ovat sekä taloudellinen että ympäristöystävällinen vaihtoehto moniin muihin kuljetusmuotoihin verrattuna. On arvioitu, että Itämerellä on liikenteessä kaiken aikaa noin pari tuhatta alusta. Vilkas liikenne yhdistyneenä Itämeren haavoittuvaan ekosysteemiin on suuri vaara.

Hyvä keino meriturvallisuuden parantamiseen olisi muun muassa koko Itämeren kattavan meritilannekuvan muodostaminen. Tällöin kaikkien rantavaltioiden viranomaisilla olisi tiedot koko Itämeren meriliikenteestä ja laivojen liikkeitä voitaisiin ohjata ja tarkkailla koko ajan. Yksi mahdollisuus olisi öljy- ja kemikaalitankkereiden pakkoluotsaus koko Itämeren alueella. Lisäksi laivojen voitaisiin edellyttää täyttävän määrätyt tekniset standardit ja laivojen miehistöjen osaamiselle voitaisiin asettaa ehtoja. Merikarttojen ja navigointijärjestelmien kehittäminen on niin ikään aina ajankohtaista.

Itämeren alueen yhteistyötä mahdollisten vahinkojen varalta on viimevuosina kehitetty edelleen, mutta esimerkiksi öljyntorjunta-aluksista ja materiaalista on huutava pula koko Itämeren alueella.

Alueen maiden on myös vakavasti ja ennakkoluulottomasti pohdittava vaihtoehtoisten kuljetusreittien ja kuljetustapojen käyttöönottoa. Toki näihin liittyy omat logistiset haasteensa ja omat haittavaikutuksensa ympäristölle. Helppoja ratkaisuja ei ole.

Tuloksiakin on saavuttu. Suomenlahdella jo vuodesta 2004 käytössä olevasta Suomen, Venäjän ja Viron yhteisestä meriliikenteen seurantajärjestelmästä (Gulf of Finland Reporting System, GOFREP) on saatu hyviä kokemuksia ja järjestelmän kehittämistä jatketaan. Tässä järjestelmässä Suomenlahdelle tulevat laivat ilmoittautuvat järjestelmään ja saavat tietoja alueen laivaliikenteestä. Järjestelmän laajentaminen koko Itämerelle lisäisi merenkulun turvallisuutta.

Itämerta koskevat Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleismaailmalliset määräykset. Meidän Itämeren maiden aloitteesta IMO on myöntänyt Itämerelle erityisen herkän merialueen virallisen aseman. Tätä asemaa tulee nyt hyödyntää tehokkaasti.

* * *

Meillä on useita myönteisiä esimerkkejä konkreettisista hankkeista Itämeren hyväksi. Pietarin yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa on otettu merkittäviä edistysaskelia, joiden positiiviset vaikutukset Itämeren tilaan näkynevät lähivuosien aikana. Myös Puolassa on toimittu rehevöitymisen torjumiseksi ja uusia merkittäviä hankkeita ollaan parhaillaan käynnistämässä jätevesien fosforipitoisuuksien vähentämiseksi. Teillä on varmasti muita esimerkkejä menestystarinoista. Me voimme, jos haluamme.

Parempien tulosten aikaansaaminen edellyttää yhteistyötä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tähän meillä on jo olemassa tarvittavat perusmekanismit, joiden toimintaa tulee kehittää ja tehostaa konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi. Emme niinkään tarvitse uusia toimielimiä ja järjestöjä, vaan entistä tiiviimpää yhteistyötä ja nopeampia toimia.

* * *

EU:n Itämeri-strategia on erittäin tärkeä ja Suomi tukee Ruotsin pyrkimystä nostaa Itämeri-strategia yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista vuoden 2009 EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Itämeri-strategian avulla voidaan asettaa konkreettiset tavoitteet alueen kehittämiseksi. Meidän kannattaa hakea yhteistyötä EU:n muiden merialueiden kanssa, kuten Välimeren unionin sekä Mustameren alueen kanssa. Uusittu pohjoisen ulottuvuuden politiikka tarjoaa myös toimivan kehikon Itämeren alueella tehtävälle yhteistyölle.

* * *

Kansallisvaltiot ovat edelleenkin tärkeimmät toimijat kansainvälisten sopimusten ja toimintasääntöjen aikaansaajina. Ympäristön saastuminen ei tunne kansallisia rajoja. Puhdas meri, turvallinen merenkulku ja kestävällä pohjalla oleva kalastus hyödyttävät kaikkia meremme rannoilla. Itämeren pelastamiseksi tarvitaan kuitenkin myös entistä enemmän valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä sekä julkisten ja yksityisten voimavarojen yhdistämistä. YK:n ilmastonsuojelukokous on vuonna 2009 Kööpenhaminassa. Mikä olisikaan parempi kannustus kokoukselle kuin oman Itämeremme hyväksi saavutetut tulokset.

Kiitän vielä kerran huomionosoituksesta ja pyrin toimimaan luottamuksenne arvoisesti. Puhdas Itämeri voi olla meidän perintömme tuleville sukupolville.