Tasavallan presidentin avajaispuhe Helsinki Women Business Leaders Summitissa 26.9.2002

(muutosvarauksin)


On suuri ilo olla avaamassa tätä kokousta - ja juuri Helsingissä. Ensinnäkin maailmalla on yleisesti käsitys, että yritysmaailma on perinteisesti miesten valtakuntaa, jossa naisten on vaikea löytää jalansijaa. Toiseksi meillä suomalaisilla itsellämme ja vähän muillakin on käsitys, että juuri Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaa. Kumpikin käsitys on osin oikea ja osin väärä.

Ensinnäkin me olemme kokoontuneet edistämään tärkeää asiaa, naisten osallistumista yritysmaailmaan yleisesti ja naisyrittäjyyttä erityisesti. Tämä on yhteinen tavoitteemme. Tällaisessa tilaisuudessa me saamme arvokkaan mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia sekä luoda kansallisia ja kansainvälisiä verkostojamme.

Naisten yrittäjyys on välttämätön osa yhteiskuntien perusrakennetta - osa, jonka puuttuessa ihmisten ja perheiden hyvinvointi ja vaihdannan edellytykset romahtaisivat. Yhtä lailla yrittäminen on naisille välttämätöntä toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Käsitys yrityksistä miesten maailmana syntyy keskittymällä vain suuriin yritysorganisaatioihin. Suurissa, nimekkäissä yrityksissä naisten osuus ylimmästä johdosta on vain muutamia prosentteja. Miksi näin on, ja mitä haluamme asialle tehdä, tulee tämän kokouksen aikana pohdittavaksi.

Mutta suuret organisaatiot eivät edusta sen paremmin Suomessa, Luoteis-Venäjällä, Baltiassa tai USA:ssa kuin pientä osaa kaikista yrityksistä. Naiset tarvitsevat neuvoja, tukea ja kannustusta tullakseen yrittäjiksi. Oman yrityksen perustaminen on myös mahdollisuus päästä mittauttamaan omat kykynsä ja voimavaransa markkinoilla - ohi vanhojen hierarkioiden. Omaan yritykseen ei naisyrittäjä rakenna lasikattoa. Mutta yhden onnistuminen tekee tilaa muillekin naisille. Se on myönteinen ilmiö, joka leviää.

Yritystoiminnassa verkostoituminen on korvaamaton työväline, jonka ansiosta on mahdollista jakaa organisaatioiden kokemukset ja hyödyt. Näin rakennetut verkostot tulevat myös muun yhteiskunnan käyttöön. Ne ovat väylä uusille yrittäjille, ja niiden kautta yritysten asiakkaat, työntekijät ja muut sidosryhmät saavat omat ajatuksensa laajasti levitettyä ja omat etunsa valvottua. Oppimisen, yhteistyön, vuorovaikutustaitojen ja verkostoitumisen korostamisessaan naisten yritystoiminta tarjoaa malliesimerkin tulevaisuuden verkostoituvan talouden toimintatavoista.

Miksi sitten olen niin iloinen, että olette juuri Helsingissä. Tietysti olen ylpeä maamme kauniista pääkaupungista. On myös upeaa olla mukana Euroopan ja USA:n yhteistyön rakentamisessa. Uskon, että suomaisten kokemuksista on hyötyä Atlantin molemmin puolin. Yhtä vahvasti uskon, että suomalaisilla on opittavaa sekä USA:sta, Venäjältä että Baltiasta. Kaiken kaikkiaan meillä kaikilla on oppimista toinen toisistamme.

Suomen taloudessa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tärkeä asema niin taloudellisen kehityksen edistämisessä kuin työpaikkojen tarjoajina. Pk-yritysten osuus työpaikoista on noin kuusikymmentä prosenttia. Tämä osuus on viime vuosina selkeästi kasvanut. Viime vuosikymmenen lamasta toipumisessa oli erityisesti pienten, alle kymmenen henkeä työllistävien yritysten merkitys korvaamaton. Viime vuosina keskisuurten yritysten rooli on tässä suhteessa kasvanut. Naisten osuus yritystoiminnan elpymisessä - yrittäjien määrän kasvulla mitattuna - oli erityisen selkeä. Naisten johtamat yritykset ovat osoittautuneet kestäviksi ja luotettaviksi työnantajiksi. Työllisyyttä ja sen mukana tuomaa hyvinvointia ei tule ilman yrittäjyyttä. Yrittäjyys on yhteiskunnallinen voimavara. Yhteiskunnan menestys on paljolti riippuvainen yritystoiminnan menestyksestä.

Mitä sitten tulee Suomesta tasa-arvon mallimaana, niin naisten yritystoiminnan lisääntyminen yhteiskunnassa on nostanut esille yleisiä yrittäjyyteen ja erityisesti naisten yritystoimintaan liittyviä epäkohtia. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut naisten työssäkäynnin ja sitä kautta työn ja perheen yhteensovittamisen. Hyvinvointiyhteiskunta on meille tässäkin suhteessa suuri kilpailuvaltti globaalissa mittakaavassa.

Vaikka eteenpäin on menty, tehtävää riittää edelleen. Työn ja perheen yhteensovittaminen - joka yleisesti koetaan ongelmaksi palkkatyössä - on yrittäjille erityisen haastavaa. Yhteiskunnan tarjoamat hyvinvointipalvelut mitoitetaan usein tavanomaisten työaikojen mukaan. Samalla tavoin sosiaalivakuutusjärjestelmä on useimmiten rakennettu palkkatyön mallin mukaisesti - eikä sekään ota aina huomioon, että vain naiset pystyvät synnyttämään.

Ihmisoikeudet ovat meidän maissamme periaatteessa samat kaikille yksilöille, mutta käytännössä niitä ei toteuteta tasapuolisesti. Kaikissa maissa naiset ja tytöt kohtaavat jatkuvasti erilaisia esteitä. Tällaisia ovat muun muassa heikompi taloudellinen asema sekä kulttuuriin ja talouteen liittyvät tekijät, jotka vaikeuttavat naisten mahdollisuuksia saavuttaa oikeutensa ja hillitsevät tyttöjen rohkeutta tulevaisuutensa rakentamiseen.

Vaikka ihmisoikeuksien turvaaminen ja edistäminen kuuluvat kansainvälisten sopimusten mukaan hallituksille, elävää ihmisoikeuskulttuuria tuskin syntyy ilman aktiivista ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Mitä tulee naisten oikeuksiin, naiset itse ovat tärkein voimavara. Nais- ja muiden kansalaisjärjestöjen rooli on keskeisessä asemassa. Haluan tänään nostaa esille juuri teidät, naisyrittäjät ja teidän välisenne yhteistyön myönteisenä esimerkkinä. Kokemuksianne jakamalla ja toimimalla yhdessä olette raivanneet luonnollisella tavalla uutta maaperää naisten toiminnalle ja heidän oikeuksiensa toteuttamiselle.

Haluan lähinnä teille arvoisat vieraat kertoa, että Suomi osallistuu monin eri tavoin naisten aseman tukemiseen Virossa, Latviassa ja Liettuassa ja myös Luoteis-Venäjällä. Naisyrittäjyyden kehittäminen on viime vuosina noussut erääksi maamme lähialueyhteistyön keskeisistä aloista. Myös pohjoismaisen yhteistyön puitteissa Suomi osallistuu erilaisiin naisten asemaa kehittäviin hankkeisiin. Tämän merkitys korostuu pohjoismaisen yhteistyön edelleen syventyessä Baltian maiden kanssa ja maiden liittyessä EU:n jäseniksi. EU:n laajentuessa on erityisen tärkeää valvoa tasa-arvoon liittyvien sopimusten toteutumista jäsenmaissa. Myös EU:n ja Venäjän välisessä yhteistyössä naisten asemaan liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun teemme yhteistyötä amerikkalaisten ystäviemme kanssa Itämeren alueella. Tämä kokous voidaan nähdä jatkumona Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen naisten aseman parantamiseen liittyvään dialogiin, joka on alkanut jo useita vuosia sitten ja jatkunut sittemmin hallituksesta toiseen. Vuonna 1999 järjestimme naisten aseman parantamiseen tähtäävän seminaarin Riiassa. Seminaarissa tuotiin onnistuneesti transatlanttinen ulottuvuus Itämeren alueella harjoitettavaan naisten väliseen yhteistyöhön. Jo saman vuoden syksyllä pidimme konferenssin Reykjavikissa. Tämän seurauksena toteutettiin laaja kansainvälinen mentorointihanke, jota Yhdysvallat hallinnoi.

Tämän jälkeen tapasimme Helsingissä vuonna 2000, ja myös Yhdysvallat oli mukana. Seuraava Itämeren alueen naiskonferenssi järjestettiin 2001 Vilnassa ja kokousten sarja jatkuu ensi vuonna Virossa. Tämän lisäksi tällä hetkellä toteutetaan myös Suomen ja Viron välistä naisyrittäjähanketta. Yhdysvallat tukee hanketta rahallisesti.

Tässä yhteydessä haluan erityisesti kiittää suurlähettiläs Bonnie McElveen-Hunteria aloitteesta tämän kokouksen järjestämiseksi sekä hedelmällisestä yhteistyöstä, jota näin konkreettisesti toteutetaan. Voin varmaan sanoa tuttavallisesti, että ilman Bonnie Sinun kokemustasi amerikkalaisessa liike-elämässä, moni asia olisi jäänyt paljon vaisummaksi.

Olen vakuuttunut, että tässä salissa on varmasti yhtä monta menestystarinaa kuin on kuulijoitakin. Toivon, että kokemuksistanne on runsaasti hyötyä toinen toisillenne. Olen varma, että näiden päivien aikana välillenne syntyy useita arvokkaita yhteistyösuhteita - kenties ystävyyttäkin.

Hyvät ystävät, olkaa ylpeitä työstänne. Sekä miehiä että naisia tarvitaan sukupuolten välisen tasa-arvon aikaansaamiseen ja perinteisten sukupuolimallien muuttamiseen. Tasa-arvosta hyötyy sekä yksilö että yhteiskunta.