Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys ”Suomi sydämessä” –ulkosuomalaistapahtuman pääjuhlassa Turussa 2.7.2011

(muutosvarauksin)

Haluan omasta ja kaikkien suomalaisten puolesta lausua parhaat kiitokset Siirtolaisuusinstituutille, Turun kaupungille ja kaikille niille, joiden tiiviin työn tuloksena olemme nyt koolla. Toivotan kaikki kaukaa ja läheltä tulleet ulkosuomalaiset tervetulleiksi. Läsnäolonne täällä vanhassa Turussa osoittaa näiden päivien teeman osuvuutta. Suomi on todellakin sydämissä.

Siitä, kun suomalaisten ensimmäiset miilut savusivat Värmlannin metsissä tai kun valtameren yli purjehtineet suomalaiset perustivat yhdyskuntiaan Delaware-joen varteen, on kulunut satoja vuosia. Tiedämme kuitenkin, että suomalaisista oli kysymys vaikka Suomi ei historiallisena käsitteenä ollutkaan tunnettu eikä tunnustettu.

Maailmalla – vanhan kotimaan rajojen ulkopuolella – elävien suomalaisten arvioiduksi lukumääräksi on vakiintunut 1,3 miljoonaa. Tämän luvun tarkkuus riippuu tietenkin laskennan perustoista, joiden yksityiskohtiin ei tässä yhteydessä ole tarpeen keskittyä. Vaikka emme ylläkään esimerkiksi irlantilaisten lukemiin, aika paljon meitä suomalaisiakin maailmalla on.

Suomalaisten suurimmat muuttoaallot 1900-luvulla suuntautuivat Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. Matkaan lähdettiin monista syistä. Merkittävimpänä yhteisenä tekijänä oli kuitenkin työ, halu tehdä työtä ja työllä ansaita kohtuullinen toimeentulo itselle ja läheisilleen. Ulkosuomalaisen muotokuvaan liittyy työ keskeisenä elementtinä. Se on kuva ammattitaitoisesta, kovaa työtä tekevästä suomalaisesta, oli kysymys sitten työstä kaivoksissa, sokeriruokoviljelmillä, telakoilla tai tehtaissa. Saman kuvan näemme, kun puhumme korkean teknologian ammateista, insinööreistä, arkkitehdeistä tai vaikkapa kansainvälisten organisaatioiden palveluksessa olevista suomalaisista.

Matkustaminen ja muuttaminen kaukaiseen maahan olivat sata vuotta sitten aivan erilainen ponnistus kuin nykyään, jolloin tieto ja viestit siirtyvät mihin tahansa maailmassa sekunnin murto-osassa. Meille ovat jokapäiväistä rutiinia sellaiset asiat, joista vielä suhteellisen lyhyt aika sitten luimme vain kaikkein hurjimmissa tieteisromaaneissa. Ihmettelemistä oikeastaan on vain siinä, että me totumme tuohon kaikkeen niin nopeasti.

Historiallisesti katsoen on vain suhteellisen lyhyt aika siitä, kun kirjeen kulku merten yli kesti viikkoja ja siitäkin, kun tietoja vanhan kotimaan oloista sai perin niukasti. Näin sen kuva väistämättä muodostui pysähtyneeksi ja muistojen varaan rakentuvaksi. Kasvavasta tarpeesta parantaa ulkomaille muuttaneiden suomalaisten yhteyksiä vanhaan kotimaahan, syntyi vuonna 1927 Suomi-seura. Seura on kasvanut suureksi ja aktiiviseksi kansalaisjärjestöksi sekä monipuoliseksi palveluorganisaatioksi, joka laajojen kansainvälisten yhteyksiensä kautta monin tavoin tukee viranomaisten työtä.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä ovat Suomi-koulut, jotka pääasiassa vapaaehtoisvoimin pyrkivät ylläpitämään ja kehittämään ulkosuomalaisten lasten tuntumaa äidinkieleensä. Suomi-koulut toimivat valtion sinänsä hyvin vaatimattomalla taloudellisella tuella, jonka jakamisessa Suomi-seura toimii asiantuntijaorganisaationa. Meidän kaikkien on pidettävä huoli siitä, että Suomi-koulut myös vastaisuudessa kykenevät tehokkaasti vastaamaan kasvaviin haasteisiin.

Hyvä osoitus Suomi-seuran kyvystä seurata aikaa ja muuttua ajan vaatimusten mukaan oli Ulkosuomalaisparlamentin perustaminen vuonna 1997. Tarvittiin foorumi, jolla eri puolilla maailmaa toimivat ulkosuomalaisten hyvinkin erilaiset yhteisöt voivat olla yhteydessä myös keskenään, eivät enää vain Suomeen.

Ulkosuomalaisparlamentti vakiinnutti nopeasti asemansa sekä ulkosuomalaisten piirissä että Suomessa. Siitä on muodostunut tehokas ja tunnustettu edunvalvontaorganisaatio, joka on ylläpitänyt tiiviitä yhteyksiä Suomen eduskuntaan, hallitukseen ja viranomaisiin painottaen muun muassa lainsäädännössä ulkosuomalaisille tärkeitä näkökohtia. Maineikkaana esimerkkinä tunnetaan ulkosuomalaisten kaksoiskansalaisuuden hyväksyminen.

Kiitän täällä Turussa toimivaa Siirtolaisuusinstituuttia, joka toimii aktiivisesti ulkosuomalaisten parissa. Tämän vuonna 1974 perustetun instituutin toiminta käsittää muuttoliikkeisiin liittyvän tutkimuksen ja dokumentoinnin. Sen laajat siirtolaisrekisterit ovat monille ulkosuomalaisille avanneet tiedon kanavia näiden juurista ja vaiheista. Siirtolaisuusinstituutti onkin suosittu vieras eri puolilla maailmaa järjestettävissä ulkosuomalaisten tapahtumissa.

Ulkosuomalaiset perheineen ja yhteisöineen tietävätkin ehkä keskimääräistä paremmin, mitä on eläminen koetuista poikkeavissa kulttuuriympäristöissä ja mitä erilaisuus vaikuttaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Hyvät ihmiset, teidän kokemuksenne voivat vahvistaa rauhallista kehitystä myös kansainvälisissä suhteissa

Meille jää tästä ulkosuomalaistapahtumasta Suomen Turussa hyviä muistoja ja hyvä mieli myöskin sen vuoksi, että meidän kantavana voimanamme on uudenlainen isänmaanrakkaus, joka on mukaansa ottava, ei poissulkeva. Tämä on tärkeätä muistaa myös silloin kun maailmalla tai Suomessa kohtaamme ihmisiä, kulttuureja, tapoja, ja uskontoja, jotka ovat erilaisia kuin omamme.