Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuhe Suomi-Indonesia –talousseminaarissa Jakartassa 18. helmikuuta 2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

On suuri ilo vierailla Indonesiassa. Olen myös tyytyväinen, että voin osallistua tähän tärkeään kokoukseen ja puhua näin arvovaltaiselle yleisölle.

Suomen ja Indonesian suhteet ovat hyvät. Meidän on kuitenkin edelleen tiivistettävä niitä kaikilla aloilla, ei vähiten talouden alalla, jossa onkin viime aikoina esiintynyt lisääntynyttä kiinnostusta.

Haluaisin kertoa teille Suomen kokemuksia ja näkemyksiä maailmantalouden haasteista. Näitä ovat avoimien ja kilpailukykyisten markkinoiden vahvistaminen, kestävä ympäristökehitys ja tasa-arvoinen yhteiskunnallinen kehitys.

Suomi kannattaa voimakkaasti monenvälistä kanssakäyntiä ja kehottaa kaikkia osapuolia WTO:n kauppaneuvotteluissa joustavuuteen ja aloitteentekoon, jotta asiassa päästäisiin sopimukseen. Vain monenkeskinen kauppasopimus voi luoda pohjan yleismaailmallisille, avoimille ja syrjimättömille kaupankäynnin säännöille. Toivomme, että Aasian kasvavilla talouksilla on neuvotteluissa rakentava ja esimerkkiä näyttävä rooli.

Dohan kierroksen loppuun saattaminen olisi todella merkittävä askel, erityisesti kun ajattelemme maailmantalouden nykyisiä epävarmuustekijöitä. Sopimus helpottaisi kaupankäyntiä, loisi vaurautta ja antaisi kaikille maille mahdollisuuden hyötyä maailmantalouden kasvusta ja oikeudenmukaisemmasta globalisaatiosta.

Vapaakaupan kannattajana Suomi tukee voimakkaasti myös alueellisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten solmimista niiden maiden välillä, jotka ovat halukkaita syventämään keskinäisiä kauppasuhteitaan. Indonesia on suuri taloudellinen tekijä alueellaan, ja sen kaupallinen potentiaali on valtava. Toivomme, että te olisitte ensimmäisten joukossa aloittamassa vapaakauppaneuvotteluja Euroopan unionin kanssa.

Sata vuotta sitten Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita ja eristyksissä kylmässä Pohjolassa. Nykyään Suomi johtaa kansainvälisiä tilastoja monilla aloilla, esimerkiksi kilpailukyvyssä, kestävässä ympäristökehityksessä, tekniikan ja innovaation alalla sekä koulutuksessa ja hyvässä hallinnossa. Suomi tunnetaan maailman vähiten korruptoituneena maana, ja sen hallinnon avoimuutta ja toimivuutta kiitetään.

Olemme saavuttaneet tämän yhdistämällä hyvin toimivan demokratian avoimeen ja dynaamiseen markkinatalouteen. Demokratia kannustaa ihmisiä ottamaan vastuuta omasta elämästään ja yhteiskunnan kehittymisestä. Tämä lisää vakautta ja luottamusta yhteiskunnassa. Minusta tämä on eräs avaintekijä globalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Toinen avaintekijä Suomen yhteiskuntapolitiikassa on keskittymisemme koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen. Näitä aloja arvostetaan meillä perinteisesti, ja maailmanlaajuisen kilpailun myötä niistä on tullut yhä tärkeämpiä.

Koulutusjärjestelmämme perusperiaate on tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille – niin pojille kuin tytöille – ilmaisen perus- ja korkeakouluopetuksen kautta. Ihmisiin investoiminen ja vahvan osaamispohjan luominen elinikäisen oppimisen kautta ovat oleellisen tärkeitä muutoksiin sopeutumisessa ja tulevaisuuden talouskasvun tukemisessa. Investoiminen ihmisiin on todella kannattava sijoitus.

Nykyaikainen infrastruktuuri, monipuolinen energian tuotanto, pitkälle kehitetty logistiikka, makrotaloudellinen tasapaino, poliittinen vakaus ja hyvin toimivat työmarkkinasuhteet ovat merkittäviä tekijöitä kilpailukykymme ylläpitämisessä. Kilpailu ja avoimet markkinat ovat aina innostaneet innovaatioihin, tehokkuuteen ja tuottavuuteen, ja nykyään monet suomalaiset yritykset ovatkin maailman huippuja alallaan. Me tiedämme, että olemme pieni maa ja että voimme kilpailla vain laadulla, emme määrällä.

Alueellinen yhdentyminen Euroopan unionissa on myös edesauttanut Suomen taloudellista kehitystä. EU:n ansiosta meillä on laajat kotimarkkinat ja hyvät lähtökohdat tähdätä maailmanmarkkinoille.

Meidän suurin taloudellinen haasteemme, kuten jokaisen muunkin maan, on säilyttää asemansa ja hyvinvointinsa yhä kiivaammassa maailmanlaajuisessa kilpailussa. Meidän on jatkuvasti ponnisteltava pitääksemme yllä parasta mahdollista liiketoimintaympäristöä, jotta yritykset pystyvät säilyttämään kilpailuetunsa ja luomaan uutta vaurautta.

1990-luvulla Indonesialla ja Suomella oli samansuuntaisia kokemuksia: Suomessa oli pahin minkään teollisuusvaltion koskaan kokema lama, ja Indonesia taas kärsi Aasian rahoituskriisistä. Olemme molemmat edenneet pitkälle noista päivistä, mutta läpikäymämme prosessi korosti sitä, kuinka tärkeää on toteuttaa elintärkeitä uudistuksia tehokkaasti.

Maailmanlaajuisista haasteista ei voi puhua mainitsematta kestävää ympäristökehitystä ja ilmastonmuutosta. Näihin ongelmiin ei ole kansallisia eikä edes alueellisia ratkaisuja; tarvitaan maailmanlaajuisia ratkaisuja. Indonesia järjesti juuri tärkeimmän ilmastonmuutosta koskevan kokouksen kymmeneen vuoteen Balilla koskien Kioton sopimuksen tulevaisuutta. Luotan siihen, että Indonesia toimii edelleen kasvavien talouksien tiennäyttäjänä tulevaisuuden neuvotteluissa.

Yhteisiin toimenpiteisiimme kuuluvat teknologiansiirto ja tehokkaan ja puhtaan tekniikan käyttö sekä hyödyntämällä olemassa olevaa tekniikkaa että kehittämällä uusia innovaatioita. Suomella ei ole öljy-, kaasu- eikä hiilivarantoja, joten me olemme tuontienergian varassa. Tämän vuoksi Suomi onkin kehittänyt puhtaita teknologioita pitkälle, ja tästä keskustellaan varmasti tälläkin foorumilla.

Tästä pääsemmekin kahdenvälisten suhteiden syventämiseen. Suomalaiset yritykset ovat ymmärtäneet, millaista potentiaalia Indonesia edustaa Kaakkois-Aasian suurimpana talousalueena, jolla on suunnattomat raaka-ainevarannot, sekä maailman neljänneksi väkirikkaimpana maana. Indonesian talouskasvu- ja uudistuspolitiikat ovat lisänneet suomalaisten yritysten kiinnostusta Indonesian markkinoihin.
Koska yritykset ovat merkittäviä vetureita maidemme välisissä taloussuhteissa, on ilahduttavaa, että molemmilla osapuolilla on halua syventää näitä suhteita.

Lopuksi haluaisin kiittää lämpimästi isäntiämme heidän pyrkimyksistään kehittää Suomen ja Indonesian suhteita ja tästä onnistuneesta vierailusta. Nopeasti muuttuvassa ja yhä enemmän yhteenkietoutuneessa maailmantaloudessa on yhä tärkeämpää käyttää kaikki mahdolliset tilaisuudet saattaa yhteen potentiaalisia liikekumppaneita. Toivotan teille tuottoisaa ja mukavaa iltaa.