Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Kyproksen presidentin Tassos Papadopoulosin vierailun kunniaksi järjestettävillä päivällisillä 11.10.2004

Minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa Teidät, herra presidentti ja kyproslainen seurueenne tervetulleiksi Suomeen Afroditen kotisaarelta ja alueelta missä eurooppalainen kulttuuri syntyi.

Kypros on suomalaisten keskuudessa suosittu lomakohde ja sadat suomalaiset ovat valinneet Kyproksen myös asuinpaikakseen. Toivomme myös kyproslaisten matkailijoiden löytävän tiensä Suomeen ja tuntevansa itsensä yhtä lämpimästi tervetulleiksi kuin suomalaiset matkailijat tuntevat Kyproksella vieraillessaan.

Kyproksen ja Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on nostanut kahdenväliset suhteemme uudelle tasolle, vaikka Kyprokselle liittyminen Euroopan Unioniin ei ollut dramaattinen muutos. Yhteistyömme kattaa nyt kahdenvälisten asioiden lisäksi kaikki EU-asiat. Kypros ja Suomi työskentelevät yhdessä rauhan ja hyvinvoinnin edistämiseksi Euroopassa ja laajemminkin.

Maidemme välinen kauppavaihto on ollut valitettavan vähäistä, mutta toivon sen kasvavan jo lähitulevaisuudessa. Olenkin ilahtunut siitä, että mukananne Suomeen on saapunut myös joukko yritysten edustajia.

Voimme lisätä myös kulttuuriyhteistyötämme. Kyproksella on pitkä ja arvokas kulttuurihistoria ja kulttuurilla on tärkeä paikka myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi kuva- ja säveltaiteissa sekä mahdollisesti arkeologiassa ja historiantutkimuksessa. Olen erityisen iloinen, että Helsingin kaupungin taidemuseon näyttely suomalaisista myyteistä avataan pian Nikosiassa.

Monet kyproslaiset opiskelijat suorittavat osan yliopisto-opinnoistaan Suomessa. Erityispiirteenä haluan mainita ortodoksikirkkojemme väliset tiiviit yhteydet. Ortodoksiseen opettajakoulutukseen erikoistuneessa Joensuun yliopistossa opiskelee vuosittain 10-15 kyproslaista opiskelijaa.

Suomi toi liittyessään uuden maantieteellisen ulottuvuuden unionille, yhteisen rajan Venäjän kanssa. Aivan samoin Kypros on liittyessään tuonut uuden tärkeän alueellisen ulottuvuuden EU:lle, sijainnin itäisellä Välimerellä. Kokemuksenne ja vankalla perustalla oleva asemanne on tärkeä voimavara unionille sen suhteissa alueen maihin.

Suomi ja Kypros harjoittivat hedelmällistä yhteistyötä hallitusten välisen konferenssin aikana samanmielisten maiden ryhmässä. Tämän ansiosta perustuslailliseen sopimukseen saatiin merkittäviä parannuksia, jotka turvaavat jäsenvaltioiden tasa-arvon ja unionin toiminnan tehokkuuden. Meillä on jatkossakin unionissa paljon yhteisiä kiinnostuksen aiheita budjetista ulkoisen toiminnan kehittämiseen.

Euroopan unioni päättää joulukuussa aloitetaanko jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa. Komission arvion perusteella Suomi kannattaa jäsenyysneuvottelujen aloittamista Turkin kanssa. Olemme panneet myös merkille Kyproksen rakentavan suhtautumisen asiaan.

Mielestämme jäsenyysneuvottelujen aloittaminen edistää kehitystä Turkissa ja neuvotteluilla olisi myönteinen vaikutus myös Kyproksen kysymyksen ratkaisuyritysten kannalta.

Integraatio on keskeisellä tavalla lisännyt Euroopan vakautta. EU:n laajentuminen on poistamassa toisen maailmansodan jälkeisen jakolinjan Euroopasta. Keväisestä pettymyksestämme huolimatta Suomi on vakuuttunut, että Kyproksen valtionjohto on sitoutunut yhdentymisen kannalle ja toivomme, että Kyprosta halkova jakolinja olisi tulevaisuudessa vain historiaa samalla tavalla kuin muuallakin Euroopassa.

Maidemme väliset suhteet ovat aina olleet erinomaiset ja Suomi on ollut näkyvästi läsnä Kyproksella. Vuonna 1964 suurlähettiläs Sakari Tuomioja toimi ensimmäisenä YK-välittäjänä Kyproksen kriisissä. Suomi on niinikään osallistunut alusta lähtien UNFICYPin toimintaan ja olemme lähettäneet toiseksi eniten joukkoja tähän operaatioon. Yli 10 000 suomalaista on palvellut 40 vuoden aikana YK:n rauhanturvaoperaatioissa Kyproksella.

Kypros avasi suurlähetystönsä Helsingissä maaliskuussa 2002 ja Suomi avasi suurlähetystönsä Nikosiassa heinäkuussa 2004. Suurlähetystöjen avulla kahdenvälisiä suhteitamme voidaan kehittää entistä tehokkaammin. Tässä yhteydessä haluaisin myös kiittää Severisin perhettä heidän vuosikausien työstä Suomen kunniakonsuleina.

Haluan esittää Kyproksen kansalle suomalaisten onnittelut ja menestyksen toivotukset. Kohotan maljani Teidän terveydeksenne sekä Suomen ja Kyproksen kansojen keskinäisen yhteistyön lujittumiselle.