Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe 62. Yhteisvastuukeräyksen avaamiseksi 6.2.2011

Ihmisyys syntyy vuorovaikutuksesta. Sen vuoksi on hyvin luonnollista, että ihminen kaipaa toisten seuraa ja hyväksyntää. Joka kymmenes suomalainen nuori kokee itsensä yksinäiseksi. Joka viidennellä yläasteikäisistä pojista ei oman arvionsa mukaan ole yhtään todellista ystävää. Yksinäisyys on Suomessa eri-ikäisten ihmisten todellinen, vakava ongelma. Tänään käynnistyvä Yhteisvastuukeräys katsoo tulevaisuuteen ja torjuu erityisesti nuorten yksinäisyyttä.

Lapsi tai nuori ihminen voi kokea yksinäisyyden merkitsevän epäonnistumista ja kelpaamattomuutta. Ulkopuolisuuden ja huonommuuden kokemus tekee hänet silloin epäluuloiseksi ja araksi. Yksinäisyys on kaiken lisäksi ongelma, jonka vakavuutta ulkopuolisen on vaikea tunnistaa ajoissa.

Lapsuus ja nuoruus vaikuttavat vahvasti ihmisen myöhempiin elämänvaiheisiin. Esimerkiksi koulutus- ja työuraan sekä yksilön yleiseen terveystilaan vaikuttavat asiat alkavat rakentua jo lapsuudessa.

Tutkimusten mukaan yksinäisyys on yhteydessä moniin muihin kielteisiin seikkoihin kuten opiskelu- ja sopeutumisvaikeuksiin. Se voi johtaa usein myös masennukseen ja ahdistukseen. Syvä yksinäisyys voi päätyä joskus hyvinkin traagisiin seurauksiin.

Nuorikin tarvitsee tunnetta, että hän kuuluu johonkin. Osallisuus ja kumppanuus auttavat häntä omien voimavarojen löytämiseen, elämänhallinnan oppimiseen ja identiteetin vahvistumiseen. Ystävyys ja yhteenkuuluvuus sekä ehkäisevät ongelmia että voivat myös korjata jo syntyneitä mielen vaurioita.

Yhteiskunnan muutos on ollut nopeaa, eivätkä nuoria auttavat tukitoimet ole aina pysyneet muutoksessa mukana. Nuorten hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä onkin vahvistettava. Riskitekijöihin on puututtava ajoissa. Se on ihmiselle itselleen helpointa ja se on myös yhteiskunnan kustannustenkin kannalta lopulta edullisinta. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjumiseen tarvitaan moniammatillista ja -alaista yhteistyötä, josta ei tule luopua edes taloudellisesti tiukkana aikana.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys torjuu nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Suomessa nuorille järjestetään muun muassa uudenlaista ystävä- ja tukioppilastoimintaa sekä vertaistukiryhmiä. Tässä työssä ammatillinen apu yhdistetään vertaistukeen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Punainen Risti toimivat yhteistyössä kirkon nuorisotyön kanssa. Yhteistyön avulla yksinäinen tai muutoin avun tarpeessa oleva nuori kyetään tunnistamaan ja kohtaamaan ajoissa.

Mosambik kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Se itsenäistyi vuonna 1975. Sisällissodan jälkien korjaamisen lisäksi maassa on ollut yleiset kehitysmaaongelmat. Maa on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani.

Mosambikissa Yhteisvastuu tukee yksinäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten selviytymistä pääkaupungin Maputon köyhälistöalueella Xikhelenissä. Apu menee perille Kirkon ulkomaanavun kautta. Mosambikissa nuorten yksinäisyyden ja syrjäytymisen taustalla on köyhyys ja HIV, joka on vienyt useista perheistä vanhemmat. Monet mosambikilaislapset joutuvat ottamaan vastuun kodistaan ja nuoremmista sisaruksistaan aivan liian varhain. Kerättyjen varojen avulla koulutetaan tukihenkilöitä, jotka etsivät tukea tarvitsevia orpolapsia ja perheitä, tekevät kotikäyntejä heidän luokseen, tukevat henkisesti ja antavat tarvittaessa ruoka-apua. Sairaat ohjataan hoitoon. HIV-tartuntaa kantaville tarjotaan vertaistukea ja heitä kannustetaan muodostamaan vertaistukiryhmiä. Nuorille järjestetään ammattikursseja ja koulutusta yritystoimintaan.
 
Alkanut vuosi on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat ottaneet paljon vastuuta oman maamme kansalaisten hyvinvointia vahvistavien palvelujen tuottajina julkisen sektorin rinnalla. Samoin kansalaisjärjestöt ovat olleet aktiivisia kehitysyhteistyössä. Nämä ihmiset ansaitsevat yhteisen kiitoksemme.

Vapaaehtois- ja järjestötoiminta tukee tärkeällä tavalla ihmisten osallisuutta itse rakentaa yhteiskuntaa.

Yhteisvastuukeräys on lähimmäisenrakkauden kansanliike. Vuosittain yli 40 000 vapaaehtoista kerääjää liikkeelle saava perinteikäs keräys on hieno esimerkki suomalaisesta vapaaehtoisuudesta ja halusta auttaa vaikeuksissa olevia. Jokainen meistä on vastuussa lähimmäisestään.

Hyvät kanssaihmiset,

Julistan 62. Yhteisvastuukeräyksen avatuksi ja toivon meidän yltävän jälleen hyvään tulokseen.