Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Beninin presidentin Boni Yayin kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 15.9.2010

(muutosvarauksin)

On suuri ilo saada Teidät vieraaksemme tänään. Omasta ja puolisoni puolesta haluan toivottaa Teidät sydämellisesti tervetulleeksi Suomeen. Tämä on ensimmäinen vierailunne Pohjoismaihin. Samalla haluan kiittää Teitä suurenmoisesta vieraanvaraisuudesta, jota osoititte vierailullamme kauniiseen maahanne viime vuoden maaliskuussa. Muistelen edelleen sitä lämpöä, jolla meidät otettiin vastaan.

Suomella on perinteisesti hyvät suhteet Itä-Afrikkaan ja eteläiseen Afrikkaan. Viime vuosien aikana olemme pyrkineet laajentamaan yhteistyötämme myös Länsi-Afrikkaan. Olen erittäin iloinen siitä, että myös Suomen ja Beninin väliset suhteet ovat tiivistyneet. Abujan suurlähettiläämme on akkreditoitunut Beniniiin ja hedelmälliselle yhteistyölle on monin tavoin luotu pohjaa.

Sekä EU että Afrikan unioni toimivat demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Suomi, samoin kuin Euroopan unioni, haluaa edistää ja vahvistaa yhteistyötään Afrikan maiden ja Afrikan unionin kanssa..

Pääkaupunkinne on antanut nimensä Cotonoun sopimukselle, joka on merkittävä väline Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden yhteistyössä. Sopimus on myös edistänyt Suomen ja Beninin välistä kanssakäymistä.

* * *

Benin on toiminut kansainvälisesti rauhan puolestapuhujana ja ottanut osaa useisiin alueellisiin rauhanturvahankkeisiin. Maanne toimi ansiokkaasti usean vuoden ajan YK:ssa vähiten kehittyneiden maiden puheenjohtajana. Afrikan alueellinen yhteistyö Afrikan unionin, ECOWAS:in ja muiden toimijoiden puitteissa on erinomainen keino edistää rauhaa ja turvallisuutta.

Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen ovat vakaan ja hyvinvoivan valtion perusteet. Suomi haluaa edistää näiden tavoitteiden toteutumista myös kansainvälisessä toiminnassaan.

Beninin demokratia on toiminut alueella esimerkkinä. Vahva sosiaalinen vastuuntunto ja erityisesti haavoittuvimpien ryhmien oikeuksista huolehtiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä oikeudenmukaista yhteiskuntaa rakennettaessa.

Liberiassa viime vuonna järjestetty naisten aseman vahvistamista käsittelevä konferenssi lähetti vahvan viestin, että toiminta sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseksi on työtä rauhan, turvallisuuden ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Koulutus on tässä avainasemassa. Suomella on pitkä historia sukupuolten tasa-arvon puolestapuhujana. Vuonna 1906 suomalaiset naiset saivat sekä äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa että vaalikelpoisuuden ensimmäisinä maailmassa.

Naiset ovat tärkeässä asemassa myös ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa. Ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset kohdistuvat juuri köyhiin ihmisiin, ja heistä 70 prosenttia on naisia.

Ensi viikolla tarkastelemme YK:n vuosituhatjulistuksen ja siihen liittyvien tavoitteiden toteumista New Yorkissa. Kymmenen vuotta sitten toimin yhdessä Namibian presidentin kanssa vuosituhatkokouksen puheenjohtajina. Muistan hyvin kokouksessa vallinneen innostuksen. Työtä silloin sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava entistä määrätietoisemmin globaalin turvallisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on kutsunut minut kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajaksi yhdessä Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa. Tavoitteenamme on kehittää uusia ajatuksia, jotta kansainvälinen yhteisö kykenisi paremmin vastaamaan lisääntyvien ympäristöongelmien haasteisiin sekä edistämään vuosituhattavoitteiden saavuttamista.

Vakava nälänhätä koettelee tällä hetkellä Sahelin aluetta. Teidän omaa maatanne on aika ajoin koetellut niin kuivuus kuin tulvatkin. Luonnonkatastrofit aiheuttavat mittaamatonta inhimillistä kärsimystä ja vaarantavat kehitystavoitteiden saavuttamisen. Satojen tuhoutuminen heikentää entisestään globaalista ruokakriisistä kärsivien maiden tilannetta. Ilmastonmuutos ja ruokakriisi ovat haasteita, joihin voimme parhaiten vastata monenkeskisellä yhteistyöllä. YK on tässä toiminnassa keskeisin foorumi.

* * *

Kahdenvälisesti maitamme yhdistävät erityisesti kansalaisjärjestöjen kanssakäyminen sekä aktiivinen kulttuuriyhteistyö. Upea musiikkinne on tunnettua myös Suomessa.

Minulla oli Beninin vierailuni yhteydessä tilaisuus tutustua Villa Karon ainutlaatuiseen kulttuurikeskukseen. Vuosien aikana useat sadat taiteilijat, muusikot ja kulttuurintutkijat ovat työskennelleet Villa Karossa ja saaneet inspiraatiota maanne kauniista luonnosta ja rikkaasta kulttuurista.

Teillä puolestanne on oman toiveenne mukaisesti mahdollisuus tutustua Suomen talouselämään ja luoda suhteita yritysmaailmaan. Toivon sen johtavan yhteistyöhön.

Herra Presidentti, kohotan maljan Teidän kunniaksenne, Beninin kansan onnelle ja hyvinvoinnille sekä maittemme väliselle ystävyydelle ja yhteistyölle.