Kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajan tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe YK:n yleiskokouksen keskustelutilaisuudessa  New Yorkissa 16.3.2011

Aluksi haluan ilmaista syvimmän osanottoni Japanin kansalle ja hallitukselle sekä erityisesti kaikille niille, jotka menettivät sukulaisiaan tai ystäviään viime viikon luonnonkatastrofissa. Yhä jatkuva kriisi on ajatuksissamme.

* * *

Oli suuri kunnia tulla kutsutuksi pääsihteerin kestävän kehityksen paneelia koskevaan vuoropuheluun. Haluankin kiittää teitä, arvoisa puheenjohtaja, tämän tilaisuuden järjestämisestä. Yleiskokouksen kiinnostus tehtäväämme kohtaan on tärkeää ja rohkaisevaa.

Pääsihteeri on antanut paneelin tehtäväksi muodostaa uusi näkemys kestävästä kehityksestä ja vähähiilisestä hyvinvoinnista yhä kuormitetumman planeetalla asukkaille. Paneelin on määrä raportoida pääsihteerille tämän vuoden lopulla.

Paneelin tehtävänä on tarkastella kokonaisvaltaisesti globaaleja haasteita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja köyhyyden poistaminen. Tavoitteenamme on löytää keinot näiden haasteiden ja kehityksen yhteensovittamiseen.

Paneeli pyrkii löytämään tasapainon niin kutsutun uuden kolmiyhteyden eli kestävän kehityksen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden välillä. Tämä tarkoittaa sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista eriarvoisuuden vähentämiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Naisten voimaannuttaminen on myös äärimmäisen tärkeää rakennettaessa kestävää kehitystä tasapainoisella tavalla.

Meidän on pyrittävä yhdenmukaisuuteen sekä näiden kolmen ulottuvuuden kesken että paikallisen ja globaalin tason välillä.

Globaaleihin ympäristöongelmiin vastaamisessa on jo saavutettu edistystä useilla alueilla, mistä biodiversiteetti on hyvä esimerkki. Vuosituhattavoitteiden kaltaiset sitoumukset köyhyyden vähentämiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ovat merkittäviä saavutuksia, ja niistä on pidettävä kiinni. YK on tehnyt paljon myös globaalitalouden kestävyyden edistämiseksi.

Paneelin ei voida odottaa kykenevän ratkaisemaan kaikkia globaaleja haasteita. Olemme kuitenkin sitoutuneet vastaamaan meille asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja haastavaan aikatauluun.

Paneelin suositukset voivat edesauttaa hallituksenvälisiä päätöksentekoprosesseja, kuten Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen kokousta. Annammepa kuitenkin mitä kestävyyteen liittyviä suosituksia tahansa, niiden toimeenpano on viime kädessä jäsenvaltioiden vastuulla. Toimeenpano vaatinee myös nykyistä tehokkaampaa Yhdistyneitä kansakuntia.

* * *

Paneeli on tähän mennessä kokoontunut kahdesti. Kokousten välillä on tehty taustatyötä työryhmissä sekä sherpa-työryhmien kokouksissa ja sihteeristössä. Lisäksi paneeli on kuullut työssään tärkeimpiä sidosryhmiä ja alueellisia hallitustenvälisiä järjestöjä.

Paneelilla on tahtoa ja intoa täyttää tehtävänsä ja luoda myönteinen visio kestävästä tulevaisuudesta. Pääosa työstä on kuitenkin vielä edessä, mistä paneeli on hyvin tietoinen.

Ensimmäisessä kokouksessamme täällä New Yorkissa viime syyskuussa keskustelimme yleisellä tasolla paneelin mandaatista ja visiosta. Keskustelu paljasti, että paneelin jäsenet olivat yhtä mieltä monista tärkeistä kysymyksistä.

Kestävän kehityksen käsitettä ei tarvitse määritellä uudelleen. Noin kaksikymmentä vuotta sitten laadittu määritelmä on tarkentunut, mutta edelleen pätevä. Sen toimeenpanossa on puutteita, mikä onkin suurin ongelma.

Olimme myös samaa mieltä siitä, että paneelin on pyrittävä tuottamaan mahdollisimman käytännöllinen lopputulos, mieluiten parhaisiin käytäntöihin perustuen.

Toisessa kokouksessaan Kapkaupungissa kolme viikkoa sitten paneeli keskittyi tulevan työnsä järjestämiseen.

Päätimme, että tulevan työmme ohjenuorana on seuraava kysymys: ”Miten voidaan poistaa köyhyys ja vähentää eriarvoisuutta sekä tehdä kasvusta kattavaa ja tuotannosta ja kulutuksesta kestävämpää vastaamalla samaan aikaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja huomioiden planeetan kantokyvyn rajat?”

Keskusteluissa päädyttiin siihen, että ratkaisu tähän haasteeseen on maailmanlaajuisesti kestävä kehitys, jolla tarkoitetaan ihmisten tarpeisiin vastaavaa kestävää planeettaa.

Tärkeimpiä esille tulleita haasteita ovat planeetan kantokyvyn rajat ja ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, väestönkasvu ja muu väestökehitys sekä köyhyys ja eriarvoisuus. Meidän on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että olemme haavoittuvaisia sosiaalisille, taloudellisille ja ympäristökatastrofeille. Japanin tapahtumat olivat jälleen osoitus tästä haavoittuvuudesta.

Keskustelimme Kapkaupungissa myös kestävän kehityksen saavuttamiseen liittyvistä tavoitteista. Työmme tässä vaiheessa päädyimme ehdottamaan neljää laajempaa tavoitekokonaisuutta.

Ensimmäiseksi, meidän on poistettava köyhyys, vähennettävä eriarvoisuutta ja lisättävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Toiseksi, meidän on siirryttävä kestäviin tuotanto- ja kulutusmalleihin sekä kattavaan kasvuun, jotka tuottavat hyvinvointia kaikille. Kolmanneksi, meidän on kyettävä varautumaan niukkuuteen sekä hyödyntämään yhteisiä resursseja ja ekosysteemejä planeetan kantokyvyn rajoissa. Neljänneksi, turvallisuutta sen laajassa merkityksessä on parannettava.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on turvauduttava moniin keinoihin. Tässä vaiheessa meidän on mielestämme syytä etsiä keinoja erityisesti neljällä läpileikkaavalla alueella: markkinat ja talous, hallinto, teknologia sekä tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen. Näissä puitteissa paneeli jatkaa työtään, ja suunnitelmat varmasti tarkentuvat työn edetessä.

Seuraava kokous pidetään Helsingissä toukokuun puolivälissä, minkä lisäksi tänä vuonna on tarkoitus pitää kaksi kokousta, joista ensimmäinen syyskuussa yleiskokouksen avajaisviikon aikana sekä toinen vuoden lopulla.

Paneeli on jatkossakin avoin ulkopuolisille panoksille. Otamme mielellämme vastaan kaiken hallitusten, sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen tarjoaman avun.

Olemme myös teidän käytettävissänne, arvoisa puheenjohtaja, kuten yleiskokouksen ja Rion kokouksen valmisteluprosessinkin käytettävissä.