Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Minnesota Duluthin yliopiston promootiotilaisuudessa Duluthissa 25.7.2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan lämpimästi kiittää Minnesota Duluthin yliopistoa tästä kunnianosoituksesta. Juuri vastaanottamani arvonimi on suuri kunnia paitsi minulle henkilökohtaisesti myös kaikille amerikansuomalaisille.

Amerikansuomalainen kulttuuri on elävää, minkä voi huomata Minnesotassa ja erityisesti täällä Duluthissa. Kuten kaikki kulttuurit, amerikansuomalainen kulttuuri on muuttunut aikojen mukana. Me suomalaiset tunnumme vahvasti säilyttävän kulttuurimme omaleimaisuuden. Koti-Suomessa tätä voidaan selittää meidän ainutlaatuisella kieliympäristöllämme, mutta Yhdysvalloissa siihen on oltava jokin muu syy. Ehkäpä se kuuluisa sisu!

FinnFest on merkittävä osoitus amerikansuomalaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta. Olen iloinen voidessani osallistua amerikansuomalaisten tapahtumaan täällä Duluthissa, jonka väestöstä liki kolmanneksella on suomalaiset juuret.

On hienoa, että Minnesota Duluthin yliopisto on edellisvuosien tapaan ottanut aktiivisen roolin vuoden 2008 FinnFestissä. Suomessa arvostetaan suuresti amerikansuomalaisia, heidän työteliäisyyttään ja kansalaisrohkeuttaan. Arvostuksen ovat ilmaisseet myös täällä vierailleet edeltäjäni ja Suomen hallituksen sekä eduskunnan edustajat.

* * *

”Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi.” Tämä avauslause Väinö Linnan mestariteoksesta Täällä Pohjantähden alla on tuttu meille suomalaisille. Ja sellaisiahan me suomalaiset olemme. Oli haaste miten iso tahansa, niin emme pelkää siihen tarttua ja kovalla työllä saamme aikaiseksi hienoja tuloksia.

Haluan onnitella amerikansuomalaisia panoksestanne tämän maan rakentamisessa. Amerikansuomalaiset ovat osoittaneet olevansa vilpittömiä amerikkalaisia sekä Yhdysvaltojen ja Suomen välisten suhteiden rakentajia.

Ainutlaatuinen suomalainen kulttuuri ja vahva kansalaisyhteiskunnan perinne synnyttivät myös kukoistavia amerikansuomalaisia järjestöjä. Aktiivisesti toimineet suomalaiset seurakunnat, ammattiliitot, osuuskunnat, urheiluseurat ja sanomalehdet keräsivät piiriinsä liki kaikki suomalaiset siirtolaiset. On merkillepantavaa, että erityisesti työläisten oikeudet yhdistivät amerikansuomalaisia. Työväenliikkeeseen lähti mukaan miltei kaksi kolmannesta Duluthin suomalaisista.

Demokratia ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ovatkin aina olleet tärkeitä meille suomalaisille. Olemme aina puolustaneet asiaamme voimakkaasti. Voimme myöntää, että elämä ei ole aina reilua, mutta haluamme silti saavuttaa oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Arvostamme vapautta ja haluamme oikeuksia, suojelua ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia vapauksiemme toteuttamiseksi.

Työtä oli myös edessä Yhdysvalloissa, niin vapauden ja tasa-arvon maa kuin se olikin. Suomalaiset naiset, jotka olivat jo nauttineet kotimaassaan täysiä poliittisia oikeuksia olivat yhteiskunnallisesti erittäin aktiivisia. Suomalaiset ovatkin vaikuttaneet merkittävästi amerikkalaisen unelman - vapauden, tasa-arvon ja demokratian - edistämiseen. Demokratian ja uusien ajatusten esitaistelijat kohtaavat usein vastustusta, ja pitkään suomalaiset olivat täällä uppiniskaisten maineessa. Maine vaikutti jopa suomalaisten pääsyyn yliopistoihin. Kun Minnesota Duluthin yliopisto perusti ensimmäisen FinnFestin tuotolla stipendirahaston suomalaista syntyperää oleville opiskelijoille, se oli vahva symbolinen ele kaikille suomalaisille. Tuesta on tähän mennessä hyötynyt jo yli 120 stipendiaattia.

* * *

Koulutuksen tärkeyttä on vaikea liioitella. Koulutus on itsensä toteuttamisen avaintekijöitä, ja maahanmuuttajien kohdalla se on erityisen tärkeää. Koulutus on myös yhteiskuntien menestyksen avaintekijöitä. Aina, kun minulta kysytään Suomen menestyksen ”salaisuutta”, vastaukseni on: ”koulutus, koulutus ja koulutus”.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän toimivuudesta on tutkittua tietoa. Suomalaisten peruskoulujen oppimistulokset on todettu erinomaisiksi kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa OECD-maita on vertailtu keskenään. Tähän mennessä on tehty kolme PISA-tutkimusta, jotka kukin ovat syventyneet eri taitojen arvioimiseen: lukemiseen, matematiikkaan ja luonnontieteisiin. Suomalaiset oppilaat ovat olleet joka kerta aivan kärkipäässä.

Varsinaisten tulosten ohella olemme erityisen ylpeitä siitä, että oppimistulokset ovat hyvin tasavertaisia. Parhaiten ja heikoimmin menestyvien oppilaiden väliset erot ovat Suomessa kaikkein pienimpiä. Koulujen ja alueiden keskinäiset erot ovat myös hyvin vähäisiä.

On myös hyvä huomata, että viikkoa kohden suomalaiset opiskelijat käyttävät OECD-maista keskimäärin vähiten aikaa opiskeluun ja vuosittaiset koulutusmenot ovat keskitasoa. Suomen menestys siis ei johdu näistä tekijöistä.

Suomen PISA-menestykselle on olemassa tiettyjä syitä:

Tasavertaiset mahdollisuudet; suomalainen maksuton koulujärjestelmä tarjoaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet asuinpaikasta, sukupuolesta, taloudellisesta tilanteesta tai kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta.

Yhtenäinen perusopetus; perusopetus on koko ikäluokalle tarkoitettu yhtenäinen, yhdeksänvuotinen kokonaisuus. Koulut eivät valikoi oppilaitaan, vaan jokaiselle oppilaalle on turvattu pääsy oman alueen kouluun.

Koulutuksen yhteiskunnallinen arvostus; Suomi on erittäin koulutusmyönteinen yhteiskunta ja väestö on kansainvälisillä mittareilla arvioiden korkeasti koulutettua. Koulutusta arvostetaan ja koulutuspolitiikasta on laaja poliittinen yhteisymmärrys.

Tämän päivän maailmassa tiedot ja taidot kuitenkin vanhenevat nopeammin kuin koskaan. Haasteena on tarjota mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Olemme Suomessa jo edistyneetkin tällä alueella, mutta elinikäinen oppiminen on yhä tärkeämpää maailman muutosten nopeutuessa.

Koska koulutus on meille suomalaisille niin tärkeää, haluan jälleen kerran kiittää Minnesotan Duluthin yliopistoa sen merkittävästä roolista suomalaisten maahanmuuttajien jälkeläisten kouluttamisessa. Teidän työtänne arvostetaan suuresti. Löytäkäämme yhdessä oppimisen ilo.

* * *

Koulutus on tärkeää, mutta myös välttämätöntä koko kansakunnalle. Suomi on sijoittunut kansainvälisissä vertailuissa korkealle kilpailukykyä tai kestävää kehitystä mitattaessa. Eräässä vertailussa sijoitumme kuitenkin häntäpäähän: kyse on korruptiosta. Tranparency Internationalin tutkimuksissa Suomi arvioidaan yhdeksi vähiten korruptoituneista maista vuosi toisensa perään.

Koulutus ehkäisee tehokkaasti köyhyyttä. Tulevaisuus on epävarma ja huolestuttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tällä hetkellä eräs huolestuttavimmista asioista on ruoan hinnan jyrkkä nousu. Voimme puhua jo maailmanlaajuisesta kriisistä. Ruokakriisi liittyy läheisesti kahteen muuhun maailmanlaajuiseen kysymykseen, öljyn ja energian hintojen nousuun sekä ilmastonmuutokseen. Kaikkiin näihin on kiinnitettävä huomiota ja puututtava, mutta tänään puhun pääasiassa ruoasta.

Tärkeimpien elintarvikkeiden reaalihinnat ovat olleet korkeimmillaan kolmeen vuosikymmeneen. Korkeat hinnat koskettavat jokaista kuluttajaa, mutta ne vaikuttavat ankarimmin kehitysmaiden asukkaisiin.

Ruoan hintojen nousu voi olla tuhoisaa monille niistä 800 miljoonasta ihmisestä, jotka jo nyt näkevät jatkuvasti nälkää. Ei olekaan yllättävää, että tämä aiheuttaa yhteiskunnallista levottomuutta kehitysmaissa.

Toisaalta korkeat hinnat kannustavat sellaiset tuottajat lisäämään tuotantoaan, jotka siihen pystyvät. Tämä voi merkittävästi edistää maatalouden ja maaseudun kehittämistä monissa alhaisen tulotason maissa.

Ruoan hintojen nousuun on useita syitä. Tällaisia ovat esimerkiksi säistä johtuvat tuotannon notkahdukset, rahamarkkinoiden spekulaatiot, biopolttoaineiden kasvanut kysyntä ja muuttuneet ruokatottumukset suurissa maissa kuten Kiinassa ja Intiassa.

Valitettavasti ruokakriisistä kärsivät eniten ne, jotka jo muutenkin ovat köyhimpiä ja haavoittuvimpia. Esimerkiksi naisten johtamissa kotitalouksissa on kärsitty suhteessa enemmän ruoan hintojen noususta kuin miesten johtamissa kotitalouksissa.

Maailmanyhteisö on lähentynyt ilmastokysymyksissä ja teemme tehokkaasti yhteistyötä monessa muussa asiassa. Yhteinen unelmamme on tehdä maailma paremmaksi paikaksi ja se on mahdollista yhteistyöllä. Myös ruokakriisi on kohdattava yhdessä.

Ensiksi on ryhdyttävä välittömästi toimiin ruoan kallistumisen aiheuttamien humanitaaristen kriisien lieventämiseksi kehitysmaissa.

Toiseksi on selvää, että ainoa tapa vastata ruoan lisääntyneeseen kysyntään on tuottaa enemmän ruokaa, erityisesti kehitysmaissa. Maaseudun ja maatalouden kehittäminen on otettava yhdeksi kansainvälisen kehitysavun kulmakiveksi.

Kolmanneksi teollisuusmaiden on harkittava uudelleen kansallista maatalouspolitiikkaansa. Jokaisella valtiolla on oikeus harjoittaa maataloutta ja varmistaa oma huoltovarmuutensa. Meidän on kuitenkin tehtävä muutoksia sellaisiin tukiin, jotka vääristävät maailmanmarkkinoita ja haittaavat maatalouden kehitystä kehittyvissä maissa.

Neljänneksi biopolttoaineiden kehitys ei saa haitata ruoan tuotantoa eikä luontoa. On keskityttävä ns. toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen, jotka eivät vaikuta samalla tavalla ruoan tuotantoon eivätkä ole yhtä haitallisia ympäristölle.

Viidenneksi meidän on parannettava kansainvälisten maataloustuotteiden markkinoiden tasapuolisuutta ja avoimuutta. Tämä olisi oikeudenmukaista ja vähentäisi spekulointia.

Elintarvikekriisi on maailmanlaajuinen kysymys, ja se voidaan ratkaista vain monenkeskisellä yhteistyöllä. Kansalliset toimet ovat tarpeen mutta ilman kansainvälisiä ponnisteluja ne ovat tehottomia. Ja erityisesti täällä Yhdysvalloissa on korostettava, että monenkeskisestä toiminnasta ei voi puhua ilman Yhdysvaltoja. Toivon sydämestäni, että Yhdysvallat osallistuu omalla merkittävällä panoksellaan maailman elintarvikekriisin ratkaisemiseen. Suomi ja Euroopan unioni tekevät oman osansa.

* * *

Minnesotan osavaltiolla on vahvat siteet Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. Kenties siksi meidän yhteisömme ovat hyvin samankaltaisia. Tämä on voimavara ja rikkaus, jota meidän tulee vaalia ja ylläpitää tulevaisuudessakin. Toivotamme Minnesotan asukkaat lämpimästi tervetulleiksi Suomeen ja Pohjoismaihin!

Sydäntäni lämmittää valintanne "Sharing the Spirit of Finland" tämän juhla-FinnFestin teemaksi. Toivon parhainta menestystä FinnFest- tapahtumalle ja teille kaikille ja uskon, että jatkossakin saamme jakaa parhaat puolet molemmilta mantereilta.