Tasavallan presidentin puhe Portugalin presidentin kunniaksi järjestetyllä päivällisellä 9.10.2002

Minulla on aivan erityinen ilo ja kunnia toivottaa teidät herra Presidentti ja rouva Sampaio tervetulleeksi Suomeen. Arvostan teitä suuresti kokeneena valtiomiehenä, ja lisäksi teidän vierailunne on ensimmäinen Portugalin presidentin valtiovierailu Suomeen. Muistamme, että vastaavasti Mauno Koivisto suoritti ensimmäisen Suomen tasavallan presidentin valtiovierailun Portugaliin 12 vuotta sitten.

Valtiovierailujen tahti ei anna täyttä kuvaa maittemme välisestä yhteistyöstä. Eri tasoilla tapahtuva yhteistyö on maittemme välillä varsin vilkasta. Sekä Portugal että Suomi ovat aktiivisia toimijoita Euroopan unionin kaikilla sektoreilla. Itselläni on hyvin miellyttävät muistot myös ulkoministeriajoiltani vuosituhannen vaihteesta, jolloin maamme olivat peräkkäin unionin puheenjohtajina.

Maamme sijaitsevat kaukana toisistaan, mutta kuitenkin näemme monet asiat samalla tavoin. Meille molemmille on tärkeätä, että kaikki unionin jäsenmaat ovat tasavertaisia nyt ja tulevaisuudessa. Portugali ja Suomi ovat myös unionin ulkorajalla. Tiedämme, miten tärkeää on huolehtia rajojen turvallisuudesta ja samalla huolehtia myös ihmisten ja tavaroiden nopeasta ja joustavasta liikkumisesta.

Unionin oikeutus perustuu sen kykyyn vaikuttaa myönteisesti kansalaisten elämään. Unioni ja yhteinen päätöksenteko ovat keinoja, eivät itsetarkoitus. Onkin tärkeätä, että unionin ja sen jäsenvaltioiden toimivaltasuhteita tarkistetaan siten, että unionitason päätöksentekoon turvaudutaan silloin, kun sillä saavutetaan selvää lisäarvoa kansalliseen päätöksentekoon nähden. Ohjenuorana tulisi olla: kansallista päätöksentekoa aina kun mahdollista, unionipäätöksentekoa silloin kun välttämätöntä.

Euroopan unionin konventin ja sitä seuraavan hallitustenvälisen konferenssin työssä on pidettävä keskeisellä sijalla unionin merkittävyys tavalliselle kansalaiselle. Päätöksentekomekanismit, instituutioiden väliset suhteet ja puheenjohtajuuskierto ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta niillä ei ole paljoakaan merkitystä, jolleivät kansalaiset koe unionin toimintaa merkitykselliseksi.

Portugali ja Suomi osallistuvat Euroopan unionin merkityksellisimpään hankkeeseen, yhteisen rahan käyttöön. Euro on jo nyt osoittautunut menestykseksi, vaikka sen käyttöönotosta on kulunut vasta yhdeksän kuukautta. Kansainvälisen talouden hitaan kasvunkin aikana se on lisännyt vakautta euroalueella. Erityisesti pienemmille maille tällä on suuri merkitys.

Tämän päivän ja tulevaisuuden Eurooppa tarvitsee erilaisia kulttuureja sekä niiden parempaa tuntemusta toisissa maissa. Monikulttuurisuus on keskeinen osa eurooppalaisuutta. On tärkeätä, että laajentuvassa ja tiivistyvässä Euroopan unionissa on tilaa sekä erilaisille kansallisille kulttuureille että vähemmistöjen kulttuureille.

Portugalille ja siellä asuville ihmisille kulttuurien kohtaaminen on tuttu asia. Suomessa tunnetaan maanne loistava historia. Henrik Purjehtija, Vasco da Gama ja Magalhaes löytöretkineen kuuluvat täälläkin koululaisten historian tunnille. Mutta sen sijaan saattaa joskus unohtua, että portugalin kieli on todellinen maailmankieli, jota puhutaan neljällä mantereella.

Suomen ja Portugalin kansanrunouden tallentajien välillä on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Portugalilainen Almeida Garrett puolustautui 1800-luvulla häntä vastaan esitettyjä muokkaussyytöksiä kohtaan vetoamalla suomalaiseen Elias Lönnrotiin ja tämän käyttämiin menetelmiin. Myös Lönnrot oli muokannut keräämiään runoja eikä niitä julkaistu kerätyissä muodoissa.

Olen iloinen, että työ Suomen ja Portugalin kansalliseeposten saattamiseksi toistensa kielille on vihdoinkin aloitettu. Kansalliseepoksemme Kalevalan ja kansallisrunoilija Luis de Camoesin Os Lusiadas-teoksen käännöstyöt tulee saada valmiiksi mahdollisimman pian. Tämä on kulttuurityötä, jota yhteisen Euroopan rakentaminen tarvitsee.

Portugalin nykykirjailijoista Suomessa tunnetaan parhaiten Nobel-palkittu José Saramago, jonka useita teoksia on käännetty suomen kielelle. Saramagon upea kirjallisuus on saanut Suomessa myös arvoisensa kääntäjän: viime vuonna Saramagon romaanin "Kaikkien nimet" ("Todos os nomes") käännös palkittiin parhaana suomennoksena.

Kirjallisuuden ohella yhtymäkohtia suomalaisen ja portugalilaisen kulttuurin välillä löytyy myös musiikista. Portugalin kansanmusiikin fadon haikeus ja surumielisyys vetoaa moniin suomalaisiin, ja edesmenneen laulajattaren Amália Rodriguesin kappaleet ovat rakastettuja myös Suomessa.

Olennainen osa maittemme välisiä suhteita ovat kaupalliset suhteet. Suomen viennin osalta viime vuosien kehitys on ollut erittäin myönteistä ja vientimme rakenne on monipuolistunut.

Jo vanhan EFTA-yhteistyön ajoilta Portugalissa on suomalaisia tuotantoinvestointeja. Toivon, että käynnissä olevat rakennemuutokset Portugalin taloudessa, elinkeinoelämässä ja teollisuudessa tekevät mahdolliseksi lisätä kaupallis-taloudellista yhteistyötä.

Portugalin tuntemuksen kasvuun on vaikuttanut myös turismi. Vuosittaiset matkailijamäärät sekä Madeiralle ja Algarveen että Lissaboniin ovat jatkuvassa nousussa. Nykyisellään määrä on 60 000 - 70 000 matkailijaa vuodessa. Tiedot tulevan matkailusesongin trendeistä osoittavat, että esim. Madeiran suosio suomalaisten keskuudessa on edelleen voimakkaassa nousussa.

Suomalaisten määrä Portugalissa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Eläkeläisten - niin sanottujen muuttolintujen - lukumäärä Algarvessa lienee nykyisin useita tuhansia. Talven nämä ihmiset viettävät etelässä ja palaavat kesäksi Suomeen. Toivottavasti te portugalilaisetkin löydätte tienne tänne pohjoiseen.

Suorat lentoyhteydet maittemme pääkaupunkien välillä edistäisivät varmasti sekä turismia että liike-elämän yhteistyötä.

Sekä puolisoni että minä toivomme sydämestämme, että vierailunne Suomeen muodostuu onnistuneeksi. Se Suomi, jonka näette vierailunne aikana ei ole vain tehokas teollisen kehityksen huippumaa, vaan toivon, että saatte kosketuksen myös historiaamme ja kulttuuriimme.

Uskon että Portugalilla ja Suomella on paljon annettavaa rakentaessamme ei vain yhteistä Eurooppaa vaan maailmaa, joka perustuu ihmisoikeuksiin ja demokratiaan.