Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdyspuheenvuoro Kansainvälisen Naisjohtajainstituutti WoMan ry:n 15-vuotisjuhlaseminaarissa 26.5.2004

Suomalaisilla naisilla on pitkä työhön osallistumisen traditio ja naiset ovat Suomessa vahvasti mukana työmarkkinoilla. Naiset ovat koulutetumpia kuin miehet. Lisäksi naiset opiskelevat ja kehittävät itseään kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin miehet. Myös mielekäs työ on meille tärkeä. Oma rahakin on tarpeen ja tuo tasa-arvoa.

Suomessa palkansaajista naisia on tasan 50 prosenttia ja miehiä toiset 50 prosenttia. 2000-luvulla suomalaisilla naisilla on siis miesten tapaan eittämätön oikeus kodin ulkopuoliseen ansiotyöhön. Työsuhteet ja niiden ehdot eivät kuitenkaan ole yhdenvertaiset. Toimialat ja työtehtävät ovat vahvasti segregoituneet eli jakautuneet sukupuolen mukaan eikä samapalkkaisuus, joka on jo viime vuosisadan alusta saakka kuulunut naisjärjestöjen tavoitteisiin, ole toteutunut. Naisten koulutustason nousu ja pitkä työhön osallistumisen traditio ei yksin ole riittänyt nostamaan naisia johtotehtäviin. Yrittäjistäkin naisia on vain kolmannes.

Naisten edustus etenkin suurimpien yritysten johdossa on nousussa, vaikkakin se on vielä kaukana tasa-arvosta. Samoin Suomessa että muissa Pohjoismaissa julkisesti noteeratut yritykset ovat pyrkineet viime vuosina rekrytoimaan osaavia naisia hallitustyöskentelyyn. Kaikkiaan hallitus- ja johtoryhmäpaikoista naisten hallussa on kuitenkin vasta murto-osa. Suomen sadan suurimman yhtiön 652 hallituspaikasta naisilla on Talouselämä-lehden viime maaliskuussa tekemän selvityksen mukaan 82 eli 13 prosenttia. Viime vuonna naisilla oli 72 hallituspaikkaa ja vuotta aiemmin 65. Edelleen sadasta suurimmasta yrityksestä 51:n hallituksessa ei ole yhden yhtäkään naista. Trendi on kuitenkin siis nouseva.

Naiset ovat viimeisten 15 vuoden aikana edenneet suhteellisen hyvin päättäjäjohtajiksi, eduskunnan ja kuntien poliittisen vastuun kantajiksi. Myös mielipidejohtajista, näkyvistä suomalaisista ja eri järjestöjen puheenjohtajista yhä useampi on nykyään nainen. Naiset eivät ole nousseet politiikan päättäjiksi ja johtajiksi ilman kovaa työtä. He ovat olleet itse lahjakkaita motivoituneita ihmisiä. Tulos on vaatinut lisäksi laajaa yhteiskunnallista työtä mm. naisjärjestöiltä ja verkostoilta sekä myös tasa-arvolain kiintiösäännöksen tuomaa tukea. Yritykset ovat myös huomanneet naisten tuoman lisäarvon sekä itse työhön että julkiseen kuvaansa.

Etenkin yksityisissä yrityksissä, mutta myös julkisen sektorin hallinnossa naiset kohtaavat johtajuudessa edelleen lasikaton. Tasa-arvosuunnitelmille ja niiden täytäntöönpanolle on tilausta. Nuoria, päteviä naisia on yritysten ja organisaatioiden sisällä kasvatettava johtajiksi samaan tapaan kuin nuoria miehiäkin.

Euroopan unionissa on viime aikoina nostettu segregaation purkamisessa esiin erityisesti työyhteisöön ja sen toimivuuteen liittyviä tekijöitä. On tärkeää oivaltaa, että työmarkkinoiden eriytyminen ei siis suinkaan johdu vain naisista tai miehistä itsestään ja heidän luontaisiksi arvelluista valinnoistaan, vaan naisten ja miesten sijoittumiseen eri sektoreille ja eri tehtäviin, myös johtotehtäviin, vaikuttavat työyhteisön johtaminen ja käytännön toiminta työpaikoilla. Yritysten sisällä vaikuttavat kulttuurit ja monimutkaiset mekanismit nostavat edelleen miehiä suhteettoman paljon johtotehtäviin ja ylimpään johtoon.

Johtajaksi kasvamiseen tarvitaan kuitenkin naisiltakin aina myös tietoista omaa tahtoa, halua hankkia kokemusta eri tehtävistä ja myös uskallusta markkinoida itseään. Naisten pitäisi myös osata valita itselleen oikea esimies, joka tarjoaa hänelle kannustusta ja välttämätöntä nostetta johtajauran rakentamiseen. Mutta samaa oikeaa tasa-arvoista asennetta kaivataan myös työtovereilta ja alaisilta.

Naisjohtajuuden edistäminen tarvitsee myös senkaltaista tukea, jota WoMan tarjoaa jäsenistölleen. Uskon, että te Kansainvälisen Naisjohtajainstituutti WoMan ry:n aktiiviset naisjohtajat ja –yrittäjät vedätte toiminnallanne mukaanne johtotehtäviin myös muita naisia. Tieto ja kumppanuus ovat tärkeitä, mutta myös rohkaisevat esimerkit. Olen ollut itsekin hämmentynyt siitä, miten paljon suomalaisille pikkutytöille heidän kirjeidensä ja piirrostensa perusteella näyttää merkitsevän se, että tasavallan presidentti on nainen eli entinen tyttö.

WoManin toimintaan osallistuu paljon myös eri alojen naisyrittäjiä. Te tarjoatte esimerkin niille naisille, joita pyritään mm. hallituksen työllisyys- ja yrittäjyysohjelmien avulla kannustamaan oman yrityksen perustamiseen. Tutkimusten mukaan naisyrittäjä saa voimia työhönsä siitä, että hänen liikeideansa vastaa juuri hänen ominta osaamistaan ja että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Korkeakoulutettujen naisten yritystoiminta on viime vuosina lisääntynyt selvästi. Nyt tarvitaan rohkeutta yrityksen kasvattamiseen, taitoa kyllä löytyy.

Uraa rakentava ihminen törmää väistämättä kysymykseen, miten yhdistää työ ja muu elämä keskenään. Sekä ympäristö että naiset itse asettavat itselleen kovat vaatimukset. Yhteensovittamisen vaikeudesta todistavat tutkimukset, joiden mukaan naisjohtaja on miesjohtajaa harvemmin naimisissa ja hänellä on vähemmän lapsia kuin suomalaisella naisella keskimäärin. Johtajana, yrittäjänä ja asiantuntijatehtävissä nainenkin kokee, että hänen pitäisi olla aina työssä, ainakin työ on ajatuksissa. Toisaalta perhe on ihmisen luonnollinen toive ja lasten kasvattaminen ja työn ja perhe-elämän organisointi antaa hyviä valmiuksia yleensäkin ihmisten johtamiseen. Tukekaamme siis kanssaihmisiämme hyvän elämän saavuttamiseen.

Suomalaisessa yhteiskunnassa ja yritystoiminnassa osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Naisten osaamista tarvitaan. Siihen kuuluu myös organisaatio-osaaminen, joka parhaimmillaan edistää monimuotoisuutta työyhteisöissä. Verkottuminen on 2000-luvulla yrityksille ja organisaatioille välttämättömyys ja menestymisen edellytys. WoManissa on ymmärretty verkottumisen tärkeys naisten työuran edistämisessä. Monimuotoinen verkottuminen yhdistyksen sisällä ja yhteistyö muiden verkostojen kanssa ovat WoManin toiminnan kulmakivet.

Toimivia naisten verkostoja tarvitaan tasoittamaan naisten uratietä. Naisverkostot antavat naisille tukea sekä tarjoavat luontevan, epävirallisen mahdollisuuden osaamisen jakamiseen ja kokemusten vaihtoon. Naiset kartuttavat verkostossa näkemyksiään erilaisista organisaatioista ja niiden johtamisesta. Samalla saadaan mukavassa seurassa elämyksiä ja virkistystä. Usein naiset saavat henkistä vahvistusta työhönsä myös siitä tiedosta, että he eivät ole yksin ongelmiensa kanssa, vaan että muillakin naisilla on urallaan samanlaisia ongelmia ratkottavana.

Haluan lämpimästi onnitella WoMania ja toivottaa teille jatkossakin voimia ja menestystä työssänne naisjohtajuuden edistämiseksi.