Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe presidentti ja rouva Kwasniewskin tarjoamilla juhlapäivällisillä presidentinlinnassa Varsovassa 25.4.2001

(muutosvarauksin)

Haluaisin aluksi kiittää teitä, arvoisa presidentti, lämpimistä sanoista, jotka osoititte Suomelle ja minulle henkilökohtaisesti. Haluan kiittää teitä ja rouva Kwasniewskaa ja Puolan kansaa myös siitä lämpimästä vastaanotosta, jonka minä ja puolisoni olemme saaneet täällä Puolassa. Vierailumme on nyt puolivälissä. Olemme tänään käyneet erittäin mielenkiintoiset ja hyödylliset keskustelut. Huomenna on vielä mahdollisuus keskustella pääministeri Buzek'in ja Puolan parlamentin molempien kamarien puhemiesten kanssa.

Maamme solmivat diplomaattiset suhteet jo yli 80 vuotta sitten, Suomen itsenäistymisen ja Puolan uudelleenitsenäistymisen jälkeen. Molemmissa maissa valtiollista itsenäistymistä edelsi kansallinen herääminen, johon liittyy taiteen ja kirjallisuuden voimakas kukoistus.

Suomen ja Puolan väliset suhteet ovat kautta vuosien olleet erinomaiset. Kansalaistemme suorat kontaktit ovat olleet vilkkaat poliittisesta ilmapiiristä riippumatta. Tältä aktiivisen kanssakäymisen pohjalta meidän on hyvä rakentaa suhteitamme edelleen. Suomella ja Puolalla on paljon annettavaa toisilleen ja laajemmin yhteistyössä naapureidemme kanssa myös sille osalle maailmaa, jossa elämme. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että maidemme väliset suhteet ovat entisestään kehittyneet, kontaktit lisääntyneet ja niissä on myös uutta sisältöä. Toivon, että tämä vierailu vielä entisestään vahvistaa suhteidemme kehitystä.

Poliitikoilla ja virkamiehillä on tehtävänsä maiden välisten suhteiden perusteiden rakentamisessa. Sisältöä suhteisiin syntyy yksityisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen ja talouselämän käytännön yhteistyössä. Suomen ja Puolan välisten ystävyysseurojen työ alkoi jo vuonna 1928 ja on vaikuttanut merkittävästi maidemme välisten suhteiden kehittymiselle. Tätä kansalaisten yhteistyötä on valtiovallankin syytä edistää.

Kulttuurin ja tieteen yhteydet ovat tärkeät maittemme välisissä suhteissa. Suomalaiset tuntevat luonnollisesti Frederic Chopin'in ja Henryk Sienkiewiczin. Puolalainen elokuvaviikko syksyisin Helsingissä on merkittävä kulttuuritapahtuma. Itse ihailen myös puolalaisen kansankulttuurin elinvoimaa. Viime vuonna eurooppalaisten kulttuurikaupunkiemme yhteistyönä järjestettiin krakovalainen Seimi-näyttely Helsingissä. Näyttely teki suuren vaikutuksen suomalaiseen yleisöön.

Vastaavasti uskon puolalaisten tuntevan ainakin säveltäjistämme Jean Sibeliuksen ja arkkitehdeistamme Alvar Aallon mutta toivon, että elokuvataiteen ystävät ovat löytäneet ainakin Kaurismäen veljekset. On selvä, että musiikki-, tanssi- ja kuvataide ovat helpoiten vietävissä kielimuurin ylitse. Mutta kiitos vireän käännöstoiminnan kielimuuri on madaltunut myös kirjallisuuden osalta.

Olen iloinen siitä, että suomalaisen kulttuurin uudet alueet elokuva ja populaarimusiikki ovat niin tunnettuja myös Puolassa. Kansamme rakastavat kulttuuria ja urheilua ja varmasti kunnioittavat toistensa osaamista, oli kyseessä sitten Andrzej Wajda'n ja Krzysztof Kieslowski'n filmit tai Adam Malysz'in mäkihyppy.

Suomen ja Puolan taloudelliset suhteet ovat kehittyneet hyvin. Kauppa on kasvanut ja monipuolistunut. Emme enää vaihda pelkästään puuta ja paperia hiileen. Monien muiden alojen tuotteilla on löytymässä markkinoita. Energiasektorin, rakentamisen ja erityisesti telekommunikaation huipputuotteet edustavat Suomen teollisuuden uutta vientitarjontaa. Vastaavasti puolalaisille viejille Suomen avoimet, vaikkakin kovan kansainvälisen kilpailun alaiset markkinat tarjoavat hyvän mahdollisuuden viennin kehittämiseen ja tarjonnan monipuolistamiseen. Maidemme yhteisestä halusta kehittää ja vahvistaa taloudellista kanssakäymistä pitemmälläkin aikavälillä kertoo suomalaisyritysten investoinnit Puolan talouselämän eri sektoreilla.

Suomi on ollut yli kuusi vuotta Euroopan unionin jäsen. Suomi on jäsenyytensä ajan pyrkinyt olemaan aktiivinen ja vaikuttamaan omalta osaltaan myönteisellä tavalla Euroopan kehitykseen. Euroopan unionilla on edessään suuret haasteet. Unioni on samanaikaisesti laajentumassa ja kehittämässä omaa toimintaansa.

Suomi kannattaa voimakkaasti Euroopan unionin laajentumista. Laajentumisen myötä rauha vahvistuu ja vakaus lisääntyy maanosassamme. Me voimme yhdessä rakentaa taloutta ja lisätä kansalaistemme hyvinvointia. Me voimme yhdessä paremmin puolustaa asemaamme maailmanlaajuisesti. Meillä on kuitenkin vielä paljon työtä edessämme ja me palvelemme kaikkien etua parhaiten tekemällä sen työn mahdollisimman hyvin. Suomi kannattaa Euroopan unionin laajentumista heti, kun se vain on mahdollista, ja me teemme kaiken voitavamme, jotta tuo ajankohta koittaisi pian.

Nostakaamme yhdessä malja Puolalle, sen kansalle ja maidemme välisille erinomaisille suhteille.