Tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu Suomenmaa-lehdessä 7.11.2003

Presidentti Halonen on tyytyväinen hallitukseen Omat jatkosuunnitelmat vielä auki Teksti: Pirjo Kontio

Presidentti Tarja Halonen lupaa auttaa hallitusta kaikin voimin
hyvinvointivaltion puolustamisessa.

– Yhteistyö hallituksen kanssa menee hyvin, Halonen sanoo Suomenmaan haastattelussa.

Alkukesän poliittinen myrsky on jo laantunut pieneksi sivuaallokoksi. Lokakuun viimeisinä päivinä kesäkuun tapahtumia sivutaan presidentinlinnassa vain lyhyesti.

– Suomalaisen järjestelmän hyvä puoli on se, että meillä on oikeusvaltio. Huono puoli on, että asioiden käsittely on vähän hidasta, Halonen kommentoi Anneli Jäätteenmäen eroon päättynyttä tapahtumasarjaa.

Pääministeri Matti Vanhasen kanssa presidentti keskustelee säännöllisesti ja yhteistyö sujuu hyvin nyt niin kuin aikaisempienkin hallitusten kanssa. Vanhasesta
presidentti sanoo, että Suomen pääministeri on EU-neuvotteluissa ainoa jäsenvaltion pääministeri, joka oli mukana unionin uudistustyötä pohjustaneessa konventissa.

– Meillä on aika hyvä tietotaito näissä asioissa, Halonen vakuuttaa.
Hän naurahtaa, ettei kommenttia ole suunniteltu erityisesti Suomenmaan haastattelua varten.

Presidentin mielestä hallitus ja presidentti ovat olleet hyvin yhtä mieltä, miten Suomen pitää toimia EU:n uudistuessa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa askelmerkit ovat samoissa kohdissa.
Presidentti huomauttaa, että on terveen järjen vaatimus, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa etsitään aina sopu, vaikka laihempikin.

Mitä paremmin hallituksen oma yhteistyö sujuu, sitä helpompaa presidentilläkin on hallituksen kanssa. Mahtaakohan Halonen pitää
erityisesti punamullasta?

– Käytetään vanhanaikaista, keitettyä punamultaa tai mitä muuta tahansa, itse sitten päättävät punamullan vahvuuden ja
sävyn, presidentti sanoo keskustan, Sdp:n ja Rkp:n
hallituksesta.

Mielenkiintoista Halosen mielestä on se, että hallituspöydän
ääressä istuvat samat puolueet, jotka loivat pohjan pohjoismaiselle
hyvinvointiyhteiskunnalle:

– Siitä on kulunut hyvin paljon aikaa ja maailma
on muuttunut, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten nämä puolueet näkevät hyvinvointiyhteiskunnan tilan ja tulevaisuuden.

Halonen vakuuttaa, että hallitus saa apua innokkaalta yvinvointiyhteiskunnan kannattajalta. Globalisoituvassa maailmassa kansan puolesta puhuu vain kansalaisvaltio, presidentti muistuttaa.
Oma maa pitää aina muistaa, missä tahansa maailmalla liikutaankin, kuuluu neuvo presidentinlinnasta.

Mielipidemittaukset toinen toisensa jälkeen näyttävät, että Tarja Halosen suosio on aivan huippulukemissa.

– Vähän se hämmentää. Suomalaiset eivät yleensä ole näin yksimielisiä, presidentti pohtii.

Yksi selitys voisi hänen mielestään löytyä ulko- ja
turvallisuuspolitiikasta: presidentin kannat vastaavat kansalaisten
enemmistön mielipiteitä. Hän muistuttaa peruslinjauksestaan, miten uusi presidentti päätti toimia uuden perustuslain aikana:

– Pyrin ajamaan tätä isoa autoa tai laivaa niin varovasti ja taiten, että siitä on nyt iloa mutta että siitä jää myös seuraajillekin. Ei revitellä liikoja.

Haaste on ollut aikamoinen, laivan kapteeni myöntää pian neljän vuoden kokemuksella.

Kestää aikansa ennen kuin totutaan uuteen malliin, vuosikymmeniä eläneen perustuslain jälkeen. Joskus tulevaisuudessa, kun
instituutio on vanha ja on ollut muitakin presidenttejä kuin Halonen,
voidaan verrata, mikä oli Halosta ja mikä instituutiota, presidentti
sanoo.

Halonen ei ole vielä tehnyt päätöstä, haluaako hän jatkaa
presidenttinä vuoden 2006 vaalien jälkeen vai ei. Päätökseen vaikuttaa kaksi asiaa: poikkeuksellinen kevät ja kesä sekä puolueiden
valmistautuminen Euroopan parlamentin vaaleihin.

– On ollut poikkeuksellinen kevät ja kesä, ja tilanne jatkuu osin vieläkin. On hyvä miettiä ja katsoa, mitä itsellä on mielessä. Se toinen syy on puolueiden asettautuminen EU-vaaleihin. Mielestäni on parempi, että kaikki vaalit tulevat ajallaan. Kyllä siihen sitten ehtii ottaa kantaa. Ei tätä elämää oikein kukaan voi etukäteen ennustaa. Aika näyttää, mitä tapahtuu.

Sosiaalidemokraattien mahdollista jäsenäänestystä presidenttiehdokkaasta Halonen pitää itsestään selvänä.

– Olen lähtenyt koko ajan siitä, ettei kenelläkään, ei myöskään itselläni ole mitään etuoikeuksia.

Presidentin vaalitapaa vieroksuneesta puhemies Paavo Lipposesta Halonen sanoo veikeästi, että kyllä kissa kalan söis, mutta ei
tassujaan kastais. Lipponen on Halosen mukaan kyllä aivan oikeassa siinä, että kaksivaiheinen henkilövaali saattaa kärjistää kohtuuttomasti julkisuuden huomiota epäolennaisiin asioihin.

Presidentinvaaleista jää vähän kaikkien sielu mustelmille, niin voittajan kuin muiden, Halonen arvioi. Suomalaisella kasvatuksella tekee tiukkaa henkilövaalissa, kun on opetettu, että älä tuuppaa itseäsi etualalle. Halonen myöntää, että muualla on vielä pahempaa kuin Suomessa.

Presidentin lähipiirissä on vain vähän niitä, joita yksityisyyden puute ei aika ajoin vaivaisi.

– Meidän yhteisössämme on kaksi tyyppiä, jotka eivät tippaakaan kärsi yksityisyyden puutteesta, Miska ja Rontti. Kattiparat eivät tiedä mistään julkisuudesta, Halonen nauraa.

Presidentin tytär Anna on ilmoittanut jo aikaisemmin äidilleen, että kuka sitä nyt haluaisi olla koko ikänsä jonkun tytär. Vaikeaa voi yksityisyyden puutteen kanssa olla myös puolisolla ja Halonen
on kuulemma joskus itsekin "vähän samassa kierroksessa".

Halonen sanoo piipahtavansa silloin tällöin kauppoihin, kaikesta huolimatta. – Kiitokset siitä, että suomalaiset ovat perusmyönteisiä ja onneksi myös pidättyväisempiä kuin muualla, presidentti sanoo.

Mallioppilas on huomattu, presidentti naurahtaa

EU-kansanäänestys eduskunnan käsissä


Presidentti Halosen mukaan päätös, järjestetäänkö kansanäänestys EU:n
perussopimuksesta vai ei, on täysin eduskunnan käsissä. Halonen on
pääministerin kanssa samaa mieltä: vasta kun jäsenvaltioiden neuvottelut ovat ohi, tiedetään tarkkaan, minkälainen perussopimuksesta tulee.

EU:n uudistumista ja laajentumista tarkkaan seuraava presidentti muistuttaa, että Suomi on hyvä pieni maa. Jos Suomea nimitellään jossakin kapinakenraaliksi, nimittely pitää Halosen mielestä ottaa ylpeänä vastaan.

– On hyvä järjestys, että on ensin luokan mallioppilas. Sitten kun
korottaa äänensä niin kuullaan vähän enemmän, Halonen naurahtaa.

Suurimman mediahälyn alle jää helposti tosiasia, että EU:n pitäisi olla uudistusten jälkeen tehokkaampi, näkyvämpi ja kansalaistensa elämään aikaisempaa myönteisemmin vaikuttava yhteisö. Mitä saatiin aikaan, on tiedossa tarkemmin ensi vuoden keväällä. Entisenä juristina Halonen sanoo, että säädösten todellinen testi on vasta käytännössä.

Presidentti muistuttaa, että unionin uudistustyötä vetänyt konventti sai järjestykseen paljon asioita, joista oli puhuttu vuosikausia. Keskusteluun nousevat useimmiten vain ne kohdat, mistä vielä kiistellään kuten EU:n vallanjaosta.

Suhtautuminen kansanäänestyksiin on EU-maissa erilaista
omista perinteistä riippuen. Suomessa äänestyksestä päättää presidentin mukaan eduskunta.

Presidentti sanoo voivansa elää hallituksen linjauksen
mukaan. Nyt, loppusyksystä 2003, näyttäisi, ettei EU:n perusluonne muutu niin paljon, että kansanäänestys tarvittaisiin. Halonen sanoo kannattavansa pääministeri Matti Vanhasen näkemystä: vasta kun valmis sopimusluonnos on olemassa, voi lopullisesti ratkaista kansanäänestyksen tarpeellisuuden.

Kysymykseen kasvaako vai väheneekö Suomen vaikutusvalta,
kun EU laajenee ja uudistuu, Halonen vastaa näin:

– Kyllä ja ei. Kasvaa sitä kautta, että Euroopan unionista tulee isompi ja me olemme osa isompaa kokonaisuutta. Vaikutusvalta pienenee sillä tavalla, että mukaan tulee enemmän päättäjiä.

Presidentti toivoo, että joku suomalainen valittaisiin
unionin johtotehtäviin.

– Paavo Lipponen on ollut esillä. Kyllä me sen verran osaamme yhdistää voimiamme, että kenenkään mahdollisuudet eivät
kaadu suomalaisten keskinäiseen riitaan, presidentti arvioi.

Keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on ollut välillä niin kiivasta, että osa kansalaisista saattaa pohtia, onko nyt joku erityinen syy ja kiire päättää asioista.

– Mitään erityistä syytä ei ole, presidentti sanoo.

Turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ovat vaikuttaneet EU:n
uudistumisprosessi ja myös muut kansainväliset tapahtumat Naton
laajentumista unohtamatta. Uutta keskustelu ei ole muualla eikä täysin meilläkään.

Eurooppalaiset ovat pohtineet pitkään, miten puolustusyhteistyö
pitäisi järjestää järkevällä tavalla. EU-armeijaa kaivanneet puuhaavat sitä nyt uudelleen.

Suomessakin on Natoon haluavia ja he pitävät keskustelua
virkeänä. Omilla ammattisotilaillamme ei presidentin mielestä ole turha kiire Natoon. Sotilaat osaavat olla ylpeitä siitä, että meillä on yksi Euroopan harvoja, erittäin hyvin toimivia asevelvollisuusarmeijoita, Halonen sanoo.

Puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala on presidentin
mielestä erittäin hyvä asiantuntija, jonka puheesta syntyi vasta turhaa kohua julkisuudessa.

– Ajankohtaista nyt on se, minkälaiset turvallisuuspoliittiset ratkaisut EU itse tekee. Suomi on tässä vain yksi
osatekijä. Olemme edellyttäneet, että unionin pitäisi katsoa, miten EU olisi vahvempi ja toimintakykyisempi. Se pitää tunnustaa, että iso osa EU:n jäsenmaista on mukana Natossa, jatkossa vielä useampi jäsenmaa kuin nyt.

Halosen mielestä EU:n ja Naton välinen yhteistyö on ihan
välttämätöntä. Kahta armeijaa ei missään maassa kannata pitää.
Naton sisäiset ristiriidat on presidentin mielestä paras ratkaista siellä missä ne ovat syntyneetkin eli Natossa.

Omasta turvallisuuspoliittisesta linjastaan presidentti sanoo:

– Ratkaisujen pitää olla peräisin siitä tilanteesta, mikä on Suomessa ja mitä meillä tarvitaan. Sen mukaan eletään.
Nähdäkseni hallitus ja presidentti ovat olleet harvinaisen
yksimielisiä.

Työssä uupuvat kirjoittavat presidentille

Presidentti kertoo saavansa paljon kirjeitä työssäjaksamisen ongelmista. Kova työtahti uuvuttaa entistä nuorempia.

Jouluaattona 60 vuotta täyttävä Tarja Halonen on varmasti monen työelämässä väsyneen viimeinen toivo. Kirje presidentille tulee kirjoitettua, kun omassa työyhteisössä tuntuu nousevan
seinä vastaan.

Halonen sanoo ymmärtävänsä hallituksen ponnisteluja ihmisten
työuran pidentämiseksi "tietyssä määrin".

– Kirjeissä sanotaan: mitä se auttaa, että haluaisi olla työpaikallaan, jos joka päivä henkii vastaan se ajatus, että koskahan tuo tuosta luunsa korjaa. Monen mielestä tunnelma
työpaikalla on sellainen, että on turha yrittää.

Työelämän asioita hyvin tunteva Halonen muistuttaa, että kerran syrjityksi tullut ihminen on tavattoman herkkä tunnistamaan syrjinnän merkit, oli syy väheksymiseen sitten sukupuoli, rotu tai ikä. Erityisen paljon työssäjaksamiseen liittyvää postia presidentti saa hoitoalalta, eivätkä kirjoittajat ole pelkästään 55-vuotiaita.

– Hoitoalan ihmiset kirjoittavat, että kyllä he kestivät 90-luvun laman, kun oli kyse yhteisistä talkoista. Mutta loppuikäänsä hekään eivät jaksa tehdä töitä alimiehityksellä. Onneksi hallituskin pohtii tätä. Työelämän vaatimusten pitää olla sillä tavalla realistisia, että ihmiset jaksavat näitä asioita. Tärkeää jaksamiselle on
työyhteisön henki, Halonen sanoo.

Presidentin mielestä on ymmärrettävää, miksi moni odottaa innolla eläkkeelle pääsyä. Kun ei ole kremppoja, eikä perinteisessä mielessä vanha, jäisi aikaa monille asioille, joita ei työpaineissa ehdi eikä jaksa tehdä.




Kilpailu näkyy mediassa

Kun kilpailu kovenee, keinotkin kovenevat. Mediassa työtään tekevät
joutuvat saman asian eteen kuin muutkin suomalaiset: aina pitäisi olla entistä tehokkaampi, tienata paikkansa työelämässä.

Näin arvioi presidentti Tarja Halonen suomalaisen median muuttumista.
Presidentti toivoisi, että päiväkohtaisen uutisoinnin lisäksi katsottaisiin pidemmälle.

– Kun kukin toimituksissa katsoo tekemisiään, voisi miettiä, miten oma media oli eri tilanteissa mukana. Oliko rooli se, että oli puhutuin sinä päivänä tai sillä viikolla vai oltiinko oikeilla jäljillä vähän pidemmällä aikavälillä.

Halonen muistuttaa, että eri medioilla on hyvin erilainen
rooli. Presidentti pitää 95-vuotiaan Suomenmaan haasteita aika kovina: Suomenmaa sekä uutisoi että dokumentoi.

– Sydämelliset onnittelut korkeaan ikään päässeelle lehdelle, hän toivottaa.

Presidentti tunnistaa vielä takavuosien lausahduksen: Ei syytä huoleen, kirjoittaa Maakansa ja lehti jatkaa.

– Näinhän sitä sanottiin, Halonen hymyilee.

Vakavammin hän sanoo:

– Uskon, että "Maakansalla" ja presidentillä on yhteinen linja
siitä, että vaikka olisi ongelmiakin niin optimistisia
ollaan.

Lauantai-iltaisin Mäntyniemessä tehdään samaa kuin monissa muissa
suomalaiskodeissa: katsotaan kotisohvalta, mitä jekkuja Itse valtiaiden tekijät ovat keksineet poliitikkojen elämään.
Ohjelma naurattaa presidenttiä.

Halonen kuvaa sarjaa hykerryttäväksi, mutta myös herkäksi
ohjelmantekoalueeksi. Hän toivoo, että tämän haastattelun välittämä kuva Halosesta olisi todellisempi kuin Itse valtiaiden mielikuvitushahmo.

– Olen ensimmäistä kertaa ollut vähän huolissani, että sarjaan on kehitetty sellaisiakin kiistoja, joita ei ole olemassakaan, presidentti huokaa.