Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe saamelaisnäyttelyjen avajaisissa Cádizissa, Santa Catalinan linnoituksessa 12.3.2008

(muutosvarauksin)

Olen iloinen voidessani olla avaamassa kahta suomalaista näyttelyä, saamelaisten käsitöiden näyttelyä sekä Suomen saamelaisen Marja Helanderin valokuvanäyttelyä, tässä kauniissa, historiallisessa linnoituksessa. Samalla alkaa viisi vuotta kestävä Cádizin kaupungin ja Suomen Madridin Instituutin välinen kulttuurivaihtohanke, jonka suojelijana minulla on ilo toimia.

Suomi tunnetaan maailmalla korkean teknologian maana. Teille ovat ehkä tuttuja sellaiset nimet kuin Nokia tai Linux. Maamme tunnetaan myös korkeasta kilpailukyvystään ja edistyneestä sosiaalisesta lainsäädännöstään. Olen kuullut, että Suomen opetusjärjestelmän menestys PISA-tutkimuksessa on herättänyt huomiota myös Andalusiassa. Sanomalehdet, joita te päivittäin luette, ovat mitä todennäköisimmin suomalaista paperia.

Sen sijaan vähemmän tuttua teille on saamelaiskulttuuri, josta tänään avattavat näyttelyt kertovat. Kyseessä on Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa ja samalla vähemmistökulttuuri, jota me haluamme vaalia. Saamelaisten kotiseutualue ulottuu pohjoisen Norjan, Ruotsin ja Suomen lisäksi Luoteis-Venäjälle. Saamelaisia lasketaan olevan – hieman laskutavasta riippuen – noin 75 000 henkilöä. Suomessa heitä asuu vain noin 7000. Nykyisin saamelaisia tosin asuu Suomessakin eri puolilla maata, kotiseutualueensa lisäksi pääasiassa pääkaupunkiseudulla - Helsingissä ja sen naapurikunnissa.

Suomalaiset ja saamelaiset ovat kaukaisia kielisukulaisia, mutta yhdessäelo ei ole ollut mutkatonta. Saamelaisten historia pitää sisällään sekä iloa että surua, vapautta ja syrjintää. Vieläkin on paljon oppimista. Maamme nykyinen perustuslaki tunnustaa ja kunnioittaa suomen kielen ja kulttuurin lisäksi myös ruotsinkielisten, saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kieltä ja kulttuuria.

Saamelaisilla on omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto kotiseutualueellaan. Suomessa saamelaisten kulttuurillista itsehallintoa on vuodesta 1996 lähtien toteuttanut Saamelaiskäräjät, jotka olen menossa presidenttinä avaamaan taas tämän kuun lopussa. Maamme saamelaisvähemmistöllä on myös oikeus saada kotiseutualueellaan opetusta ja sosiaali- ja terveyspalveluita omalla äidinkielellään.

Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisilla on paljonkin valtakunnan rajojen yli menevää yhteistyötä, jota nykyään hoidetaan Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta. Toivon, että myös Venäjän puolella oleva piskuinen kolttasaamelaisten joukko pääsisi pian tähän mukaan. Suomen saamelaiset ovat yhteiskunnallisesti hyvin aktiivisia sekä kotimaassa että kansainvälisesti Yhdistyneitä kansakuntia myöten. Suomen saamelaiset ovat muun muassa olleet edustettuina vuosittain YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin istunnoissa.

Saamelaiskulttuuri on viimeisten vuosikymmenien aikana elänyt voimakasta nousukautta, joka ilmenee kahdella eri tavalla: perinteiden elvyttämisessä ja nuorten saamelaisten kasvaneessa itsetunnossa luoda taiteen valtavirtaan oma panoksensa saamelaisin värityksin. Meidän saamelaisemme sekä rokkaavat että räppäävät perinteisen joikaamisen lisäksi. Nuoret saamelaisnaiset sekä ihastuttavat että ärsyttävät muokkaamalla perinteistä kansallispukuaan globaalin nykymuodin koristein. Kulttuurin perinteen saa museoida, mutta kulttuurin itsensä pitää antaa elää. Tänään avattavat näyttelyt ovat hyvä näyte paitsi saamelaisesta käsityöperinteestä, myös saamelaiskulttuurin uudesta arvostuksesta ja noususta.

Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on saman kansallisvaltion sisällä useita eri kulttuureja, jotka kannattaa kokea rikkautena. Globalisaation aikana ihminen joutuu usein luomaan identiteettinsä useista eri kulttuureista. Myönteinen suhtautuminen kaikkiin kulttuureihin auttaa yksittäistä ihmistä rakentamaan ehjän ja harmonisen elämän.

Toivon, että nämä saamelaiskulttuuria esittävät näyttelyt herättäisivät Cádizin asukkaiden keskuudessa myös laajempaa kiinnostusta Suomea kohtaan. Matkailu maahamme on selvästi lisääntynyt, ja erityisesti talvimatkailu Lappiin on tullut hyvin suosituksi. Lapin luonnon rauha tarjoaakin ainutlaatuisia elämyksiä.

Tuhannet suomalaiset ovat kotiutuneet Andalusiaan joko pysyvästi tai osaksi vuotta. Kaiken kaikkiaan lähes 450.000 matkustaa vuosittain Espanjaan. Espanja onkin suomalaisten matkailijoiden suosituin kohde Euroopassa.

Haluan esittää kiitokseni espanjalaisille aloitteellisuudesta kulttuurien välisen dialogin edistämisessä. Osallistuin kaksi kuukautta sitten Madridissa järjestettyyn ensimmäiseen Sivilisaatioiden Allianssin kokoukseen, joka järjestettiin Yhdistyneiden kansakuntien suojeluksessa.

Espanjan kieli on meille suomalaisille rakas – esimerkiksi Helsingin yliopistossa se on toiseksi eniten luettu vieras kieli – ja espanjan kieli on toiminut meille siltana myös toiseen maanosaan, Latinalaiseen Amerikkaan.

* * *

Haluan esittää lämpimät kiitokseni teille, rouva pormestari, ja Cádizin kaupungille vieraanvaraisuudestanne. Kiitän Teitä myös tästä erinomaisesta tilaisuudesta saada esitellä suomalaista kulttuuria. Kulttuurivaihdon välityksellä saatamme Euroopan äärilaidat entistä lähemmäksi toisiaan.

Julistan täten nämä kaksi näyttelyä avatuiksi!