Presidentti Halosen haastattelu Salon Seudun Sanomien 85-vuotisjuhlanumerossa 28.10.2004

Presidentti Tarja Halonen vastaa arvostelijoille: Ulkopolitiikan visio ei ole hukassa Teksti: Jarmo Vähäsilta, Hia Sjöblom

- Suomen ulkopolitiikan visio ei ole hukassa. Ei edes kauhean suuressa muutoksessa, tasavallan presidentti Tarja Halonen vastaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvostelijoille.

- Arvostelijoilta olisi aina syytä kysyä, ovatko he nimen omaan sitä mieltä, että Suomelta on visio hukassa vai onko kyseessä se, että puhuja haluaisi viedä linjaa johonkin tiettyyn suuntaan, Halonen sanoi Salon Seudun Sanomien haastattelussa.

Presidentti Halonen käänsi arvostelun Euroopan unionin suuntaan ja totesi, että EU:ssa ei ole enää yhtä selkeää linjaa kuin aikaisemmin. Hänestä suurtenkin maiden linja on vähemmän kirkas kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten.

Suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvostelijoiden joukkoon liittyi viimeksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd), joka lehtihaastattelussa (AL ja TS 24.10.2004) moitti Suomen ulkopolitiikan linjaa nimen omaan visiottomuudesta.

- Pieni patistaminen, vaikka se olisi tiukempaakin, ei tee pahaa ja se kuuluu eduskunnalle, presidentti Halonen totesi ja korosti pitävänsä arvostelua normaalina parlamentaarisena keskusteluna.

Halonen huomautti, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään Suomessa kansainvälisesti vertailtuna erittäin laajapohjaisesti.

- Eduskunnalla on siinä vahva rooli ohjeistaessaan hallitusta, mutta myös omana itsenään ja kansainvälisten sopimusten kautta. On erittäin tärkeää, erityisesti pienelle kansakunnalle, että osaset sopivat yhteen, Halonen sanoi ja korosti moneen otteeseen yhteistyön merkitystä.


"Maahanmuuttajat nostavat kaupungin suurten joukkoon"

Presidentti onnitteli Saloa vaalituloksesta


Presidentti Tarja Halonen onnitteli Saloa kuntavaalien tuloksesta. Hän totesi Salon nousseen suurten kaupunkien joukkoon saatuaan valtuustoonsa myös maahanmuuttajien edustajia.

- Olen mielenkiinnolla seurannut kehitystä, että suurimmissa kaupungeissa alkaa olla mukana myös maahanmuuttajia poliittisessa elämässä. Pidän sitä erittäin myönteisenä asiana. Kun maahanmuuttajille tulee tunne, että he voivat vaikuttaa
yhteiskuntaan, se edistää kehitystä.

Presidentti Halonen huomautti, että naisistuminen on myös osa kaupungistumista. Kaupunkeihin muuttaa enemmän naisia kuin miehiä. Salossa aloittaa ensi vuoden alussa naisenemmistöinen valtuusto.



"Nokian merkitys korostuu maamme ulkomaankaupassa"


Nokia tunnetaan. Nokiaan törmää myös tasavallan presidentti Tarja Halonen matkoillaan. Häneltä kysytään tavan takaa Nokian vointia ja tulevaisuutta.

- Nokiaan viitaten on kysytty lukuisia kertoja, mitä te teette, kun teillä on metsässä vain yksi iso puu. Olen vastannut, että tässä suhteessa yrityspolitiikka ja metsänhoitopolitiikka eivät ole samanlaisia.

- Tietysti me olemme hyvin kiinnostuneita siitä, että se yksi iso puu menestyy hyvin. Ei isoudesta mitään haittaa ainakaan voi olla, sanoo presidentti Halonen.

Tasavallan ykkösnainen on selvästi mielissään maan talouden kruununjalokiven menestyksestä ja siitä, että Nokiasta ollaan kiinnostuneita maailmalla.

Presidentti Halonen tuntee hyvin Nokian. Hän näkee Nokian vaikutuksen Salon elinkeinoelämään ja uskoo, että meillä Salossa on hyvin tiedossa Nokian paikallinen ja valtakunnallinen merkitys. Mutta presidentti muistuttaa, että ulkomaankaupassa Nokian rooli korostuu vielä enemmän.

- Nokia itse on iso tekijä, mutta sen ympärille on kasvanut muun muassa Saloon yritysryppäitä. Niiden jalostusarvo on korkea ja viennin osuus vahvassa kasvussa, sanoo Halonen.

Iso puu, Nokia, on Salon ja Suomen talouselämän veturi, mutta suomalaiset talouselämän edustajat ja yhteiskunnan muutkin vaikuttajat ovat sitä mieltä, että meillä on kova kiire kasvattaa lisää yrityksiä.

- Uusissa pienissä yrityksissä voi olla uusien nokioiden alkuja, presidentti Tarja Halonen sanoo.


(Sisäsivun jutut:)


Presidentti Tarja Halonen saarnaa ILO-sanomaa: Ihmiset tarvitsevat kunnollista työtä

Yritykset muuttavat, kansat pysyvät


- Ihminen haluaa kaikkialla maailmassa ansaita itse leipänsä tekemällä säällistä työtä. Tämä oli yksi ILO:n globalisaatiokomission kantavista oivalluksista, sanoo tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän johti komission työtä yhdessä Tansanian presidentti Benjamin Mkapan kanssa.

- Raportti tuli valmiiksi. Nyt siitä on tarkoitus kasvattaa maailmaa mullistava prosessi, presidentti Halonen kertoi Salon Seudun Sanomien haastattelussa. Hän sanoi olevansa tyytyväinen raportin vastaanottoon myös talousmaailmassa. Tänään Halonen puhuu OECD:n kokouksessa raportista.

Työelämän kasvava ahdistus huolestuttaa presidenttiä. Hän korostaa, että kysymys on paljon enemmästä kuin pelkästään työssä viihtymisestä.

- Kyse on siitä, että ihmiset kulutetaan ennenaikaisesti pois markkinoilta. Se ei ole kenenkään etu. Voi olla, että yritykset löytävät aina uutta työvoimaa siirtymällä maasta toiseen. Mutta ihmiset asuvat pääsääntöisesti yhdessä paikassa, vaikka osa muuttaakin työn perässä.

- Ihmiset ovat aina tässä ja nyt. Siksi talouden pitää olla keino, eikä tavoite sinänsä. Uskon lujasti, että asiat ovat yhteensovitettavissa, presidentti Halonen totesi.

Hän sanoi uskovansa, että kun YK:n vuosituhannen tavoitteita
arvioidaan, globalisaatioraportti tullaan ottamaan huomioon. Halonen ei peittele innostustaan globalisaatiokomission saavutuksista eikä uskoaan sen sisältöön.

Ympäröivän maailman todellisuus ja arki eivät pääse unohtumaan, sillä
työhuoneistaan presidentin linnassa Halonen näkee suoraan Helsingin kauppatorin yli Etelärantaan, jossa Elinkeinoelämän Keskusliitto pitää majaansa.

- Presidentin rooli on erilainen kuin pääministerin tai tuon Etelärannan roolit. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut jalansijaa YK-perheessä. On hyvä oppia, mitä muut ajattelevat.


Ulkopolitiikan laivaa
ei nykimällä ohjata

Presidentti Tarja Halonen puhuu uudesta perustuslaista ja työnjaosta viiden miljoonan kansalaisen valtiossa. Hän ei nielaise arvosteluja ulkopolitiikkansa linjattomuudesta.

- En ole huomannut mitään selvää siirtymää esimerkiksi edellisten hallitusten ajoilta.

Halonen muistuttaa olleensa eduskunnassa vuodesta 1979 ja toimineensa jo kansanedustajana kansainvälisissä asioissa. Viisi vuotta ulkoministerinä ennen valintaa presidentiksi antavat lisää perspektiiviä arviolle.

Hän löytää ennemminkin linjattomuutta Euroopan unionissa, jossa suurtenkin maiden visiot ovat viimeisten vuosien aikana sumentuneet.

Halonen muistuttaa, että ulkopolitiikka on kuin suuri laiva. Sitä ei voi nykimällä ohjata. Hän painottaa yhteistyön tärkeyttä pienen kansakunnan koneistossa, eikä halua vaientaa keskustelua.


Presidentinvaalit ovat seuraavat

Kuntavaaleista toipuvat puolueet tietävät, että edessä ovat seuraavaksi presidentinvaalit. Istuvan presidentin kannatusluvut ovat vahvat. Tarja Halonen ei ole vielä kertonut pyrkiikö toiselle kaudelle.

- Olen selkeästi sanonut, että kaikki vaalit ovat puolueiden käsissä. Olen luvannut, että kantani on valmiina, kun aikataulun mukaan lähdetään liikkeelle.


Maahanmuuttajanuoret
syrjäytymisvaarassa

- Kuntavaalien perusteella näyttää siltä, että ihmisten kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon on lievässä myötätuulessa, presidentti Tarja Halonen sanoo kuntavaalien äänestysaktiivisuudesta. Hän haluaa onnitella Saloa siitä, että uuteen valtuustoon valittiin kaksi maahanmuuttajaa.

Hän pitää erittäin tärkeänä, että maahanmuuttajat tulevat mukaan myös uuden kotimaansa poliittiseen elämään. Sen sijaan hän on huolissaan kuiluista, joita on valtaväestön ja vähemmistöjen välillä esimerkiksi koulutuksessa ja työnsaannissa. Maahanmuuttajien lisäksi Suomessa on myös romani- ja saamelaisvähemmistö.

- Nuorisoikäiset maahanmuuttajat ovat monissa kaupungeissa kytevä ongelma. Kouluissa lapset oppivat hyvin nopeasti kielen ja kulttuuria. Ne, jotka tulevat siinä iässä, että hyvin pian muuttonsa jälkeen vapautuvat oppivelvollisuusiästä, ovat syrjäytymisvaarassa. Heitä Suomi-äiti ei ohjaa, vaadi tai kannusta. Toinen helposti syrjäytyvä ryhmä on kotona olevat maahanmuuttajanaiset.


Nuoret naiset
osallistuvat ahkerasti

Valtuustojen naisistuminen on kaupungistumisen ilmentymä. Presidentti Halonen iloitsee monien nuorten naisten osallistumisesta.

- Minulla on sellainen tunne, että erityisesti nuorilla naisilla on terve näyttämisen tarve. He opiskelevat hyvin ja tehokkaasti. He ottavat osaa kaikenlaiseen toimintaan. He ovat aktiivisia solidaarisuustyössä, ympäristönsuojelussa, kansainvälisissä ja kotimaan asioissa.

- Näyttää siltä, että nuoret naiset kasvavat täyteen mittaansa. Kuitenkin yhtaikaa on menossa lievä vauvabuumi. Äskettäisellä Japanin vierailullani isännät olivat hyvin kiinnostuneita tästä ilmiöstä, Halonen pohtii. Hän ei ole huolissaan siitä, että miehet jäisivät jalkoihin.

- Onneksi naiset ovat olleet nimenomaan tasa-arvon, eivätkä vain naisten, asialla.


Ei vielä vihreää
viisumivapaudelle

- Venäjä-suhteemme on hyvässä kunnossa. Se on arkipäiväistynyt, presidentti Tarja Halonen summaa Suomen suhdetta itäiseen lähinaapuriin.

Arkipäivän ongelmiin kuuluu Venäjän tavoittelema viisumivapaus EU:hun. Suomi jarruttelee.

- Me etsimme nyt turvallista tapaa, millä päästäisiin mahdollisimman joustavaan liikkumiseen rajojen yli, presidentti Halonen sanoi.

- Asia on saatava käytännön puihin. Viisumi on paperi, jolla rajojen
ylittäminen sujuu turvallisesti ja joustavasti. Jos viisumia ei ole, on samat asiat tarkistettava muuta kautta. Tarkistustavasta on rakennettava institutionaalisesti niin vahva, että sitä ei huomaa rajanylityksessä. Muuten tarkistus tulee rajalle ja joustavuus kärsii.

Presidentti Halonen muistuttaa, että itärajan ylityksiä tehdään vuosittain kuusi miljoonaa. Hän huomauttaa myös, että suomalaisilla on pitkä kokemus toistatuhatta kilometriä pitkästä yhteisestä maarajasta Venäjän kanssa.

- EU:n laajentumiskokouksen alla kävi ilmi, että komission puheenjohtaja Romano Prodi ei muistanut tämän rajan olemassaoloa, Halonen huomauttaa ja tulkitsee "unohduksen" merkiksi siitä, että asiat itärajallamme ovat sujuneet hyvin ja asiallisesti.

Halonen ei lähde arvioimaan, milloin viisumivapaa matkustaminen voisi olla mahdollista Venäjän ja EU:n välillä.


Tshetshenia on vaikea

Presidentti Halonen on tavannut Venäjän presidentti Vladimir Putinin monta kertaa. Halonen kertoo keskustelleensa Putinin kanssa muun muassa Tshetshenian tilanteesta useaan otteeseen.

- Itse asiassa olin ensimmäinen EU:n korkea-arvoinen edustaja, joka vuonna 1999 kävi tutustumassa Ingushiassa pakolaisleiriin. Samalla matkalla tapasin Ingushian presidentin. Suomi oli silloin EU:n puheenjohtajamaa, minä ulkoministeri. Lupa vierailuun oli hankala saada, mutta sen antoi lopulta Venäjän silloinen pääministeri Vladimir Putin.

- Tshetshenia on juridisesti ja kansainvälispoliittisesti osa Venäjää. Ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallinto ovat Venäjän vastuulla kaikissa Venäjän osissa. En aliarvioi sitä vaikeutta, mikä kenellä tahansa olisi tällä hetkellä Tshetshenian kanssa. Helppoja ratkaisuja tilanteeseen ei ole.

Halonen sanoo, ettei "kiellettyjä aiheita" presidentti Putinin ja hänen välisissä keskusteluissa ole. Halonen toteaa, että vallan kehittymistä Venäjällä seurataan.

- Me kaikki ulkopuoliset olemme toivoneet, että Venäjän talouden ja poliittisen rakenteen vakaus kehittyisi. Osa Venäjän toimista, joita on arvosteltu, ovat olleet vakauden kehittämistä. Käsitys siitä, mitä toimia vakauden nimissä voidaan tehdä, vaihtelee, Halonen muotoilee.



Euroopan unionin on vastattava Kiina-ilmiöön

Suomi tuottaa määrän sijasta laatua

Kansainväliset talousvertailut saavat presidentti Tarja Halosen innostumaan. Hän sanoo olevansa aidosti iloinen siitä, että Suomen todettiin olevan vähiten korruptoitu maa. Presidentti ottaa esiin muitakin vertailuja. Yhtälailla hän iloitsee siitä, että Suomi on edelleen erittäin kilpailukykyinen maa. Presidentin mielestä vertailun tulokset osoittavat, että suomalainen
yhteiskunta on tehnyt kotiläksynsä hyvin.

- Suomi on kiistatta eurooppalainen hyvinvointivaltio, mutta kuitenkin pieni maa. Meitä on vain viisi miljoonaa, muistuttaa Halonen. Tätä taustaa vasten presidentti ymmärtää Kiina-ilmiötä.

- Pieni Suomi ei voi tuottaa määrää samassa mitassa kuin laatua. Siksi suomalaiset yritykset menevät tuottamaan suuria määriä tuotteita Kiinaan. Tässä ei sinänsä ole mitään poikkeavaa muuhun Eurooppaan verrattuna. Suomalaiset yritykset toimivat aivan eurooppalaisten talousoppien lakien mukaisesti.

- Ei Kiina-ilmiöön voi vastata pistämällä portteja kiinni. Ei voi ajatella niinkään, että eikö se riittäisi, kun tuotetaan vain meille. Jos aiotaan tuottaa vaikkapa lisää puhelimia, on selvää, että ne on tuotettava siellä, missä niiden markkinat ovat.

- Mutta se, tuotetaanko Salossa edelleen uusista uusimpia puhelinmalleja, riippuu siitä, olemmeko tarpeeksi innovatiivisia. Pystymmekö luomaan tuotteita, jotka menestyvät maailmalla yhä kovenevassa kilpailutilanteessa? Jos meillä on laatu kohdallaan, me menestymme maailmalla, tiivistää presidentti Tarja
Halonen.

- Tulevaisuus on haasteinen. On muistettava, että kun jonnekin rakennetaan suuria tuotantoyksiköitä, aikanaan sinne kasvaa myös omaa kehitystoimintaa. Kiinalaiset ovat muutakin kuin näppärät kädet. Heillä on myös terävät aivot. On muistettava, että Kiina on kansakunta, joka on keksinyt ruudin ja paperin.

Kiina on suurena markkina-alueena houkutteleva.
- EU:n pitää vastata Kiina-ilmiöön. Euroopan unionista pitää tulla maailman kilpailukykyisin alue. Unionin on luotava sekä omalle että lähialueilleen toimiva järjestelmä. Unionin laajentuminen pitäisi nähdä myös kaupan kehittymisen mahdollisuutena.

- Tekee Suomi mitä tahansa, se ei yksin pysty luomaan sellaisia markkinoita, joilla se pärjäisi yhä kovenevassa kilpailussa. Siksi toivoisin hyvää yhteistyötä kiinalaisten kanssa, ja olisi löydettävä myös muita, pienempiä yhteistyökumppaneita, sanoo presidentti Halonen.


Suomen on etsittävä
uusia aluevaltauksia

- Suomella on EU:n sisällä vahvoja brändejä, mutta meidän pitäisi löytää uusia alueita. Silloin tarvitaan innovatiivisuutta, oikeaa ajoitusta ja tietysti markkinat, joille tavaraa tuotetaan.

Samaan aikaan kun presidentti maalaa tulevaisuuden kuvaa uusista suomalaisista aluevaltauksista, hän korostaa Nokian sekä metsä- ja metalliteollisuuden merkitystä Suomen talouselämän ja viennin tukijalkoina.

Presidentti Tarja Halonen sanoo, ettei hän ole kauppaedustaja, mutta yrittää ajoittaa valtiovierailuja tilanteisiin, joissa yhteiset tavoitteet vientiteollisuuden kanssa voi yhdistää. Valtiovierailuilla on oiva mahdollisuus kertoa, millaisesta yhteiskunnasta nämä yritykset tulevat. Suomalainen yrityskulttuuri on osa suomalaista kulttuuria, jonka esittely sopii mainiosti
valtiovierailujen yhteyteen.