Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Kansainvälisen työjärjestön ILOn tilaisuudessa ”Työllä pois köyhyydestä - säällisen työn näkökulma kehitykseen ja vuosituhattavoitteisiin” New Yorkissa 22.9.2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

On suuri ilo olla täällä tänään. Säällisen työn edistäminen on minulle tärkeää ja tätä näkemystä kannatetaan maailmanlaajuisesti. Te kaikki tämän kokouksen osallistujat olette tehneet lujasti työtä tehdäkseen säällisestä työstä maailmanlaajuisen tavoitteen ja kestävän kehityksen työkalun, jolla voimme taistella köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan, edistää talouskasvua ja taata ihmisille mahdollisuuden ansaita toimeentulonsa työllä.

Olen seurannut, miten ajatukset, joista keskustelimme muutama vuosi sitten, ovat kehittyneet kansainvälisissä yhteyksissä. ILO:n asettama Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio loi perustan oikeudenmukaiselle globalisaatiolle, ja sen visio on nyt tullut osaksi julkisen keskustelun valtavirtaa. Oikeudenmukainen globalisaatio on meitä kaikkia koskettava kysymys.

Monet maailmankomissiossa esittämistämme kysymyksistä ovat edelleen vastausta vailla, ja uusia kysymyksiä nousee esiin lähes päivittäin. Maailmahan ei koskaan tule valmiiksi. Toisaalta nykyään ymmärrämme globalisaation luonnetta ja sen vaikutuksia paremmin. Erityisesti keskeiset kansainväliset järjestöt ovat kehittäneet toimintatapojaan vastatakseen jäsentensä tarpeisiin.

Meidän visiomme oli asettaa ihmiset etusijalle ja edistää oikeudenmukaista globalisaatiota, jolla on yhteiskunnallinen, ihmisarvoja kannattava ja ihmisten hyvinvointia vapauden, vaurauden ja turvallisuuden keinoin tukeva ulottuvuus.

Sosiaaliseen ulottuvuuteen kuuluu:
- yleismaailmalliset arvot ja kaikkien toimijoiden vastuunkanto;
- sitoutuminen ihmisoikeuksien toteuttamiseen, köyhyyden poistamiseen ja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen;
- kestävän kehitys ja talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan parempi yhteensopivuus;
- demokraattinen hallinto ja oikeusvaltio.

Vuonna 2004 sanoimme, että tämä on toteutuskelpoinen visio. Nyt, vuonna 2008, me eri alojen edustajat olemme täällä keskustelemassa siitä, mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu ja mitä vielä tarvitaan.

* * *

Paljon on saatu aikaan poliittisissa julistuksissa, päätöksissä ja toimenpiteissä eri puolilla maailmaa. Euroopan unioni esimerkiksi pyrkii talous- ja sosiaalipolitiikallaan vastaamaan uuden globaalin ympäristön haasteisiin varmistaakseen kilpailukykynsä ja taatakseen kansalaistensa hyvinvoinnin. Strategiamme perustuu maailmanlaajuiseen toimijuuteen ja yhteiseen vastuuseen.

Köyhyys on monitahoinen ilmiö. Köyhyyteen voidaan puuttua vain kaikkiin sen perussyihin ja seurauksiin vaikuttavilla toimilla. Kehitystavoitteet ja –strategiat on suunnattava siten, että ne vievät kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä.

Säällisen työn käsite ja siihen liittyvä agenda muodostavat kehyksen, jonka avulla voidaan luoda enemmän ja parempia työpaikkoja. Työllisyysvaikutuksen tulee olla osana kehitystoimenpiteiden tulosten arviointia.

* * *

Sosiaaliturvan pilari on oleellinen osa säällisen työn asialistaa. Sosiaaliturva kuuluu ihmisoikeuksiin, ja sen kattavuuden laajentaminen on tärkeä osa ILO:n mandaattia. Sosiaaliturvakampanjan käynnistäminen on hyvä esimerkki toiminnasta köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. On usein väitetty, että köyhillä valtioilla ei ole varaa sosiaaliturvaan. Tuoreet analyysit ja todisteet alhaisen ja keskitason tulotason maista kyseenalaistavat kuitenkin nämä väitteet. Selitän tätä hieman.

Sosiaaliturva on tärkeä voimavara taistelussa köyhyyttä vastaan. Teollisuusmaissa sosiaaliturvaa on käytetty ihmisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi sekä taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen välineenä. Tämä pätee myös talouksiltaan vähemmän kehittyneisiin maihin. Sosiaaliturva ja siihen liittyvät palvelut tekevät köyhille ihmisille mahdolliseksi ryhtyä tuottavaan työhön ja taloudelliseen toimintaan. Tämä taas tukee liikkuvuutta ja talouskasvua. Sosiaaliturva ei siis ole vain kulu vaan myös pitkäaikainen sijoitus inhimillisiin voimavaroihin, sosiaalisesti kestävään kehitykseen, yhtenäisyyteen ja vakauteen.

Sosiaaliturvan parantaminen – koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon peruspalvelujen kuten lastenhoidon ja esikoulun kehittäminen – on ensiarvoisen tärkeää sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi. Suomessa meillä on tässä pitkät perinteet, ja kerromme mielellämme käytännön kokemuksistamme.

Sosiaaliturvajärjestelmien laajentamista voitaisiin käyttää tehokkaammin hyväksi vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Sosiaaliturvan parantaminen varmistaa voimavarojen tasapuolisemman käytettävyyden ja jakamisen, tukee inhimillisen pääoman muodostamista koulutuksen ja terveydenhuollon kautta sekä vahvistaa kansalaisten ja valtion välistä yhteiskuntasopimusta ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja vakautta.

Säällisen työn asialistassa yhdistyvät keskeiset elementit, jotka voivat auttaa köyhiä ja syrjäytyneitä osallistumaan ja vaikuttamaan kansalliseen kehitykseen. Kaikki yhteiskunnan osat voivat hyötyä säällisen työn periaatteesta. Säällisen työn takaaminen edistää elinkeino- ja sijoitusympäristön vakautta ja ennustettavuutta sekä rakentaa laajempaa yhteistyötä kehityksen piirissä, johon kaikki sidosryhmät voivat osallistua.

Yhteisenä tavoitteena säällinen työ voi tukea kestävää kehitystä ja oikeudenmukaista globalisaatiota. Äskettäin hyväksytty ILO:n julistus yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta (Declaration on Social Justice for a Fair Globalization) voi toimia kaikissa valtioissa askelmana kohti konkreettisia toimenpiteitä säällisen työn mahdollistamiseksi kaikille ihmisille. Mutta toimenpiteet on aloitettava kotiovella, kussakin maassa, kussakin organisaatiossa ja kullakin alueella.

Meidän on vietävä tämä viesti laajemmin YK:n kuultaville. Meidän on jaettava kokemuksemme säällisen työn tavoitteen toteutumisessa, visioista toimenpiteisiin.