Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys Espoon kaupungin 550-vuotisjuhlassa 27.8.2008

(muutosvarauksin)

Tämän juhlan syntymäpäiväsankari on valinnut hyvin perustein syntymäajakseen vuoden 1458, jolloin Espoon seurakunta perustettiin. Asukkaita alueella oli tuolloin vähän, mutta sen läpi kulki Suuri Rantatie Turusta Viipuriin. Espoon naapurikaupungeista vanhin, Helsinki, perustettiin vasta seuraavan vuosisadan puolella.

Espoo oli pitkään maatalousvaltainen. Sen kaupunkimainen kehitys alkoi todenteolla pääkaupunkiseudun muun kehityksen myötä vasta toisen maailmansodan jälkeen ja saavutti huiman vauhdin 1970-luvulla.

Viidessäkymmenessä vuodessa Espoon väkiluku lähes kymmenkertaistui. Kiivaan kehityksen vuosikymmenten tuloksena Espoo on tänään asukasmäärältään Suomen toiseksi suurin, moderni, monikulttuurinen kaupunki.

Juhlavuosi on sekä ihmiselle että yhteisölle oiva tilaisuus tutkia mennyttä ja rakentaa tulevaa jokapäiväisen aherruksen lomassa. Espoon kannattaa nähdä itsensä myös osana pääkaupunkiseudun kehitystä – tiiviimpi yhteistyö olisi varmasti kaikille eduksi. Pääkaupunkiseudulla asuu noin viidennes maamme asukkaista ja se on koko maan talouden, kulttuurin, tieteen, tiedonvälityksen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta tärkeä alue.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat niin merkittäviä tekijöitä koko viisimiljoonaisen Suomen kannalta, että niiden toimet vaikuttavat laajalti suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdessä ne voisivat olla kehityksen vetureita monella alalla. Kunnat voivat muodostaa joukkueen, jonka jokaisella jäsenellä on omat ominaispiirteet. On tärkeää, että asukkaat voivat tuntea kotikunnan omakseen.

Kunnilla on edessään myös monia haasteita. Näiden kohtaamisessa Espoo on useimpia muita paremmassa asemassa. Asukkaiden koulutustaso on korkea ja erityisesti tietoteknistä osaamista kaupungissa on runsaasti. Elinkeinoelämän rakenne on monipuolinen ja monet yritykset kansainvälistä huippua. Kaupunkiin on muodostunut ainutlaatuinen teknologian, osaamisen ja kaupan keskittymä. Uusimpana alana on hyvinvointialan tutkimus- ja yritystoiminta.

Vahvan alkusysäyksen Espoon teknologiamenestykselle antoi tänä vuonna satavuotista yliopisto-opetusta juhlivan Teknillisen korkeakoulun sijoittaminen Otaniemeen 1950-luvulla. Tänään Otaniemi on Euroopan suurin korkean teknologian keskittymä.

* * *

Osa haasteista on yhteisiä koko Suomelle. Tärkein niistä on kestävän kehityksen edistäminen ja siihen sopeutuminen. Suomi on sitoutunut osana kansainvälistä yhteisöä vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ja myös kunnilla on merkittävä asema ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomen hiilidioksidipäästöistä suuri osa syntyy asumisesta ja liikenteestä. Molempiin kunnat vaikuttavat päätöksillään.

Nykyään yli 80 prosenttia suomalaisista asuu taajamissa. Suomen yhdyskuntarakenteella on omat erityispiirteensä. Taajamarakenteemme on väljä ja taajamissa käytetään maata asukasta kohden moninkertainen määrä muihin länsimaihin ja myös muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tämä merkitsee pitempiä muun muassa pitempiä työmatkoja ja enemmän liikennettä.

Taajamarakenne on pääkaupunkiseudulla edelleen väljenemässä. Alueen kuntien, myös Espoon, asukkaita muuttaa enenevästi ympäröivän alueen kehyskuntiin. Kuitenkin useiden muuttajien työpaikat sijaitsevat edelleen pääkaupunkiseudulla, mikä merkitsee liikenteen kasvua.

Alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita on eheä yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä luodaan edellytyksiä toimivalle joukkoliikenteelle, tehokkaille kuljetusjärjestelmille sekä asukkaiden ja yritysten tarvitsemille palveluille. Samalla säästetään luontoa ja luonnonvaroja.

* * *

Espoon kaupunginosista Tapiola ei ole vain osa espoolaista identiteettiä. Tapiola on valittu yhdeksi kansallismaisemistamme, joihin tiivistyvät maamme erityispiirteet. Siitä tuli moderni puutarhakaupunginosa, joka nosti suomalaisen kaupunkisuunnittelun maailmanmaineeseen. Tämän perinnön vaaliminen tulisi olla kaikkien kunnia-asia.

Tapiolaan liittyy myös juhlavuoden toinen tavoite; yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kirjoittihan ”Tapiolan isäksi” luonnehdittu Heikki von Hertzen vuonna 1956, että – ”Tapiolasta on määrätietoisesti pyritty luomaan pieni ”läpileikkausyhteiskunta”, jossa suomalainen työmies ja yliopiston professori voisivat elää ja myös viihtyä rinta rinnan ja kaipaamatta luokkayhteiskunnan riemuja.”

Nämä sanat on hyvä pitää mielessä myös kaikessa tämän päivän yhdyskuntasuunnittelussa. Ihmiset ja työpaikat vaihtavat paikkakuntaa aikaisempaa nopeammin. Ihmiset arvostavat asuinpaikkaa valitessaan entistä enemmän mm. yhteisöllisyyttä, palveluita ja turvallisuutta. Espoolla on erityisen hyvät edellytykset jatkaa kaupungin kehittämistä yhä viihtyisämmäksi asuinpaikaksi, jossa on vahva tiede- ja kulttuurielämä yhdessä menestyvän elinkeinoelämän kanssa.

* * *

Haluan näillä sanoilla toivottaa Espoon kaupungille ja sen kaikille asukkaille paljon onnea ja mitä parhainta menestystä myös tulevina vuosina.