Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Liettuan presidentin Valdas Adamkusin valtiovierailun kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä Presidentinlinnassa 23.4.2009

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulla on suuri ilo toivottaa Teidät, Herra Presidentti ja puolisonne lämpimästi tervetulleiksi valtiovierailulle Suomeen. Itselläni on edelleen mieluisia muistoja vierailustani kauniiseen maahanne vuonna 2002.

Itämeren valtiot ja kansat ovat vuosisatojen kuluessa olleet tiiviissä kanssakäymisessä keskenään. Suomi ja Liettua ovat läheisiä ystäviä, Itämeren naapurikansoja, joilla on paljon yhteistä.

Muutamaksi vuosikymmeneksi viime vuosisadalla historian käänteet johtivat siihen, että meri ei enää yhdistänyt vaan erotti. Viime vuosien aikana on Itämeren valtioiden kanssakäyminen meren yli ollut taas vapaata ja erittäin vilkasta.

Suomi ja Liettua ovat aktiivisia Itämeren alueen järjestöjen jäseniä. Liettua ottaa vastuun Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) puheenjohtajuudesta tänä kesänä. On tärkeää tehdä yhteistyötä pohjoisen alueemme taloudellisen yhteistyön, energiayhteistyön, liikenteen sekä kansalaisten välisten yhteyksien parantamiseksi. Euroopan unionin valmisteilla oleva Itämeri-strategia ja Pohjoisen ulottuvuuden ohjelma useine kumppanuuksineen tulevat edistämään yhteistyötä kaikkien rantavaltojen hyödyksi.

Yhteinen huolemme on Itämeren ekologinen tila. Meri ei voi hyvin. Itse asiassa se on saastuneimpia merialueita maailmassa. Yhteisen meremme pelastaminen nyt tulevaisuuden sukupolville on yhteinen velvollisuutemme. Te, Herra Presidentti, olette omalla toiminnallenne antaneet velvoittavan esimerkin ympäristönsuojeluasioissa. Toivomme, että niin julkiset kuin yksityiset toimijat tekevät yhteistyötä Itämeren puolesta kaikissa rantavaltioissa.

* * *

Liettuan vanha ja rikas kulttuuri on kiehtonut suomalaisia tutkijoita, filosofeja, kirjailijoita ja taiteilijoita. Nyttemmin Liettuan kulttuuri, teatteri, musiikki ja kuvataide ovat olleet nähtävinämme Suomessa lukuisten eri tapahtumien yhteydessä. Vilnan valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi antaa maallenne ainutkertaisen tilaisuuden kulttuurisaavutustenne monipuoliseen esittelyyn. Haluan tässä yhteydessä sydämellisesti kiittää kutsustanne saapua Liettuan tuhatvuotis-juhlallisuuksiin heinäkuussa.

Maidemme taloudelliskaupallinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosina suotuisasti, joskin meneillään oleva maailmanlaajuinen talouskriisi on tässäkin hankaluutena. Yhteistyön lisäämiseen on kuitenkin mahdollisuuksia. Liettuassa toimii yli 200 suomalaista yritystä ja kiinnostus on kasvavaa. Toivomme myös liettualaisten yritysten lisäävän toimintaansa Suomessa.

* * *

Euroopan unionin jäsenyys on vahvistanut maidemme eurooppalaista identiteettiä ja vaurautta. Yhteiset arvot demokratiasta, ihmisoikeuksista, oikeusvaltiosta ja tasa-arvosta ovat yhteiskunnallisen kehityksen perusta niin Suomessa kuin Liettuassa.

On tärkeää, että ponnistelemme yhdessä unionin sisäisen kehityksen syventämiseksi ja ulkosuhteiden tehostamiseksi, mihin Lissabonin sopimus luo hyvän perustan. Toivomme sopimuksen ratifiointia kaikissa unionin maissa ja sen pikaista voimaantuloa. Talouskriisi ei saisi vaikuttaa unionin laajentumiseen. Kaikista maista ei tule EU:n jäseniä, mutta yhteistyön tiivistämiseen on paljon tarvetta.

Myös Venäjä ja EU ovat monella tapaa riippuvaisia toisistaan. Toivomme EU:n ja Venäjän suhteiden kehittyvän yhteiseen eurooppalaiseen arvopohjaan ja intresseihin perustuen. EU:n itäisen kumppanuuden kehittäminen on nyt tärkeää, ja siinä Liettualla on arvokasta osaamista.

Transatlanttinen yhteistyö on ehkä saamassa uutta energiaa presidentti Obaman mukana. Ainakin ensimmäisten tapaamisten jälkeen voimme olla toiveikkaita.

* * *

Maiden keskinäinen riippuvuus globaalitasolla on lisääntynyt. Maailmanlaajuinen finanssi- ja talouskriisi on osoittanut tarpeen lisääntyvään hallitusten väliseen yhteistyöhön kansainvälisten finanssimarkkinoiden sääntelyssä ja valvonnassa. On silti tärkeää jatkaa ponnisteluja myös Yhdistyneiden kansakuntien kehitystavoitteiden puolesta.

Haasteet ja uhkat ovat maailmanlaajuisia, mutta niin myös uudet mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön ovat entistä paremmat. Toivomme, että voimme yhdessä tarttua näihin mahdollisuuksiin ennen kaikkea YK:n kautta. Omassa maanosassamme Euroopan unionin lisäksi Euroopan neuvosto ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ovat tärkeitä yhteistyöfoorumeita. Suomi on valmis jakamaan kokemuksiaan Ety-järjestön viimevuotisesta puheenjohtajuudestaan ja tukemaan Liettuaa sen valmistautuessa omaan puheenjohtajuuteensa vuonna 2011.

Kohotan maljani Teidän, arvoisa presidentti Adamkus ja rouva Adamkiene, kunniaksi, Liettuan menestykselle sekä maidemme väliselle yhteistyölle!