Tasavallan presidentin puhe kadettien ylentämis- ja nimittämistilaisuudessa 4.6.2002

Kadetit !

Onnittelen teitä menestyksellä suorittamastanne upseerin tutkinnosta. Ylennän teidät yliluutnanteiksi ja nimitän teidät puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkoihin.

Nuoret upseerit!

Ihmisten käsitys turvallisuudesta on kuluneen vuoden aikana muuttunut rajusti. Uhkana ei niinkään koeta ulkopuolisen vihollisen hyökkäämistä perinteisen sodan muodossa, vaan terrorismin tai muun vastaavan väkivallan kohteeksi joutumista. Valtion tehtävänä on suojella kansalaisiaan sekä sisäiseltä että ulkoiselta vaaralta. Tämän velvollisuuden täyttämiseksi tarvitaan uudenlaista kansainvälistä yhteistyötä sekä joustavaa yhteistoimintaa eri hallinnonalojen viranomaisten kesken.

Meillä Suomessa tilanne on monessa suhteessa hyvä. Emme varsinaisesti ole minkään erityisen uhan alaisena. Olemme perinteisesti harjoittaneet väestön suojelussa laajaa yhteistyötä valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden yhteisöjen välillä. Yhteistyö on laajentunut aikaisempaa tiiviimmäksi myös Euroopan unionin sisällä. Suomi ja Ruotsi ovat tehneet myös aloitteen terrorismin vastaisen toiminnan ottamiseksi mukaan NATO:n kumppanuusneuvoston (EAPC) toimintaan.

Suomalaisen turvallisuuspolitiikan perinteeseen on kuulunut mahdollisimman laajaan yksimielisyyteen pyrkiminen. Kansainvälisesti vertailleen tässä on onnistuttu hyvin. Voi sanoa vilpittömästi, että kansa ja sen valitsemat johtajat näkevät asiat samoin.

Viime vuonna valmistui Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko eduskunnalle. Eduskunnan käsittelyn jälkeen on puolustushallinnossa tänä vuonna aloitettu selonteon käytännön toteuttaminen. Kokonaisuutenahan on kyse vuoden 1997 selonteossa linjatun puolustuksen rakennemuutoksen jatkamisesta. Puolustusratkaisuun ja puolustusvoimien tehtäviin ei tehty muutoksia. Suomen puolustuksen keskeisiä periaatteita ovat jatkossakin uskottava kansallinen puolustuskyky ja sotilaallinen liittoutumattomuus sekä alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus. Sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan edelleen koko valtakunnan alueella. Kansainväliseen yhteistyöhön osallistutaan turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi.

Vuoden 2001 selonteko linjaa kriisiajan puolustusvoimien vahvuuden supistumisen 490 000:sta 350 000:een vuoteen 2009 mennessä. Supistuksesta huolimatta kriisiajan vahvuutemme säilyy edelleen Euroopan mittapuussa merkittävänä. Puolustusratkaisummehan edellyttää varsin suurta reserviä kriisin varalta. Valmiutemme perustaa riittävästi joukkoja on nähtävä ennen kaikkea kriisejä ennaltaehkäisevänä tekijänä.

Maanpuolustukseen liittyvissä asioissa on tärkeää huolellinen valmistelu ja perusteellinen käsittely. Näin tapahtui valmistuneen selonteon kohdalla ja näin tullaan tekemään myös seuraavan selonteon kanssa. Puolustuksemme kehittämisen tulee olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Päätösten täytäntöönpanokin vaatii useita vuosia.

Puolustusratkaisumme vakuutena ylläpidämme uskottavaa omaa puolustuskykyä. Suomalaisten tahto puolustaa omaa maataan on korkea. Yleisen asevelvollisuuden myötä puolustusvoimat saa käyttöönsä laajan lahjakkuusreservin. Yli 80 % suomalaisista miehistä suorittaa varusmiespalveluksen ja hakeutuminen naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on vakiintunut noin 450:n naisen vuositasolle. Joukossanne on tänään jo kolmatta kertaa naisia ja myös ensimmäinen naistaistelulentäjä.

Asevelvollisuusjärjestelmän onnistumisen kulmakivi on kantahenkilökunnan ja reservin saumaton yhteistyö. Puolustusvoimien rauhan ajan päätehtävänä on koulutus. Ryhtyessänne nyt hoitamaan virkaanne vastaatte suomalaisten varusmiesten ja reserviläisten kouluttamisesta. Olette haasteellisen ja vaativan tehtävän edessä. Työnne vaikuttaa kansalaisten maanpuolustustahtoon ja kriisiajan suorituskykyyn. Varusmiespalvelusta suorittavien vastuullisina kasvattajina vaikutatte omalta osaltanne nuorten käsityksiin yhteiskunnastamme ja koko maailmasta.

Kansainvälinen kehitys edellyttää teiltä, hyvät upseerit, yhä laajempia valmiuksia. Tiedän, että olette saaneet koulutuksenne aikana tarvittavat perusteet tehtävienne menestyksekkäälle hoitamiselle. Pidämme huolta Suomen kansallisesta puolustuskyvystä ja osallistumme rauhaa sekä yleistä turvallisuutta ja vakautta edistäviin toimiin maamme rajojen ulkopuolella. Kansainväliseen kriisinhallintayhteistyöhön osallistuminen vahvistaa omalta osaltaan kansallista puolustustamme.

Nuoret upseerit, teillä on tukenanne toimiva puolustusjärjestelmä, valtiovallan ja kansalaisten tuki sekä ammattitaitoiset työtoverit. Arvokkaaseen työhön isänmaamme hyväksi on siis hyvät edellytykset. Uskon haluunne ja kykyynne vastata tuleviin haasteisiin. Toivotan teille mitä parhainta menestystä upseerin vaativalla uralla.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, sotilasopetuslaitoksen johtajat ja opettajat!

Kiitän teitä hyvin suoritetusta työstä. Toivotan teille menestystä upseerikoulutuksen haasteellisissa tehtävissä.