Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdyssanat virolais-suomalaisessa yritysseminaarissa Helsingissä 14.3.2007

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulle on suuri ilo puhua tässä Viron ja Suomen yritystapaamisessa. Viro on perinteisesti ollut meille suomalaisille hyvin läheinen ja tuttu kumppani. Viron lähes kolme vuotta sitten toteutunut EU-jäsenyys on vielä syventänyt kanssakäymistämme.

Viron taloudellinen menestys sekä hyvinvoinnin vahvistuminen ovat myös Suomen etu. Viro on Suomelle otollinen markkina-alue ja kymmeneksi tärkein kauppakumppani – tärkeämpi kuin muut uudet EU-maat yhteensä. Tilastojen perusteella Suomi on Viron tärkein kauppakumppani ja suomalaiset investoivat Viroon ruotsalaisten jälkeen eniten.

Viro on hyvin monelle suomalaisyritykselle toinen kotimarkkina-alue ja monelle myös ensi askel kansainvälistymisessä. Suomalaisten yritysten sijoittautuminen Viroon on jatkunut aktiivisena. Vuoden 2006 lopussa Viroon oli sijoittunut noin 3700 suomalaisyritystä. Virolaisyrityksiä toimii Suomessa vasta noin parisenkymmentä, mutta uskomme lisää olevan tulossa.

Suomen ja Viron yhteishankkeet kolmansiin maihin päin ovat sen sijaan vielä lähes käyttämätön mahdollisuus.

Ihmisten liikkuminen Suomenlahden yli on vapaata – ja tätä mahdollisuutta käytetäänkin aktiivisesti. Monelle lahden ylittäminen on päivittäinen työmatka. Joudumme molemmissa maissa pohtimaan keinoja, miten pitää osaavat ja ammattitaitoiset ihmiset riittävästi omien työmarkkinoidemme käytössä. Erityisenä tulevaisuuden haasteena on väestön ikääntyminen – me toki kohtaamme tämän haasteen teitä nopeammin.

Virossa paheneva työvoimapula johtuu osin siitä, että etenkin nuoret haluavat käyttää vapaan liikkuvuuden oikeuttaan ja lähtevät muihin EU-maihin. Opiskelu ja työnteko ulkomailla on nuorelle itselleen ja koko yhteiskunnalle hyödyllinen kokemus. Kun kuitenkin nuoruus on sekä ihmisen oman elämän rakentamisen että usein perheen perustamisen aikaa, yllättävän moni alkujaan toistaiseksi ulkomaille lähtenyt nuori saattaa myös jäädä sinne pysyvästi. Meidän kannattaa yhdessäkin miettiä, mitä myös Viro ja Suomi voisivat tehdä.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat rakentaneet yhteiskuntaansa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin pohjalle, jonka vakaus perustuu vahvaan demokratiaan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen. Tässä yhdistyy sekä yksilön että yhteisön edut. Pohjoismaat voivatkin olla tyytyväisiä menestymiseensä useissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Koulujärjestelmiemme on arvioitu kuuluvan OECD-maiden parhaimmistoon ja meillä on kattavat sosiaaliturvajärjestelmät. Ympäristösuojelumme on arvioitu korkeatasoiseksi kansainvälisissä vertailuissa. Mielestäni näiden Pohjolan sisarusten menestyminen osoittaa, että vapaan markkinatalouden ja hyvän kilpailukyvyn sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristösuojelun ei tarvitse olla toisiaan poissulkevia vaan toisiaan tukevia.

* * *

Itämeri on osa meidän yhteistä identiteettiämme. Edistäkäämme siis Itämeren alueen kehitystä ja yhteisen markkina-alueemme kansainvälistä houkuttelevuutta. Toivon itse, että yhteistyömme tiede- ja tutkimuspuolella kasvaa ja tiivistyy. Olemme jo hyvässä alussa. Suomen ja Viron kahdenvälisessä tiede- ja innovaatioyhteistyössä on tärkeintä molemminpuolinen hyöty. Monenvälisessä yhteistyössä yhdessä toimimalla kaksi pientä maata voivat saada äänensä paremmin kuuluviin.

Itämeren lähialueet käsittävällä talousalueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä. Alueellinen yhteistyö yhdeksän rantavaltion ja ympäröivien lähialueiden välillä on erinomainen mahdollisuus, jota ei kannata hukata.

Uskon, että Itämeren alue voi hyötyä Pohjoisen ulottuvuuden politiikasta sekä läheisistä EU:n ja Venäjän välisistä suhteista. Pohjoinen ulottuvuus on sen kaikkien osapuolten – Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Islannin, Norjan, Venäjän ja Euroopan komission – yhteinen hanke. Sen menestys riippuu kaikkien osapuolten aktiivisuudesta. Osallistuminen voi tapahtua kansallisella, alueellisella tai paikallisella
tasolla, liike-elämän tasolla tai yleensä kansalaisyhteiskunnassa. Pyrkimyksenä on vakauden, hyvinvoinnin, kilpailukyvyn sekä kestävän kehityksen vahvistaminen Pohjois-Euroopassa.

Ihmisen lisäksi pitää myös luonnon voida hyvin. Itämeren valuma-alueella asuvat 90 miljoonaa ihmistä ovat myös melkoinen kuormitus luonnolle. Puhdas Itämeri on yhteinen tavoitteemme. Ympäristönsuojelu ja erityisesti Itämeren suojelu on lähtenyt hyvin käyntiin lähialueyhteistyössä ja Pohjoinen ulottuvuus antaa siihen entistäkin paremmat mahdollisuudet. Pietarin alueen jätevesien puhdistamisen tehostaminen on hyvä näyttö paitsi kansainvälisestä yhteistyöstä, myös venäläisten itsensä heräämisestä ympäristönsuojeluun. Uuden ympäristönsuojelukulttuurin juurruttaminen kaikissa Itämeren maissa vaatii vielä kuitenkin sitkeää työtä.

Ympäristöasioihin ja Itämeren tilaan panostaminen on erityisen tärkeää pyrkiessämme parantamaan alueen taloudellista merkitystä. Toivon elinkeinoelämän olevan tässäkin innokkaasti mukana. Meriturvallisuus, kuljetus- ja ympäristöasiat käyvät hyvinä esimerkkeinä sellaisista aloista, joilla paras tulos saavutetaan toimimalla yhdessä. Meriturvallisuuden alalla Suomenlahdella on jo käytössä kolmenkeskinen alusliikenteen ohjausjärjestelmä Viron, Suomen ja Venäjän välillä.

* * *

Globalisaatio lisää kilpailua, mutta myös mahdollisuuksia. Meidän on kehitettävä Itämeren aluetta Euroopan alueellisena kasvukeskuksena, jossa yhdistyvät dynaamiset ja kilpailukykyiset taloudet, sijoittaminen koulutukseen ja innovaatioon, sekä ihmisen ja ympäristön hyvinvointi. Yhteistyöllä voimme menestyä.

Toivotan menestystä yritysseminaarillenne!