Tasavallan presidentin haastattelu Turun Sanomissa ja Aamulehdessä 2.7.2000

Presidentti Halonen valmis "kuuntelemaan" EU-keskustelua yhteisestä puolustuksesta Kultaranta Kyösti Karvonen

Tasavallan presidentin mielestä Suomen ei tarvitse olla EU:n jokaisessa ytimessä
Päähuomio nyt unionin turvallisuuspolitiikassa, mutta Nato-ovea ei ole pantu
kiinni


Suomi on valmis ainakin kuuntelemaan EU:n vilkastuvaa keskustelua siitä, alkaako
unioni siirtyä kohti yhteistä puolustusta ja salliiko se ensi vaiheessa
joidenkin jäsenmaiden sulautuvan "puolustusytimeksi".
-Me olemme valmiit kuuntelemaan. Nyt ei ole mitään tarvetta sanoa, ettei
aiheesta saa keskustella. Nykyaikana ei kannata enää pitää kiinni ei-asenteesta,
sanoo tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Halosen mielestä Suomen ei silti pidä automaattisesti tuputtautua EU:n jokaisen
ytimen, esimerkiksi puolustusytimen, jäseneksi.
Suomen päähuomio on Halosen mukaan nyt EU:n turvallisuus- ja
puolustuspolitiikan kehittymisessä eikä Nato-jäsenyydessä.
-Niin kauan kuin ovi Natoon ei ole lukossa eikä sepposen selällään, eiköhän
haluava pääse sisään ja ulos, Halonen kuitenkin sanoo.
Halonen puhui Aamulehden/Turun Sanomien haastattelussa ensimmäistä kertaa
virkakaudellaan siitä, mitä näkemyksiä hänellä on tasavallan presidentin
päätyöstä eli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Haastattelu tehtiin
Kultarannassa.
Halonen on sama Halonen, olipa hän sitten ulkoministeri tai presidentti.
Keskustelu on rennon välitöntä ja huumorin höystämää, mutta hän varoo
naulaamasta missään asiassa kantaansa kiinni.

"Joustavuus
ei ole mikään
läpihuutojuttu"

Kun Suomi liittyi unioniin, se hyväksyi mahdollisuuden, että EU siirtyy
yhteiseen puolustukseen. Yhdentymisjuna on lähestymässä ratapihaa, jossa Suomen
on kohtapuoliin päätettävä, hyppääkö se mukaan lähtevään puolustusjunaan vai ei.
Päivän iskusana on puolustusjoustavuus eli se, hyväksyvätkö unionimaat sen,
että jotkut jäsenet liittyvät sotilaalliseksi ytimeksi, eräänlaiseksi
euroarmeijaksi.
Asia ponkaisee takuuvarmasti esille lähikuukausina, sillä sen esitaistelija
Ranska aloitti lauantaina kautensa EU:n puheenjohtajamaana.
Joustavuus tarkoittaa sitä, että jotkut EU-maat voisivat yhdentyä joillakin
aloilla muita nopeammin.
Presidentti Halonen muistuttaa, että Suomi liittyi etujoukossa sekä talous- ja
rahaliittoon Emuun että EU:n ulkorajavalvontaa vahvistavaan niin sanottuun
Schengenin sopimukseen.
-Nyt on kysymys siitä, mitä EU tekee turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
puolella. Suomi ei ole läimäyttänyt ovea kiinni. Sillä mitä Suomella on ollut,
on kuitenkin ollut puolensa, Halonen sanoo.
Presidentti viittaa näin Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja
itsenäiseen puolustuskykyyn. Menemällä mukaan yhteiseen EU-puolustukseen saati
sitten Natoon Suomi luopuisi tai ainakin tinkisi molemmista.
Suomi ei silti lyö ovea kiinni puolustusjoustavuudelle?
-Ei sillä tavalla, ettei siitä saisi keskustella. Silti joustavuus ei ole
mikään läpihuutojuttu. Voi olla, että asiaa tutkittuaan Suomi katsookin, ettei
joustavuus ole hyvä asia.
Onko EU:n tuleva kriisinhallinta jo yhteistä puolustusta?
-Tiedän pääministerin sanoneen, että on. Minun mielestäni se on yhteistä
turvallisuuspolitiikkaa. Sanoo nimimerkki entinen juristi.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd) on sanonut myös, että Suomi haluaa olla mukana
EU:n ytimessä. Halonen sanoo puolestaan, ettei Suomen nyt ihan joka ytimessä
tarvitse olla.
-Euroopan yhdentymisen hyviä puolia on se, että Suomen ei tarvitse olla joka
ytimessä, vaan niissä, joista on Suomelle hyötyä.
-Nyt katsotaan kaikessa rauhassa, onko yhdentyminen puolustus- ja
turvallisuuspolitiikassa hyödyllistä Suomelle vai ei. Nyt katsotaan myös, mikä
on yhteisen integraation aste, Halonen sanoo.
Viittaus "yhteisen integraation asteeseen" tarkoittaa selväkielelle tulkittuna
sitä, että Suomi voisi mennä mukaan tiiviimpään puolustusyhteistyöhön joissakin
asioissa, mutta jäädä joissakin asioissa pois.
Raskain punnus olisi Naton niin sanottu viides artikla. Se tarkoittaa, että
Nato-maat antavat toisilleen keskinäiset turvallisuustakuut. Jos artiklasta
tulisi osa EU-puolustusta, Suomella olisi suuren valinnan paikka.

Kahden-kolmen
kerroksen EU
ei miellytä

Saksan ulkoministeri Joschka Fischer visioi keväällä EU:sta liittovaltiota,
jossa olisi oma perustuslaki ja kaksikamarinen parlamentti.
Ranskan presidentti Jaqcues Chirac puhui puolestaan tällä viikolla siitä, että
Saksasta ja Ranskasta tulisi yhä pidemmälle yhdentyvän EU:n "pioneeriryhmä".
Chirac otti esille myös joustavan, esimerkiksi puolustusta koskevan,
yhdentymisen.
Presidentti Halosella ei ole, periaatteessa, mitään suuria visioita vastaan.
Hänen sisäpoliittinen tavaramerkkinsä on ollut arki. Arkisuus näyttää sopivan
myös hänen ulkopoliittiseksi brandikseen.
-Visioita pitää ja saa olla. Mutta asiat, joista sovitaan pitää kyllä sitten
myös toteuttaa ja katsoa, että ne toimivat, Halonen sanoo. Omia EU-visioitaan
hän ei sen tarkemmin esittele.
-Hekin, jotka puhuvat nyt voimakkaasti visioiden puolesta ja siitä miten he
haluaisivat kehittää EU:ta, tekevät sitten kuitenkin kompromisseja.
Halonen tekee selväksi, että joustavasta yhdentymisestä kehkeytyy kova vääntö.
-Eivät tässä toiset aio sitä purematta niellä. Asetelma on jo selkeästi
näkyvissä.
Halosen puheissa vilahtelee epäilys, että suuret EU-maat haluaisivat viedä ja
samalla pienet saisivat vikistä.
-Ajatus kahden-kolmen kerroksen EU-talosta ei ihan miellytä. Ei käy, että
jotkut talon asukit ovat omistajia ja jotkut vain vuokralaisia.
-Suurten maiden pitää muistaa, että EU on itsenäisten valtioiden vahva liitto.
Silloinkin kun unioni haluaa yhdentyä pidemmälle, sen pitää muistaa olla
demokraattinen ja lojaali.

Baltian maiden
Nato-jäsenyys
ei ole merkityksetön

Halonen sanoi presidenttiytensä alkumetreillä, ettei valmistautuminen Suomen
liittymiseen Natoon kuulu suunnitelmiin.
Oletteko sysännyt niin sanotun Nato-option vähän syrjemmälle nurkkaan?
-Ai että ovi olisi vähän vähemmän raollaan? Niin kauan kuin ovi ei ole lukossa
eikä sepposen selällään, eiköhän haluava pääse sisään ja ulos, Halonen vastaa.
Presidentti muistuttaa myös, että kun EU-maat väänsivät viime syksynä sovintoa
sotilaallisen kriisinhallinnan yksityiskohdista, puheenjohtajamaa Suomi oli
Nato-mielisempi kuin Nato-maa Saksa.
-Suomi piti kriisinhallinta-asioissa tuolloin avoimempaa puheyhteyttä Natoon
kuin edellinen puheenjohtajamaa Saksa. Viilasimme papereita niin, että ne
vastasivat paremmin Yhdysvaltain kantoja, Halonen kertoo.
Taustalla oli se, että Nato sopi keväällä 1999 Saksan EU-johtokaudella
ehdoista, joilla Naton voimavaroja voitaisiin käyttää EU:n
kriisinhallintaoperaatioissa. Paperit muuttuivat kuitenkin äkkiä muotoon, josta
Yhdysvallat ei pitänyt. Suomi tuli loppuvuodesta hätiin.
Vaikuttaisiko Baltian maiden Nato-jäsenyys Suomen asemaan?
-Ainakin me keskustelisimme asiasta hurjasti.
Onko Suomi on kuitenkin sitä mieltä, että Baltian maat saavat tehdä itse
ratkaisunsa?
-Totta kai.
Ei kai asia ole Suomelle silti ihan merkityksetön?
-Ei ole merkityksetön. Se on meille hyvinkin tärkeä asia. Se vaikuttaisi
Euroopan ja Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteeseen.

Nato
kantaa
vastuun

Nato ei ole tehnyt päätöksiä uudesta laajentumiskierroksesta. Päätöksenteon
aika on vuoden 2002 kieppeillä. Nato ei ole myöskään antanut Baltian maille
julkisia lupauksia jäsenyydestä.
Halonen muistuttaa, että entiset sosialistivaltiot ja entiset Neuvostoliiton
osat hakivat nopeasti kylmän sodan jälkeen sekä EU:n että Naton jäsenyyttä. Ne
hakivat vakuutusta sille, ettei menneisyys, Moskovan valta, toistuisi.
-Kun ne ovat hakeneet jäsenyyttä ja kun niille on sanottu "tervetuloa", Naton
ja EU:n pitää pysyä sanassaan.
Sitten Halonen kumartuu lähemmäksi nauhuria ja haluaa sanoa seuraavan "hyvin
selkeästi".
-Nato kantaa vastuun siitä, että se ottaa uusia jäseniä ja Nato kantaa vastuun
siitä, ettei se ota uusia jäseniä. Jakoa ei voi tehdä niin, että Nato sanoo yhtä
ja toiset kantaisivat vastuun.
-Me olemme EU:n jäseniä ja pidämme huolta siitä.


******


Matalalla profiililla sisäpolitiikassa


Kultaranta
Kyösti Karvonen


Tasavallan presidentti Tarja Halonen on uuden perustuslakinsa lukenut. Kun puhe
siirtyy presidentin sisäpoliittiseen rooliin, vastaukset pyöristyvät ja
kannanotot vähenevät.
-Kannanottopuolella olen lähtenyt liikkeelle hyvin varovaisesti. Sen sijaan
pyrin esiintymään ja osallistumaan. Menen jopa niihin kuuluisiin
maatalousnäyttelyihin, Halonen sanoo.
Presidentillä on yhä paljon nimitysvaltaa. Syksyllä Halosen pöydälle on tulossa
paljon sellaisiakin nimitysasioita, joissa hän voi käyttää ja näyttää valtaansa.
Jakoon tulee esimerkiksi Suomen Pankin kaksi johtokunnan jäsenen paikkaa.

Koivistoa
aktiivisempi

Halosen edeltäjistä Mauno Koivisto kuvaili sisäpoliittista rooliaan reservissä
oloksi. Se ei estänyt häntä runnomasta pystyyn Harri Holkerin (kok) hallitusta.
-Viimeistään eduskuntavaalien 2003 jälkeen seuraan peukut pystyssä, että
eduskunta onnistuu muodostamaan hallituksen, Halonen sanoo.
Peukkulinja vastaa perustuslakia, jonka mukaan presidentti on hallituspelistä
miltei kokonaan syrjässä.
Halonen pitää Koiviston reservi-kuvausta sinänsä hyvänä. -Olen kyllä
aktiivisempi osallistuja kuin Koivisto. Olen ollut koko ajan politiikassa
mukana. Olen tässä suhteessa ehkä askeleen aktiivisempi.
Jatkolause seuraa äkkiä. -Pidän kyllä tarkan rajan sekä perustuslain että
perinteen mukaisesti, että hallitus kantaa ilot ja surut esimerkiksi budjetin
tekemisestä.
Onko presidentillä kuitenkin velvollisuus antaa hallitukselle tuulen suojaa?
-Kyllä minä luulen, että hallitus mielellään seisoo sateessa ja paisteessa
itsenäisesti. En minä selkään ammu.

Menestystä
budjettiriiheen

Halonen on ilmiselvästi seurannut hallituspuolueiden eduskuntaryhmien
kiehuntaa. Hiukan monimielisesti hän toivottaakin menestystä hallituksen
budjettineuvotteluihin.
-Käynnissä on ollut hyvä keskustelu, mitä nykyisessä taloudellisessa
tilanteessa voidaan tehdä kansalaisten elämän parantamiseksi. Minusta on vähän
värikkäästikin tuotu esille verojen alentaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan
palvelut sekä niiden vaikutus talouskehitykseen, yrittämiseen ja sosiaaliseen
turvallisuuteen.
Halosen avopuolisolla, valiokuntaneuvos Pentti Arajärvellä on oma roolinsa.
-Vanhana sosiaalipoliittisen puolen asiantuntijana hän on erinomainen apu. Minä
kannan tietysti vastuun instituutiosta. Vanha jako, jonka mukaan sekä tasavallan
presidentti että puoliso osallistuvat, sopii hyvin valiokuntaneuvokselle.
Halosen edeltäjistä Martti Ahtisaari tuli tunnetuksi maakuntamatkoistaan. Ne
sopivat Halosellekin hiukan muunnettuina.
Halonen sanoo tietoisesti pyrkineensä laajentamaan yhteyksiään yrittäjiin ja
maaseutuun. -Tämä on kai sellainen vaikuttamisen muoto ja malli, jonka
onnistuminen tulee mitattavaksi vasta vuosien kuluessa, Halonen sanoo.