Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe HOK-Elannon 100-vuotisjuhlassa Finlandia-talolla 15.10.2005

Minulla on suuri ilo ja kunnia olla kanssanne täällä tänään. Satavuotias osuustoiminta on merkittävä kansallinen voimavara – aito kansanliike, kuten toimitusjohtaja tervehdyspuheessaan mainitsi. Suomessa osuustoiminnan asema on ollut eri muodoissaan poikkeuksellisen vahva. HOK:lla ja Elannolla – erikseen ja yhdessä – on ollut merkittävä vaikutus suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen, kuten hallintoneuvoston puheenjohtaja Jorma Bergholm tulee meille myöhemmin kertomaan omassa puheenvuorossaan.

Osuuskauppatoiminnan keskeinen lähtökohta on aina ollut vastuullisuus. Leipureiden perustamalla Elannolla oli myös kuluttajien näkökulma asiaan. Osuuskauppaliikkeessä yhdistyi siis asiakkaan ja omistajan etu, ja samalla sen edellytettiin kohtelevan myös työntekijöitään hyvin. Työntekijät olivat lisäksi yleensä osuuskunnan jäseninä myös itse sen omistajia.

Näin osuuskauppaliikkeellä oli jo syntyessään harteillaan ne vaatimukset, joita kilpailijoille asetettiin vasta vuosikymmenten kuluessa työ- ja kuluttajasuojalainsäädännön kehittyessä. Osuuskauppaliike joutui siis monessa suhteessa edelläkävijän rooliin. Lisäksi asiakkaat eivät yleisesti ottaen olleet maamme parempiosaisia, vaan varsin niukoin varoin päivittäisiä ostoksia tekeviä kansalaisia.

Presidenttinä voin onnitella HOK-Elantoa sen työstä suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Yritys on oivaltanut kiitettävästi globaalin maailman tärkeän menestyssäännön: on toimittava paikallisesti lähellä ihmistä ja samalla luotava yhteistoimintaa kansallisesti ja globaalisti sekä pyrittävä kunnioittamaan kestävää kehitystä niin ekologisesti kuin sosiaalisesti.

* * *

Osuuskauppaliikkeellä on ollut myös vaikeita vaiheita ja olen itsekin elänyt niitä osuuskauppaväen mukana. Uskon kuitenkin, että osuustoiminnalla – siis myös osuuskauppaliikkeellä – on mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessakin sekä meillä Suomessa että muualla kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Talouden kestävän kasvun turvaamiseksi tarvitaan vastavoimia kvartaalitaloudelle. Osuusliike voisi olla yksi mahdollisuus, mutta sen on pysyttävä ajassa mukana ja oltava uskollinen perusaatteelleen.

HOK:n ja Elannon fuusion toteuttaminen on tavallaan paluuta juurille. Varmaan muillakin kuin minulla on vielä haikeutta rinnassa, mutta myös rohkeutta sanoa, että hyvin meni. Yhtäkään myymälää ei suljettu eikä yhtäkään työntekijää irtisanottu. Se on mielestäni osoitus esimerkillisestä halusta ja kyvystä vastuullisuuteen.

Se on myös hyvä pohja tulevaisuudelle. Meidän suomalaisten on kehitettävä työolosuhteita siten, että ikääntyneempikin työntekijä jaksaa ja viihtyy työssään pidempään. Silloin voimme paitsi hillitä eläkemenoja, myös yhdistää työelämässä tarvittavan kokemuksen ja uuden osaamisen. On hyvä muistaa, etteivät vain sodanjälkeiset suuret ikäluokat harmaannu, vaan toivottavasti suomalaiset vastedeskin elävät kauemmin. Se merkitsee koko yhteiskunnan kasvamista sukupolvien väliseen yhteistyöhön.

On ennustettu, että tulevaisuudessa jopa työttömyydenkin vallitessa meillä tulee olemaan myös pulaa työvoimasta - joidenkin mielestä juuri palvelusektorilla. Uskon, että HOK-Elanto pystyy vastaamaan omalta osaltaan tähän haasteeseen. Yritys, joka ottaa huomioon vanhan ja nuoren, vammaisen ja maahanmuuttajan sekä asiakkaana että työntekijänä, on moderni yhteiskuntavastuullinen toimija ja todennäköisesti myös menestyjä.

Globalisoituvassa maailmassa vastuu ympäristöstä, työntekijöiden asiallisesta kohtelusta ja paikallisen yhteisön hyvinvoinnista kuuluu monelle taholle: tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia, kansallista lainsäädäntöä, mutta myös teollisuuden, kaupan ja kuluttajien vastuullista toimintaa.

Nykyisessä tilanteessa kaupalla on varsin vahva neuvotteluasema myös tuottajiin päin: puhutaan kaupan hallitsemista pitkistä arvoketjuista valmistajalta kuluttajalle. Kaupan omat merkit lisäävät entisestään kaupan roolia ja vastuuta tuotteiden valmistuttamisessa. Kaupan ja kuluttajan liitto voi tuottaa monella tavoin hyviä tuloksia. Yksittäisen ihmisen on helpompi olla vastuullinen kuluttaja, kun tuoteinformaatio lisääntyy. Luomu ja muu terveellinen ruoka samoin kuin reilun kaupan tuotteet ovat jo monelle osa arkipäivää.

* * *

Osuustoiminta edistää omalta osaltaan yhteisiä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden arvoja maailmanlaajuisesti. Osuustoiminnan perusajatus vastuullisuus toimii myös kansainvälisellä tasolla. Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA on kirjannut yhdeksi 2000-luvun osuustoiminnan periaatteeksi laajan yhteistoiminnan: ”voidakseen toimia parhaalla mahdollisella tavalla jäsentensä ja yhteiskunnan hyväksi kaikkien osuustoiminnallisten organisaatioiden tulee olla aktiivisessa yhteistoiminnassa muiden osuuskuntien kanssa sekä paikallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla”.

Kansainväliseen Osuustoimintaliittoon järjestäytyneessä osuustoimintaliikkeessä on mukana lähes 800 miljoonaa ihmistä. Eräiden arvioiden mukaan puolet maailman ihmisistä on toimeentulonsa puolesta suoraan tai välillisesti riippuvainen osuustoiminnasta. Siten osuustoiminnalla on vahva mahdollisuus vaikuttaa taloudelliseen kehitykseen. Myös osuustoiminnan pitää jatkuvasti uusiutua pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Samanaikaisesti on kuitenkin muistettava ja kyettävä säilyttämään osuustoiminnan keskeisin perintö: se on ihmistä varten.

Suomi kuuluu globalisaation voittajiin. Voidakseen olla sitä jatkossakin meidän on investoitava ihmisiin. Osaaminen on parasta muutosturvaa. Meidän on pidettävä yhdessä huolta siitä, ettei Suomi ei jakaannu huippuosaajien, heikosti selviytyvien ja pysyvästi syrjäytyneiden ryhmiin. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut se, että heikommistakin pidetään huolta. Se on pohja turvalliselle ja menestyvälle yhteiskunnalle. Sama pätee koko maailmaan. Globalisaation edut ja haitat ovat nykyisin jakaantuneet epätasaisesti. Sen vuoksi globalisaatiota pitää kehittää vastaamaan paremmin ihmisten tarpeita - muistaen samalla luonnon rajallisuus.

Kansallisvaltio on edelleen tärkein toimija globalisaatiossa, mutta kansalaisyhteiskunnan ja talouselämän merkitys on kasvanut nopeasti. Siinä osuuskauppaliike on mukana. Globalisaation hallinta edellyttää myös kansainvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä. Koko maailma tarvitsee parempia ja oikeudenmukaisempia sääntöjä muun muassa kansainväliselle kaupalle, suorille ulkomaisille investoinneille ja ihmisten rajat ylittävälle liikkumiselle.

* * *

Myönnän avoimesti, että osuuskauppaliike on minulle myös tunteen asia. Enkä usko olevani tässä asiassa yksin. Kallion kirkko ja Elannon tornikello olivat lapsuuteni maamerkkejä. Vierailu Elannon Iskuun jäi minulle lyhytaikaiseksi toisin kuin tyttärelleni, joka oli notkeampaa laatua. Mutta Elannon elokuvakerho oli se kannustin, jonka vuoksi hankin oman jäsenkortin. Elannosta hankin pääasiassa koululaisena kesäansioni ja koin henkilökohtaisena pettymyksenä se, että kuorma-autoliikenne ulkoistettiin eikä sitten kumikorjaamoakaan enää tarvittu.

Sittemmin siirryin pelkästään asiakaspuolelle. Vuodet edustajistossa ja hallintoneuvostossa opettivat myös talouselämän sääntöjä. Esimerkiksi sen, että sotilasjuntan hallitsemista maista voi olla ostamatta appelsiineja, mutta se pitää tietää ennen satokautta, jos yleensä haluaa saada kauppaan appelsiineja. Minkä tahansa liikkeenjohdon pitää kuunnella asiakkaitaan, ja vielä suuremmalla syyllä jos he ovat myös omistajia. Ja näinhän meillä on. Olen varma, että tässä salissa on läsnä paljon usean polven elantolaisia ja hokkilaisia, joille osuuskauppaliike on tärkeä niin järjellä kuin tunteella.

Osuuskauppa on ollut jäsenten ja työntekijöiden elämässä tiiviisti mukana. Näistä on monta tarinaa itse kullakin, ja niitä varmasti kuullaan myöhemmin illalla kahvin ääressä. Mutta näihin kokemuksiin ei ole oikeutta vain meillä, vaan myös tulevilla sukupolvilla. Sen vuoksi haluan lämpimästi onnitella 100-vuotiasta. Toivotan sille voimia ja herkkyyttä, sitkeyttä ja ennakkoluulottomuutta! Mutta ennen kaikkea tervemenoa toiselle vuosisadalle ja pitkää ikää!