Tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu The Australian –lehdessä 12.2.2007

SUOMEN PRESIDENTTI SUHTAUTUU VIILEÄSTI YDINVOIMAAN Teksti: Peter Wilson 12. helmikuuta, 2007

Ydinvoiman kannattajat ympäri maailman pitävät Suomea alan 2000-luvun mallimaana, mutta tällä viikolla viralliselle vierailulle Australiaan saapuva maan presidentti suhtautuu ydinvoimaan yllättävän skeptisesti.

Huomenna nelipäiväisen virallisen vierailunsa aloittava presidentti Tarja Halonen kertoi The Australian –sanomalehdelle ennen lähtöään Helsingistä, että ydinvoima on vain ”lyhytkestoinen lääke” eikä pysyvä ratkaisu ilmastonmuutokseen.

Howardin hallitus on asettunut vahvasti tukemaan ydinvoimaa keinona vähentää hiilidioksidipäästöjä neuvoa-antavan työryhmän viime vuonna laatiman myönteisen raportin jälkeen. Raportissa tarkasteltiin uuden teknologian voimalan rakentamista Suomessa.

Tämä voimala on ensimmäinen Länsi-Eurooppassa tilattu sitten vuoden 1986 Tsernobylin onnettomuuden, ja se tulee nostamaan ydinvoiman osuuden Suomen koko sähkön tuotannossa yli 30 prosenttiin.

Vasemmalle kallellaan oleva entinen ulkoministeri Halonen varoitti, että ydinvoima saattaa viedä sekä huomion että rahoituksen uusiutuvilta energialähteiltä ja energian säästötoimista.

”Siksi pelkään, että se on vain aspiriini, lyhytkestoinen lääke”, Halonen sanoi.

”Jos päätä särkee, otetaan pilleri, mutta pitäisi myös selvittää, mikä päänsäryn aiheuttaa.”

”Kaikki voivat nyt selvästi nähdä, että ilmastonmuutos on tosiasia (ja, että ydinvoima voi auttaa sen hillitsemisessä), mutta ydinvoiman ongelmana ovat nämä sen kielteiset sivuvaikutukset.”

”Ensinnäkin tarvitaan erittäin vakaata yhteiskuntaa, jollaista ei ole joka paikassa. Toiseksi tutkijat eivät ole ratkaisseet ydinjäteongelmaa. Se on kuin lasku, joka jätetään osittain tulevien sukupolvien maksettavaksi.”

”Kolmantena ovat hyvin selvät yhteydet ydintekniikan siviili- ja sotilaspuolten välillä.”

Howardin hallituksen ydinvoimatyöryhmän johtaja Ziggy Switkowsky totesi viime vuonna, että Australiassa voisi olla 10–15 vuoden päästä toimiva kaupallinen ydinvoimala.

Suomessa on kuitenkin käytetty useita vuosia julkisiin konsultaatioihin ja uuden ydinvoimalan valmistumista ovat haitanneet pitkät viivästykset rakennustöissä, kuten myös neljän aikaisemmin rakennettujen voimaloiden kohdalla.
”Koska kysymys ei ole pelkästään energiasta, vaan sellaisesta aiheesta, jolla on näitä sivuvaikutuksia, meidän pitäisi demokraattisessa järjestelmässä kuulla kansalaisia. Suomessa tämä tarkoittaa eduskuntaa”, Halonen sanoi.

”Ja jokaisen puolueen sisällä on eriäviä näkemyksiä tästä kysymyksestä.”

”Joten ei ole olemassa mitään nappia, jota painamalla meillä on ydinvoimala ja josta se vain käynnistetään ja sammutetaan."

Vuonna 2000 presidentiksi valittu Halonen äänesti aikaisemmin eduskunnassa uutta ydinvoimalaa vastaan, ja hän vastustaa kuudennen ydinvoimalan rakentamista, johon suomalaisten energiayhtiöiden odotetaan hakevan lupaa tänä vuonna.

Halonen kannattaa vankasti päästöjä rajoittavaa Kioton ilmastonsopimusta, jota Australia ja Yhdysvallat ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta. Halonen sanoi toivovansa, että kaikki maat sitoutuisivat uuden sopimuksen allekirjoittamiseen päästöjen vähentämiseksi. ”Olen hyvin kiinnostunut kuulemaan Australiassa näkemyksiä siitä, miksi he eivät ole liittyneet Kioton sopimukseen ja mitä he haluaisivat Kioton sopimuksen jälkeen”, hän kertoi.

Suomen presidentti johtaa tiede- ja innovaatioasiantuntijoista koostuvaa valtuuskuntaa ja tulee käyttämään runsaasti aikaa keskusteluihin Suomen kokemuksesta maan harpattua kamppailevasta ja luonnonvaroihin perustuvasta taloudesta yhdeksi kilpailukykyisimmistä, huipputeknologiaan pohjautuvista talouksista. Tätä kehitystä symboloi kännykkävalmistaja Nokian menestys.

Yksi suuri ero kahden hallituksen välillä on Suomen haluttomuus asettua tukemaan tiiviisti Bushin hallintoa.

Ulkoministeri Alexander Downerin vieraillessa Suomessa viime vuonna, hän korosti, että ”jotkut Euroopan maat” voisivat lisätä osallistumistaan Yhdysvaltojen johtamiin operaatioihin Afganistanissa.

”Me teemme tarpeeksi (Afganistanissa)”, totesi Halonen, jonka maalla on pieni joukko-osasto Afganistanin pohjoisosassa.

”Olemme erittäin kiinnostuneita siitä, että uusi Afganistan saa hyvän alun ja me autamme, mutta tarpeeksi on tarpeeksi.”

The Australian -lehden haastattelu englanniksi