Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Tiedotteet ja uutiset

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 10.11.2009

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro XII Presidenttifoorumissa 10.11.2009

Toivotan kaikki osanottajat tervetulleiksi kahdenteentoista Presidenttifoorumiin.

Ilmastonmuutos on ajankohtainen ja erittäin tärkeä keskustelun aihe. Kööpenhaminan ilmastokokoukseen on aikaa muutamia viikkoja.

Ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen väistämättömiin muutoksiin sopeutuminen ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita. Kysymys on kestävästä kehityksestä. Yhteistoiminnalla meillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Se edellyttää halua ja taitoa tehdä yhteistyötä.

Ilmastonmuutos ei ole pelkästään ympäristöongelma. Se vaikuttaa miljardien ihmisten elämään ja sillä on huomattavia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia vaikutuksia. Se on myös turvallisuuskysymys.

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut, että maapallon keskilämpötilan nousu tulisi vakavimpien riskien välttämiseksi rajoittaa kahteen asteeseen. Myös Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi tämän kahden asteen rajan. Tavoitteen saavuttamiseksi teollisuusmaiden tulisi IPCC:n arvion mukaan leikata päästöjä 80–95 prosenttia.

Viime viikolla Barcelonassa käytiin neuvotteluja Kioton jälkeisestä ilmastosopimuksesta. Olemme kuulleet uutisointia ja arvioita kokouksen aikaansaannoksista, ja koska kokous oli viimeinen virallinen neuvottelukokous ennen ensi kuun Kööpenhaminan kokousta, on hyvä keskustella tarkemmin, mitä voimme odottaa Kööpenhaminassa saavutettavan. Meillähän on täällä paikalla myös pääneuvottelijamme Sirkka Haunia ympäristöministeriöstä.

Onnistuttiinko viime viikolla löytämään ratkaisut tärkeimpiin kysymyksiin kehittyneiden maiden päästötavoitteista, kehitysmaiden toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä rahoituksesta?

Kööpenhaminan kokoukselle on asetetut kovat odotukset. Mielestäni perustellusti. Ilmastonmuutos on globaaliongelma, johon voidaan vaikuttaa vain yhteisin toimin. Teollisuusmailla on päävastuu tähänastisesta ilmastonlämpenemisestä, mutta sen torjumiseen tarvitaan myös kehitysmaiden panosta. Vain kattavin ja tehokkain toimin hillitseminen voi onnistua.

Hyvä asia on, että meillä on jo nyt vahva tahtotila: tutkijat, elinkeinoelämä, luonnonsuojelupiirit, laaja kansalaisyhteiskunta mukaan lukien myös poliittiset päätöksentekijät ovat vakuuttuneita siitä, että on saatava aikaan muutos. Muutaman viime vuoden aikana etenkin liike- ja elinkeinoelämä on tullut vahvasti mukaan.

Kyse ei ole vain haasteista vaan myös uusista mahdollisuuksista. Sanonnan mukaan aikainen lintu löytää madon – pätee myös ympäristöteknologian käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Uskon, että Kööpenhaminan yhteydessä myös tämä puoli tulee vahvasti esille.

Ilmastonmuutokset vaikutukset kohdistuvat voimakkaasti alueille, joiden ihmiset ovat jo nyt heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa.

Lämpeneminen lisää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tässä mielessä se on todella epäreilu ilmiö. YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi, että ilmastonmuutos uhkaa pysäyttää kehityksen ja jopa kääntää sen taaksepäin. YK:n pääsihteeri arvioi viime viikolla, että ympäristöpakolaisongelma lisää paineita Kööpenhaminan kokoukselle.

Ilmastonmuutos vaikuttaa rajuimmin maailman köyhiin ja heistä valtaosa on naisia. Kehitysmaiden naiset eivät ole vain uhreja, vaan he ovat tärkeitä toimijoita ilmastonmuutoksen torjumisessa. Naisten rooli maataloudessa sekä ruuan ja veden hankkimisessa on kehitysmaissa keskeinen. Heidän on oltava näkyvässä roolissa, kun tulevasta globaalista ilmastonmuutossopimuksesta neuvotellaan.

Mitkä ovat Suomen tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi leikata Suomen päästöjä vähintään 80 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2050 osana kansainvälistä yhteistyötä.

Millä keinoin ja minkälaisin kustannuksin vähennystavoite on saavutettavissa ja miten kustannukset jakautuvat? Ilmastonmuutoksen torjunnalla on hintansa, mutta sen arvioidaan olevan kuitenkin alhaisempi kuin sen vaihtoehdon, ettei nyt välittömästi ryhdytä kasvihuonekaasujen merkittävään vähentämiseen.

Suomen tavoite ei ole poikkeuksellisen korkea, esimerkiksi osalla pohjoismaista on kunnianhimoisemmat tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää erilaisia yhteisiä toimia ja monet niistä koskevat jokaisen arkipäivää. On tärkeää, että kustannukset kyetään jakamaan oikeudenmukaisesti maan sisäisesti ja kansainvälisesti.

Kööpenhaminan ilmastokokous on varmasti uuden alku. Tärkeää on, että tietoisuuden aste on noussut paljon. Tästä kysymyksestä emme pääse unohtamalla eroon.

Neuvotteluissa pitäisi saada aikaan hyvä lopputulos, jonka tehokkaaseen toteuttamiseen sitoudutaan laajasti. On mahdollista, ettei oikeudellisesti sitovaan sopimukseen joulukuussa päästä. On joka tapauksessa tärkeää, että työtä jatketaan päämäärätietoisesti ja laajalla rintamalla.

Vierailin eilen Berliinin muurin murtumisen 20-vuotisjuhlassa. Moni puhuja totesi, että kaksikymmentä vuotta sitten Berliinissä tapahtui jotain, mitä asiantuntijat ja poliitikot eivät olisi koskaan uskoneet tapahtuvan. Kansa otti asian omakseen. Te edustatte hyvin monin eri tavoin täällä kansaa. Vuosi 2009 voi kahdenkymmenen vuoden päästä olla samanlainen muutoksen vuosi, jos vain haluamme.

Arvoisat osanottajat: sana on vapaa – toivon vilkasta mielipiteiden vaihtoa.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 11.11.2009

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi