Tasavallan presidentin puhe juhlapäivällisillä Riiassa 9.5.2001

Haluan kiittää Teitä, rouva presidentti, kutsusta saapua viralliselle valtiovierailulle Latviaan. Puolisolleni ja minulle on suuri ilo vierailla Latviassa myös näin virallisesti. Erityistä arvoa annan sille, että vierailu toteutuu Latvian uudelleen itsenäistymisen 10-vuotisjuhlavuonna ja Riian kaupungin perustamisen 800-vuotisjuhlan merkkivuonna.

Suomella ja Latvialla on vuosisataiset suhteet. Naapurimaina meitä yhdistää paitsi pohjoinen ja itämerellinen sijaintimme, myös paljolti sama kulttuuriperintö sekä asema idän ja lännen kosketuspinnoilla. Suomalais-ugrilaisten ja balttilaisten kansojen kanssakäyminen näkyy siinäkin, että lainasanastoa on siirtynyt kumpaankin suuntaan, liiviläisperäiset paikannimet näkyvät vieläkin Latvian kartalla ja kansanperinteessä on paljon yhteisiä piirteitä.

Te, rouva presidentti tunnette perinpohjaisesti latvialaisen perinteen lisäksi myös naapurikansojen perinteen ja tiedätte tieteellisen varmasti, miten samat inhimilliset perustunnot ja kokemukset ilosta suruun, pettymykseen, kaihoon ja toivoon löytyvät niin latvialaisesta kuin suomalaisesta eeppisestä ja lyyrisestä perinteestä. Laulut ovat olleet tavallaan kierrätyksessä eri kansojen kesken jo paljon ennen kuin tuo moderni ilmaisu oli edes keksitty. Minulle on kerrottu, että latvialainen lauluperinne on niin rikas, että ei ole tilaisuutta, jota varten ei olisi sopivaa dainaa. Sellainen olisi varmasti aarteistossanne myös valtiovierailun tarpeisiin.

Kohtalomme ovat välillä kietoutuneet yhteen siinä määrin, että olemme kuuluneet saman hallitsijan alaisuuteen ensiksi Ruotsin suurvaltakaudella 1600-luvulla ja myöhemmin Venäjän keisarikunnan osina 1800-luvulla. Kunkin aikakauden taloudelliset, aatteelliset ja taiteelliset virtaukset saavuttivat Itämeren rantamaat samoihin aikoihin ja niiden ansiosta yhteydet maidemme välillä olivat vilkkaat, varsinkin molempien maiden itsenäistymistä edeltäneinä vuosikymmeninä. Kulkiessamme tänään vanhan Riian historiallisilla kujilla ja ihaillessamme niin sanotun uuden kaupungin näkymiä, jotka avaavat todellisen arkkitehtuurin elävän oppikirjan eteemme, näemme vieläkin todisteita yhteyksistä omaan historiaamme.

Olen ilolla seurannut Latvian puheenjohtajakautta Euroopan neuvostossa. Voin vilpittömästi sanoa, että olen kuullut vain kiittäviä arvioita tästä maanne ensimmäisestä puheenjohtajakaudesta. Latvian puheenjohtajuutta on leimannut tehokkuus ja käytännöllinen ote. Samalla työohjelmanne on kuitenkin ollut hyvin kunnianhimoinen. Jaan täysin näkemyksenne siitä, että Euroopan neuvoston ihmisoikeusasiantuntemuksen turvaaminen on keskeisen tärkeää. Onhan neuvoston perustehtävä nimenomaan ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistäminen.

Erityisesti haluaisin kiittää Latvian työtä Euroopan kielellisen monimuotoisuuden vaalimiseksi ja pienten kielten ja kulttuurien merkityksen korostamiseksi. Vähemmistökielten säilyminen on vähemmistöjen kulttuurien elinvoimaisuuden edellytys. Uskon, että sekä Latviassa että Suomessa pienen kielen puhujina ymmärrämme myös vähemmistökielten, pientenkin, arvon.

Meri voi sekä eristää että yhdistää. Meidän yhteinen meremme Itämeri on jo ennen nykytekniikan käyttöönottoa perinteisesti yhdistänyt rannoillaan asuneita kansoja toisiinsa. EU:n laajentumisen myötä Itämerestä on tulossa paljolti EU:n sisämeri, joka toimii siltana rantavaltioiden kesken, olivatpa ne EU:ssa tai sen ulkopuolella.

Voimme tänään onnitella Latviaa merkittävästä edistymisestä kohti EU-jäsenyyttä. Latviassa on toimiva markkinatalous, jäsenyyden poliittiset kriteerit on täytetty ja lainsäädäntö on jo paljolti EU-tasolla. Haasteita lainsäädännön toimeenpanemisessa, sosiaalisen integraation edistämisessä, demokratian ja markkinatalouden vahvistamisessa sekä kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä ei kuitenkaan ole syytä väheksyä. Suomi tukee aktiivisesti Latvian jäsenyyspyrkimystä yleensä ja teemme käytännön yhteistyötä Latvian jäsenyysvalmiuksien kehittämiseksi eri aloilla. Yhteistyömme kohteita ovat muun muassa ympäristönsuojelu, rajavalvonta sekä kieliohjelma.

Toivon, että vastaisuudessa myös kansalaisjärjestöjen suorat yhteydet eri aloilla vilkastuvat entisestään. Kulttuuriyhteyksille on vankkaa pohjaa menneestä. Iloksemme myös modernin luovan taiteen - kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteen - yhteydet ovat lisääntyneet maidemme välillä. Myös urheilu keihäänheitosta jääkiekkoon, tai oman harrastuspohjani mukaan pitäisi kai sanoa koripalloon, on molempien kansojen sydäntä lähellä. Jo nyt suomalaiset ovat yöpymisvuorokausilla mitattuina suurin yksittäinen matkailijaryhmä Latviassa. Tälläkin alalla on potentiaalia lisäkasvulle.

Jokaisella maalla on oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa. Suomi kunnioittaa noita ratkaisuja. Tästä meillä on omat hyvät kokemuksemme sekä pohjoismaisella että EU:n tasolla. Vaikka maamme ovat päätyneet kumpikin kohdallaan erilaisiin valintoihin, tämä ei ole estänyt eikä estä meitä toimimasta yhteistyössä kansainvälisissä tehtävissä, Baltian ja Itämeren maiden yhteistyön merkeissä ja kahdenvälisesti.

Maidemme väliset yhteydet vilkastuvat. Erityisen ilahduttavaa on taloussuhteiden, kaupan ja investointien lisääntyminen. Se, että suomalaiset yritykset sijoittuvat Latviaan ja investoivat elinkeinoelämäänne, on vahvin mahdollinen luottamuslause Latvian taloudelle ja uskolle sen menestykselliseen tulevaisuuteen.

Minulle, puolisolleni ja seurueelleni on ilo kunnioittaa Latvian kymmenvuotista itsenäisyyttä nyt kesän kynnyksellä. Sallikaa, rouva presidentti, minun kohottaa malja Latvian ja sen asukkaiden menestykselle maanne turvallisuuden, talouden ja kulttuurin kehittämisessä, Suomen ja Latvian naapuruussuhteiden tulevaisuudelle sekä Teidän, puolisonne ja kansanne onneksi ja terveydeksi!