Tohtori Pentti Arajärven puhe Hämeenlinnan Kisan 90-vuotisjuhlissa 15.10.2006

90 vuotta urheilua, liikuntaa ja kansalaistoimintaa on todella kunnioitettava saavutus. Kun ajatellaan 1900-luvun alun suomalaista yhteiskuntaa, on muutos ja kehitys ollut huima. Meidän on jopa vaikea kuvitella olosuhteet, joissa tuolloin aloitettiin toiminta, ajatellaanpa sitä urheilun ja liikunnan harrastamisen kannalta tai yleisten yhteiskunnan olojen kannalta. Joka tapauksessa se on ollut kaukonäköistä nousevan kansakunnan ja kansalaisyhteiskunnan luomista.

Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan noin 530.000 aikuista ihmistä toimii palkatta ja vapaa-ajallaan liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyössä. Määrä on kasvava. Tällä vapaaehtoistyön alueella miehet harrastavat enemmän kuin naiset ja määrä on keskimäärin kymmenen tuntia kuukaudessa. Pääasiallisesti vapaaehtoistyö on nuorisotoiminnan ja kuntoliikunnan edistämistä. Myös nuoret tekevät vapaaehtoistyötä. Liikunnan vapaaehtoistyön merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on suuri.

Liikuntahan on paljon enemmän kuin harrastamista. Se on sosiaalisten taitojen kehittymistä, se on ehkäisevää terveydenhuoltoa ja se on hauskaa.

Lähes puolet lapsista ja nuorista on mukana urheiluseurojen toiminnassa. 90 prosenttia alle 18-vuotiaista ilmoittaa harrastavansa urheilua ja liikuntaa, tärkeimpinä jalkapallo, pyö-räily, hiihto, uinti ja lenkkeily. Useimmiten liikuntaa harrastetaan kavereiden kanssa mutta myös seuroissa on paljon nuoria. Yksinkin liikutaan. Seurojen ulkopuolella olevista lapsista ja nuorista lähes puolet haluaisi tulla mukaan. Tässä suhteessa meillä on suuri urheiluseuroihin kohdistuva haaste. Miten saamme ainakin potentiaalisesti urheilusta ja liikunnasta kiinnostuneet nuoret mukaan. Pienillä paikkakunnilla ongelmana saattaa olla että seuralla ei ole sen urheilulajin toimintaa, josta nuori ensisijaisesti on kiinnostunut. Toisaalta tiedämme, että melkein mikä vain toiminta on kiinnostavaa, kun siihen perehtyy.

Koulujen liikunnalla voisi olla merkittävä tehtävä paitsi pitää huolta nuorten liikkumisesta myös niinä mahdollisuuksina, joita koulu tarjoaa ohjata nuoria urheiluseuroihin liikunnan pariin. Peruskoulujen aamu- ja iltapäivätoiminta antaa mahdollisuuksia monenlaiselle liikunnalle ja käsittääkseni niissä ongelmana saattaakin olla ohjauksen puute. Toimintahan voi olla leikkiä, oppimista, lajiin tutustumista ja taitojen kehittämistä. Sen ei tarvitse olla kilpailutoimintaa, vaan liikunnan iloa.

Tällaisella toiminnalla olisi merkitystä jo siinä suhteessa, että eri tutkimusten mukaan lasten ja nuorten kunto on heikentynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Selkeimmin tätä kyetään mittaamaan puolustusvoimissa, joka edelleen saa merkittävän osan nuorten miesten ikä-luokasta vuosittain testiinsä. Lasten ja nuorten paino on noussut huolimatta siitä, että esimerkiksi kouluruokailun terveellisyydellä kyetään merkittävästi osaltaan edistämään väes-tön terveyttä.

Urheilu- ja liikuntajärjestöt nuorten järjestöinä tarjoavat myös erinomaisen ja jopa ainutlaatuisen mahdollisuuden antaa nuorille mahdollisuus opetella kansalaistoimintaa. Liikuntajär-jestöjen johtokuntapaikat eivät välttämättä ole suosituimpia vapaaehtoishommia, mutta tämän tai muun vastuun, vaikkapa valmentamisen tai turnauksen jonkin osan organisoimisen uskominen nuorille varmasti luo edellytyksiä myös tulevalle yhteiskunnalliselle toiminnalle, antaa oppia vaikuttamisen keinoista ja motivoi toimimaan ja perustelee muotona suomalaisen yhteiskunnan, kunnallisen ja valtiollisen toiminnan ja demokratian perusteet. Luulen, että tällä alueella löytyy paljon keinoja, joita liikuntajärjestöt voivat käyttää hyväkseen yhteiskuntaan kasvamisen alueella.

Aikuisten liikunnassa korostuvat usein kansanterveydelliset näkökohdat. Vastikään julkaistiin tietoja, joiden mukaan painonnousu ennen keski-ikää vaikuttaa merkittävästi elinikään ja vanhuusiän terveyteen. Tämä osoittaa, että nuorena aloitettu liikunta olisi saatava jatkumaan nuorena aikuisena ja toisaalta, jos lapsen ei ole aloittanut liikuntaa, kannattaa siihen panostaa vielä aikuisenakin. Vapaa-ajan lisääntyminen aikuisväen keskuudessa heijastelee yhteiskunnan muutosta ja kevyempi ja lyhyempi työ antaa aikaa ja mahdollisuuksia vapaa-ajan liikunnalle.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt merkittävästi erityisesti naisilla. Samalla on oivallettu hyötyliikunnan merkitys. Piha- ja puutarhatyöt, kotityöt tai töihin käveleminen tai pyöräileminen merkitsee jo sinänsä kansanterveydellisesti merkittävää toimintaa terveyden edistämiseksi. Eräällä työpaikalla näin hiljattain hississä julisteen: viisi kerrosta viidesti päivässä. Iltakävely vaikka vain ikkunaostoksille virkistää mieltä ja parantaa kuntoa.

Ylipainolla ja lihavuudella on merkittävä yhtymäkohta aikuisiän liikunnan harrastamiseen. Noin 30 prosenttia normaalipainoisista ei liiku mutta ylipainoisten joukossa luku on jo 40 prosenttia ja lihavilla noin puolet. Suoraviivaisesti liikunnalla ja ylipainolla on yhteys, joskin tietysti ylipainoon vaikuttavat muutkin seikat kuin liikunta. Tiedosta ei kuitenkaan pitäisi olla puutetta. Lähes kaikki aikuiset uskovat siihen, että liian vähäinen liikunta on haitaksi terveydelle.

Usein sanotaan, että Suomi on yhdistysten luvattu maa. Hyvä niin. Niin sanottu sosiaalinen pääoma on merkittävä näkökohta pohdittaessa yhteiskuntien menestystä. Ison osan hyvinvoinnista selittää kansakunnan vauraus, aineellinen pääoma. Tärkeää menestykselle on myös inhimillinen pääoma, mikä tarkoittaa osaamista, koulutustasoa, terveyttä ja muuta ihmisiin sitoutunutta tietoa ja taitoa. Vielä selittämättä jäävää osaa hyvinvoinnin perustasta kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi. Mitä se on, ei oikein tiedetä, mutta sen ydin on yhteiskunnassa vallitseva luottamus. Sosiaalisen pääoman mittaamiskeinona on selvittää muun muassa juuri luottamusta kyselyin, mutta myös esimerkiksi järjestöjäsenyyksiä. Pohjoismaat, Hollanti ja Kanada sijoittuvat näissä mittauksissa kärkisijoille. Tämä on samalla kaunis osoitus siitä mikä merkitys urheilun ja liikunnan kansalaistoiminnalla on yli sen välittömän vaikutusalueen koko yhteiskunnan hyvinvointiin.

Hyvät kuulijat,

Toivotan juhlivalle seuralle mitä parhainta menestystä niin urheilussa ja liikunnassa, yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa kuin toiminnassa osana kansalaisyhteiskuntaa, suomalaisen yhteiskunnan rakentamista ja Hämeenlinnan ja sen ympäristön kehittämistä.