Uutiset, 14.6.2011

Katsaus vuoteen 2010

Kun Espoon Sellon Prisman työntekijät tulivat töihin ensimmäisen kerran vuoden 2010 alettua, heitä odotti tasavallan presidentti Tarja Halosen kukkatervehdys. Valkoiset tulppaanit välittivät osanoton ja rohkaisivat jaksamaan. Uuden vuoden aattona viisi työntekijää oli ammuttu. Heidät surmannut mies ampui lopuksi itsensä.

Tapahtumapäivänä tasavallan presidentti esitti median välityksellä osanottonsa uhrien omaisille ja läheisille. Hän tuomitsi väkivallanteon ja totesi, että Suomi on vertaismaitaan eli Pohjoismaita väkivaltaisempi maa eikä tilanne ole hyväksyttävä.

Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Mutta miksi? Syitä on vaikea löytää, mutta niitä pitää etsiä, jotta osattaisiin tarttua oikeisiin toimenpiteisiin. Helmikuun 17. päivänä asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan erityisesti lähisuhdeväkivaltaa Presidentinlinnassa. Tämä oli järjestyksessään 13. presidentti Halosen järjestämä arvokeskustelu, jotka tunnetaan Presidenttifoorumien nimellä.

”Kukaan ei ole sivullinen”, presidentti Halonen sanoi. ”Väkivallalla on vaikutusta meidän kaikkien elämään. Pelon ja väkivallan ilmapiiri on este yhteistyölle ja kehitykselle. Me kaikki voimme olla mukana uuden suunnan löytämisessä.”

Väkivaltaa vastaan

Suomi ei ole yksin etsimässä ratkaisuja. Espanja on ollut yksi tiennäyttäjistä. Maa oli Euroopan unionin puheenjohtajamaa vuoden 2010 ensipuoliskon ja nosti, ensimmäisen kerran Euroopan unionin historiassa, kärkitavoitteeksi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen. Presidentti Halonen ei ole kaihtanut kiittää Espanjaa tästä urheudesta. Kiitokset menivät oikeille korville maaliskuussa, kun presidentti Halonen puhui ”Naiset paremman maailman puolesta”-konferenssin avajaisistunnossa Valenciassa. Avajaisia kuunteli tyytyväisenä myös kuningatar Sofia. Päättäjäisissä Espanjan pääministeri Jose Luis Rodriguez Zapatero kiitti kauniisti Suomen presidenttiä tämän panoksesta ja energisestä osallistumisesta. Myös maailmankuulu sopraano Barbara Hendricks puhutteli kokousta, hän lauloi paikaltaan seisten ja ilman säestystä vaikuttavan gospelin Vapauden maasta. Myöhemmin vuoden mittaan Barbara Hendricks konsertoi Suomessa, ja Finlandia-talossa lavalle tulivat myös presidentin kiitoskukat.

Toinen merkittävä kokous kevään aikana Espanjassa oli EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian huippukous Madridissa toukokuussa 2010. Tällöin tasavallan presidentti Tarja Halonen tapasi Meksikon presidentin Felipe Calderónin. Molemmat presidentit tuomitsivat aiemmin huhtikuussa Meksikon Oaxacassa tapahtuneen veriteon ja ilmaisivat myötätuntonsa uhrien omaisille ja läheisille. Surmansa oli saanut myös suomalainen rauhanaktivisti. Presidentti Halonen korosti, että tapaus tulee selvittää ja syylliset saattaa vastuuseen. Tämä oli myös presidentti Calderónin tahto.

Madridissa presidentti Halonen tapasi myös Costa Rican presidentin Laura Chinchillan, joka kertoi costaricalaisen Christina Figueresin tuolloin juuri tapahtuneesta nimityksestä YK:n ilmastoasioiden pääneuvottelijaksi. Siten Latinalaisen Amerikan rooli ilmastonmuutosasioissa korostuu: Meksikolla oli vastuu Cancunissa joulukuussa 2010 pidetyn ilmastokokouksen valmisteluista, ja YK:ssa asiaa vetää costricalainen kovan tason ammattilainen.

Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta presidentti Halonen järjesti Mäntyniemessä lounastilaisuuden, jossa hän muistutti kahdesta kansainvälisestä läpimurtoteemasta: naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastustaminen ja naisten rooli ilmastonmuutoksessa. Monrovian naiskokous 2009, Kööpenhaminan ilmastokokous 2009 ja Valencian kokous paremman maailman puolesta 2010 ovat tienviittoja. Mutta paljon työtä on edessä.

Lokakuun viimeisenä päivänä 2010 oli kulunut 10 vuotta siitä kun YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi naisten ja tyttöjen asemaa konflikteissa ja konfliktien jälkitilanteissa käsittelevän päätöslauselman (resoluutio 1325). On päästävä sanoista yhä konkreettisempiin tekoihin, muistutettiin koko vuoden ajan tilaisuuksissa eri puolilla maailmaa.

Tasa-arvo, väkivallan vähentäminen sekä vakaus ja turvallisuus leimasivat presidentin työohjelmaa kevätkuukausina. Teemaan sopi ja sitä korosti hyvin ylipäällikön tarkistusmatka Lahden varuskunnan Hämeen rykmenttiin ja Sotilaslääketieteen keskukseen maaliskuun 31. päivänä. Sotilas- ja siviiliosaamisen yhdistäminen sai presidentiltä kiitosta. Tämä on suomalainen vahvuus kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

Rauhan muistojuhlat

13. maaliskuuta 2010 muistettiin talvisodan päättymistä 70 vuotta sitten. Presidentti Halonen kutsui veteraaneja kahvitilaisuuteen Linnaan niin paljon kuin vain Valtiosaliin mahtui. Presidentti Mauno Koiviston johdolla heitä saapui noin 170. Kadetit lauloivat, Kaartin soittokunta soitti ja puolustusvoimien ylin johto teki kunniaa. Ainutlaatuista tapahtumaa arvostettiin, ja tunnelma oli lämmin. Päivän teema toistui myös seminaarissa ja muistokonsertissa.

Presidentti Halonen kutsui kahvitilaisuuteen noin 170 veteraanijärjestöjen edustajaa, ruotsalaisia ja virolaisia vapaaehtoisia sekä mm. rintamanaisten, kaatuneitten omaisten sekä sotalapsien edustajia. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti kunnioitti läsnäolollaan kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaa Tampereella 27.huhtikuuta. Kaatuneitten muistopäivä toukokuussa liittyy myös muistojuhlien ketjuun. Tuolloin presidentti laskee perinteisesti seppeleen Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Se tapahtuu kaikkien kaatuneitten muistoksi niin kuin marsalkka Mannerheim päiväkäskyllään ohjasi.

Itämeren suuri huippukokous

Helmikuun 10. päivänä Finlandia-talolla pidettiin aivan poikkeuksellinen huippukokous: 11 Itämeren maan valtiojohto - presidenttejä, pääministereitä ja Ruotsista myös kuningas - EU-komissaari, yli 300 yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajaa, parisataa median edustajaa. Suurenmoinen kokous. On ainutkertaista, että yhden maan aloitteesta syntyi näin merkittävä tapahtuma. Toivottavasti jälkiaalto on vahva ja tuottaa hyvää tulosta.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Ruotsin kuningas Kaarle XIV Kustaa. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Halosen ideoima ja yhdessä pääministeri Vanhasen sekä Baltic Sea Action Groupin kanssa toteuttama huippukokous onnistui yli odotusten. Noin 140 konkreettista lupausta annettiin Itämeren puolesta huippukokoukseen mennessä. Tekoja on tiedossa, lupauksista otetaan kiinni. On tärkeätä huomata onnistumiset mutta tunnistaa myös ne sitoumukset, joita ei ole ollut mahdollista täyttää. Niistä voi nähdä, missä vaikeudet piilevät ja miten niitä voi voittaa.

“Olen hyvin iloinen, että Itämeren valtiot olivat edustettuina näin korkealla tasolla. Lisäksi kansalaisjärjestöjen ja yritysten näin laajapohjainen osallistuminen teki tästä aivan uudenlaisen huippukokouksen. Tähän yhteistyöhön tarvitaan kaikkia tahoja. Emme odota ihmeitä, mutta kylläkin vakavaa työtä, josta tämä kokous oli yksi osoitus”, presidentti Halonen sanoi avauspuheessaan.

Itämeri näkyi jälleen läpi vuoden monella tasolla. Valtiovierailut niin Viroon kuin Latviaan liittivät yhteen Itämeren perheen maita. Kansalaisyhteydet näkyivät Helsingin Harakassa: siellä oli esillä Itämeren nuorten taideleiriläisten presidentille tekemä teos. Presidentin lahja on nyt Helsingin taidemuseon hyvässä hoivassa.

Yritykset Pietarissa

Itämeri kuljetti presidentti Halosen myös Pietariin 22. maaliskuuta keskustelemaan kuvernööri Matvienkon ja tämän hallinnon kanssa meren tilasta ja puhdistamisesta. Samaan päivään osui pääministeri Putinin tapaaminen suomalaisten yritysjohtajien kanssa. Pääministeri Putinin toivomuksesta presidentti Halonen osallistui istuntoon yhdessä yritysjohtajien kanssa. Talouselämän edustajat olivat valikoituneet Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan johdolla: rakennus- ja metalliteollisuutta, suunnittelua, vähittäiskauppaa. Yritystapaamisen jälkeen presidentti Halosen illasti pääministeri Putinin kanssa.

Kesävierailu Kultarannassa

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev saapui kaksipäiväiselle työvierailulle Naantalin Kultarantaan heinäkuun 20. päivänä 2010. Kesävierailu oli vastaus presidentti Halosen vierailuun Shotsissa edelliskesänä. Vierailun yhteydessä presidentti Halonen esitteli presidentti Medvedeville Suomen tuolloin vielä varsin uuden pääministerin Mari Kiviniemen, joka vietti Kultarannassa keskusteluhetken presidenttien kanssa.

Presidentit kävivät kahdenvälisiä keskusteluja, ja kesäiseen ohjelmaan kuului retki Seilin saarelle, jossa presidenteille esiteltiin mm. Saaristomeren suojelua sekä Seilin saaren historiaa. Kultarannassa presidentti Medvedev tutustui puistossa esillä olleeseen kuvanveistäjä Kari Huhtamon näyttelyyn.

Toista tuntia kestäneessä lehdistötilaisuudessa presidentit vastasivat varsin perusteellisesit mm. viisumiasioita ja suomalais-venäläisten perheiden ongelmia koskeneisiin kysymyksiin. Esillä oli myös tuolloin ajankohtainen maito- ja lihatuotteiden vientikielto Venäjälle, johon presidentti Medvedev ennakoi maitotuotteiden osalta nopeaa ratkaisua. Hän myös julkisti kutsunsa Suomen päämiehelle saapua valtiovierailulle Venäjälle.

… ja Moskovassa; ystävyyden nousukausi

Huikea ja yleisesti menestykseksi arvioitu Suomen presidentin valtiovierailu Venäjälle tapahtui 8.-11.11.2010. Tasavallan presidentin valtuuskuntaan kuuluivat sekä ulkoministeri Alexander Stubb että ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen, joka jatkoi vierailua presidentin mukana myös Tatarstanin Kazaniin.

Valtiovierailun juhlallisuudet Kremlin Yrjönsalissa olivat näyttävät, mutta virallisen ohjelman rinnalla oli myös epävirallisia tapaamisia. Ensin perheillallinen Medvedevien kanssa Gorkissa, myöhemmin presidentti Halosen illallistapaaminen pääministeri Putinin kanssa.

Rouva Svetlana Medvedeva, Venäjän presidentti Dmitri Medvedev, tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Sangen vaikuttava 12-jäseninen yritysjohtajien valtuuskunta seurasi presidenttiä vierailuille, kuten presidentti Medvedev itse oli toivonut kesällä Kultarannassa.
Suomen myöntämien viisumien suuri määrä tuli vaikuttavasti esille sekä lehdistötilaisuuksissa että presidenttien keskusteluissa. Modernisaatiokumppanuus Venäjän kanssa, Itämeri, luonnonpuistot molemmin puolin rajaa, rajanylitykset, viranomaisten yhteistyö perheoikeudellisissa asioissa, puutullit, Venäjän WTO-jäsenyys - pitkä on yhteisten asioiden lista. Presidentti Medvedev koki Suomen hyväksi kumppaniksi, niin kuin hän totesi twitter-viestissäänkin. ”Maidemme välillä on menossa aito, laaja, monipuolinen ystävyyden nousukausi”, presidentti Halonen puolestaan viestitti.

Tatarstanissa Suomi tunnetaan muun muassa maamme vanhan tataariyhteisön ansiosta. Melko pienestä lukumäärästään huolimatta yhteisö on onnistunut luomaan vilkkaat suhteet Tatarstaniin. Yritysvaltuuskunta osasi myös ottaa vaarin Kazanissa avautuneista tilaisuuksista.

Presidentti Halosen valtiovierailu oli ensimmäinen valtiovierailu Venäjälle. Vuonna 2000 hän teki presidenttinä virallisen vierailun ja sen jälkeen ohjelmassa on ollut lukuisa määrä työ- ja kokousmatkoja, joihin sekä presidentti Medvedev että hänen edeltäjänsä, nykyinen pääministeri Putin ovat vastanneet Suomen-käynneillään.

Allegro – nopeita yhteyksiä

Sunnuntaina 12.joulukuuta 2010 ajoi juhlajuna Helsingistä Pietariin. Nopean junayhteyden avautuminen helpottaa monien ihmisten liikkumista ja yhteydenpitoa. Presidentti Tarja Halonen avasi Allegro-junaliikenteen Helsingin rautatieasemalla. Juhlanauhaa leikkaamassa olivat myös maiden rautateiden johtajat Mikael Aro ja Vladimir Jakunin.

Presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Vladimir Putin keskustelivat junamatkalla Pietariin. Kuva: Lehtikuva

Presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Vladimir Putin keskustelivat junamatkalla Pietariin joulukuussa 2010. Kuva: Lehtikuva

Juhlajunan tunnelma vain tiivistyi Viipurissa, kun asemalla oli vastassa pääministeri Vladimir Putin, joka matkusti Allegrossa Pietariin ja kutsui Suomen presidentin myös yksityisluontoiselle päivälliselle.

Viipuri soittaa suomalaisille sydämen kieltä ja avaa samalla mieliä Venäjälle laveamminkin. Venäläisetkin tätä jo arvostanevat. Viipurin kohentuminen palvelee yleistä ja yhteistä etua.

Monet junamatkustajat etsiytyivät mobiililaitteillaan innokkaasti myös YouTubeen. Sivulle oli nimittäin juuri edellispäivänä postitettu pääministeri Putinin esiintyminen hyväntekeväisyyskonsertissa Pietarissa. Hän soitti pianoa ja lauloi Blueberry Hillin. Se oli ihastuttanut myös Pietarin kuvernööriä Valentina Matvienkoa, mikä ilmeni tämän lounastaessa seuraavana päivänä tasavallan presidentin kanssa. Matkan aikana Blueberry Hill tuli tutuksi myös presidentti Haloselle.

Historiallinen avaus

Tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Mongolian presidentin Tsakhia Elbegdorjin kädenpuristus Presidentinlinnan Keltaisessa salissa keskiviikkona 6. lokakuuta 2010 oli historiallinen: työvierailu oli ensimmäinen valtionpäämiestason vierailu maiden välillä ja tärkeä avaus Suomen suhteille maahan, jossa talous kasvaa, jonka luonnonvarat ja kaivosteollisuus herättävät kansainvälistä kiinnostusta, ja jolla on Suomen kanssa yhteinen naapuri. Aivan harvinainen yhteinen tekijä on porotalous ja Mongolian halu elvyttää omaa porokantaansa.

Yhteistyötä on jo geologian alalla, mutta lisämahdollisuuksia voi olla mm. maa- ja metsäteollisuudessa, kaivosalalla sekä korkean teknologian ja uusiutuvien energiamuotojen alueella. Mongolian taloudessa on vahva kasvuvaihe erityisesti kaivosteollisuuden ansioista, ja se vetääkin jo kiinnostuneiden katseita. Maassa on suuret kupari-, kulta- ja uraaniesiintymät.

Italian 150-vuotisjuhlavuoden ennakointi

Koulutus, teknologia ja tutkimus sekä innovaatio ovat alueita, joissa Italia haluaa lisätä yhteistyötä Suomen kanssa, Italian presidentti Georgio Napolitano totesi tiistaina 7. syyskuuta 2010 tasavallan presidentti Tarja Halosen kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa. Presidentit kävivät kahdenväliset keskustelut Roomassa Quirinalen palatsissa presidentti Halosen ja tohtori Pentti Arajärven valtiovierailulla.
Keskustelut presidentti Halosen ja presidentti Napolitanon välillä ovat ystäväpresidenttien puhetta. Esillä olivat mm. Lähi-idän rauhanprosessi, Afganistanin yhteiskunnan rakentaminen ja oikeusvaltion vahvistaminen sekä ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Yhteisiä linjoja maiden välillä löytyi.

Presidentti Halonen palautti mieliin myös onnistuneen Itämeri-huippukokouksen, jonka Suomi järjesti helmikuussa 2010. Välimeren ympärillä EU- yhteistyötä on tehty jo pitkään. ”On koko unionin eduksi, kun EU:n etelä ja pohjoinen ovat hyvässä yhteistyössä.”

Lehdistötilaisuudessa nousi esille myös iranilaista Sakineh Mohammadi-Ashtiania uhannut kivitystuomio, jonka molemmat presidentit tuomitsivat. Tuomiota ei pantu täytäntöön.

Presidentti Halonen kiitti Italiaa esimerkillisestä toiminnasta, kun se on pitkään ja johdonmukaisesti toiminut kuolemantuomion poistamiseksi maailmasta. Tämä tuli esille mm. senaatin varapuhemiehen Emma Boninon tapaamisessa.

Presidentti Halonen tapasi Italian pääministerin Silvio Berlusconin työlounaalla. Asiapitoisen keskustelun aiheina olivat mm. Iran, Lähi-itä, Turkki, Venäjä sekä EU- ja talousasiat.

Suomen Rooman-instituutin Villa Lanten edustalla toteutui pieni ja juhlava seremonia, kun presidentti Giorgio Napolitano laski yhdessä presidentti Halosen kanssa seppeleen Italian vapaustaistelussa Garibaldin joukoissa taistelleen Herman Liikasen patsaalle. Presidentti Napolitano halusi näin jo ennakoida Italian eheytymisen 150-vuotisjuhlavuotta, jota vietetään vuonna 2011.

Lähi-itä – pitkittynyt rauhanprosessi

Presidentti Halosen matkat Lähi-itään 2009 ja 2010 saavat erityistä painoarvoa vuoden 2011 alkupuolella Pohjois-Afrikassa käynnistyneiden mullistusten valossa. Lokakuussa 2010 presidentti vieraili Jordaniassa, Israelissa ja palestiinalaisalueella. Suomi tukee Lähi-idän rauhanprosessia. Tämä tarkoittaisi, että kaksi demokraattista valtiota, Israelin valtio ja Palestiinan valtio elävät hyvinä naapureina rauhan ja turvallisuuden vallitessa.

Vierailu oli kaikissa maissa näyttävä tapahtuma. Esimerkiksi presidentti Halosen ja Palestiinalaishallinnon presidentin Mahdmud Abbasin esiintyminen kansainväliselle lehdistölle Ramallahissa levisi salamannopeasti alueen lehdistössä ja oli esillä jopa tuhansissa arabiankielisissä verkkojulkaisuissa.

Presidentti Halonen tapasi viisipäiväisellä Lähi-idän matkallaan Jordanian kuningas kuningas Abdullah II:n, Israelin presidetin Shimon Peresin (kesk.) ja miehitettyjen palestiinalaisalueiden presidentin Mahmud Abbasin. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Presidentin lokakuun 15. päivänä 2011 tiivistämät yhteenvedot vierailusta ovat puhuttelevia:
• Kuukausi lisäaikaa Lähi-idän neuvotteluihin. Riittääkö se? Tunnelmat vaihtelevat keskustelukumppanista riippuen.
• Palestiinalaiset rakentavat ihmeen päättäväisesti tulevan valtionsa perusteita kansainvälisen yhteisön suojeluksessa.
• Israelin politiikassa näkyy, miten valtava on Israeliin muuttaneiden ihmisten kirjo. Sulautuminen on suuri haaste.

Presidentti Tarja Halosen valtio- ja virallisia vierailuja 2010:

YK :n merkitys kasvaa

YK:n merkitys kansainvälisessä järjestelmässä on ollut vakaassa nousussa. Se näkyi myös 19.-24. syyskuuta YK:n yleiskokouksen avajaisviikolla. Presidentti Halosen tiukkaan ohjelmaa sisältyi kaksi isoa erillistä tapahtumaa:

1) Kestävän kehityksen paneeli piti ensimmäisen kokouksensa, jonka presidentti Halonen veti, kun toinen rinnakkaispuheenjohtaja Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma joutui jäämään kotimaahan puoluekokouksen vuoksi. Avajaisistuntoon osallistui myös pääsihteeri Ban Ki-moon, joka itse nimesi paneelin ja kutsui puheenjohtajat. Pääsihteeri Banille ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat korkean asteen prioriteetteja.

Presidentti Halosen johtama YK:n kestävän kehityksen paneeli aloitti työskentelynsä New Yorkissa 19. syyskuuta 2010.

2) Presidentti Halonen osallistui New Yorkissa Bill Clintonin johtaman supertapahtuman avajaisistuntoon. Koskaan ennen ei tähän paneelin ole tiettävästi kutsuttu suomalaisvierasta. Bill Clinton kyseli mm. hyvinvointiyhteiskunnasta, mutta myös siitä, miten Haiti voisi nousta massiivista tuhoa levittäneen maanjäristyksen seurauksista.

Yksi asioista, joka on murtautunut akanvirrasta valtavirtaan, on naisten ja tyttöjen asema. Eipä juuri löytynyt puhujaa mistään maailmankolkasta, joka ei olisi ottanut asiaa esille. Naisten asia on tullut osaksi kovaa politiikkaa kymmenen vuotta sen jälkeen kun YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman naisten ja tyttöjen asemasta aseellisissa konflikteissa lokakuun viimeisenä päivänä vuonna 2000.

Presidentti Halonen otti esille myös toisen keskeisen teeman: kestävän kehityksen ja talouskasvun, jolle hän määritteli selkeän tavoitteen: ”Sen on oltava vihreää, oikeudenmukaista ja kattavaa. Sen on luotava työpaikkoja ja lisättävä mahdollisuuksia säälliseen työhön ja parempaan elämään.”

Uusia tehtäviä –

Elokuussa 2010 presidentti Tarja Halonen suostui YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin pyyntöön ja ryhtyi Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa vetämään korkean tason kestävän kehityksen paneelia. Paljon työtä ja tiukka aikataulu. Suomen hallitus tiesi presidentille tulleesta pyynnöstä ja on omalta osaltaan antanut tukensa työlle presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Paneelin on määrä saada työnsä valmiiksi vuoden 2011 loppuun. Työ on tärkeä, pikaratkaisua tai oikotietä ei ole. Yhteistä ymmärrystä on hierrettävä tiukasti.

Paneelin työ alkoi syyskuussa New Yorkissa, ja se on herättänyt alusta pitäen suurta kansainvälistä huomiota.

- ja tunnustusta

Kun YK:n pääsihteeri kutsui presidentti Halosen johtamaan kestävän kehityksen paneelia, se merkitsi työn lisääntymistä, mutta oli se myös osoitus arvostuksesta ja luottamuksesta.

Kansainvälinen lehdistö oli vuoden aikana pannut merkille presidentti Halosen saavutukset maailmanpolitiikassa. Arvostettu yhdysvaltalainen ulkopolitiikan aikakauslehti Foreign Policy valitsi tasavallan presidentti Tarja Halosen sadan globaalin ajattelijan listalleen. Lehden valintaan vaikutti erityisesti presidentti Halosen työ tasa-arvon ja oikeudenmukaisen globalisaation puolestapuhujana.

Yhdysvaltalainen Time-viikkolehti valitsi presidentti Halosen kymmenen naisjohtajan listalleen. Myös Forbes-aikakauslehti listasi presidentin sadan naisvaikuttajan joukkoon, ja joulukuun 2010 Glamour-lehti kuvasi Women of the Year 2010 -artikkelissaan 11 maailman naisjohtajaa YK:n yleiskokouksen yhteydessä.

On poikkeuksellista, että suomalainen poliitikko nousee näin lyhyen ajan kuluessa näin suuren kansainvälisen huomion kohteeksi.

Onnistuminen Washingtonissa

Washingtonin ydinturvahuippukokous 12-13. huhtikuuta 2010 oli erittäin onnistunut. Presidentti Obaman kutsusta pidetty huippukokous keräsi Washingtoniin yli 40 maan edustajat. Se oli suurin Washingtonissa koskaan pidetty huippukokous.

Ydinterrorin uhka nousi kokouksen myötä yleiseen tietoisuuteen. Huippukokous osoitti, että uhka on yhteinen. Presidentti Obama on lopullisesti tuonut ydinaseriisunnan ja ydinturvan kansainväliselle agendalle. Hän oli visioinut vuotta aikaisemmin ydinaseettomasta maailmasta. Venäjän presidentti Medvedev vastasi myönteiseen sävyyn puhuessaan Helsingissä valtiovierailulla huhtikuussa 2009, ja huhtikuun 8. päivänä tänä vuonna presidentti Obama ja presidentti Medvedev allekirjoittavat START II sopimuksen Prahassa.

Presidentti Barack Obama ja presidentti Tarja Halonen kättelevät menestyksekkään ydinturvahuippukokouksen päätteeksi. Kuva: Kari Mokko

Vain neljä päivää myöhemmin alkoi Washingtonissa ydinturvakokous, joka keskittyy ydinmateriaalien turvaamiseen ja siis siihen, ettei ydinmateriaalia joutuisi vääriin eli terroristien käsiin. Presidentti Halonen käytti puheenvuoron ydinturvakokouksen työillallisella ja toisen seuraavana päivänä. Hän kuvasi Suomen hyviä kokemuksia kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tekemästä turva-arvioinnista ja rohkaisi muitakin vertaisarviointeihin. Puhetta tunnuttiin arvostettavan, sillä presidentti Obama viittasi Suomen kertomaan esimerkkiin aamun yhteenvedossa. Myös presidentti Halosen ehdotus IAEA:n rahoituksen turvaamisesta sai suopean vastaanoton, ja presidentti Obama kokouksen puheenjohtajana otti sen jatkovalmisteluun.

Uteliaisuutta kokouksen seuraajissa herätti muun muassa se, mistä presidentti Halonen puhui presidentti Obaman kanssa, kun kamerat näyttivät heillä olleen runsaasti keskusteltavaa tervetulotilaisuudessa. ”Päivän ohjelmaan liittyneet asiat ”, presidentti Halonen kuittasi. Kokouksen jälkeen Valkoisen Talon tiedottaja kiitti presidentti Halosta muun muassa tämän henkilökohtaisesta työstä naisten aseman parantamiseksi.

Cleantech-konsepti vahvistuu

Suomalainen ympäristöteknologia sai Bolivian presidentin Evo Moralesin suorastaan innostumaan: presidentti Halosen tietoisku perjantai-illan iltapalalla Mäntyniemessä 21.toukokuuta syveni seuraavan päivän virallisissa keskusteluissa ja lopulta Morales halusi tavata lisää ympäristöteknologian tekijöitä ja yrityksiä. Ovi oli näin avattu, ja vuoden mittaan on kuultu jatkoyhteyksiä syntyneen myös yritystasolla.

Suomalaisten itsellensä luoma cleantech on aivan erinomainen konsepti. Se on syntynyt oikeaan tarpeeseen, se yhdistää julkisen ja yksityisen ja lisäksi Suomella on luja katu-uskottavuus. Ympäristöteknologiat kuuluivat lupaavimpiin aloihin myös Shanghai Expossa, jossa presidentti vieraili maailmannäyttelyn Suomelle omistettuna päivänä 27. toukokuuta. Expoa presidentille esitteli Kiinan tiede- ja teknologiaministeri Wan Gang. ”Suomella ja Kiinalla on erittäin hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä puhtaiden teknologioiden kehittämisessä”, presidentti Halonen sanoi ”Cleantech Finland China” -seminaarissa, jossa puhui myös ensimmäinen varapääministeri Li Keqiang.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen avasi Shanghain EXPO 2010 -maailmannäyttelyn yhteydessä vietetyn Suomi-päivän torstaina 27. torstaina 2010. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Hu Jiantaon kanssa presidentti Halonen keskusteli maiden taloussuhteista. Hän otti esille myös työntekijöiden aseman. Presidentti Hu puolestaan selvitti suomalaiselle kollegalleen Kiinan näkemyksen eteläkorealaisen Cheonan-korvetin uppoamiseen johtaneesta räjähdyksestä, jonka kansainvälinen tutkimus myöhemmin totesi pohjoiskorealaisten torpedoiskuksi.

Kiinasta tasavallan presidentti jatkoi vielä matkaa Qatariin, jossa järjestettiin Doha Forumin nimellä pidettävän kansainvälisen kokouksen 10-vuotisistunto. Senkin alkua leimasi vahvasti ajankohtainen kansainvälinen tilanne, sillä konferenssin alkaessa tietoon oli tullut, että Israel oli iskenyt vapaaehtoisten avustusalukseen, joka oli pyrkimässä kohti saarrettua Gazaa. Oli selvää, että eri puheenvuoroissa tapahtuma sai väliin kärkevänkin tuomion. Paikan päällä antamissaan haastatteluissa presidentti Halonen tuomitsi väkivallanteon. Samalla presidentin syksylle 2010 suunniteltu valtiovierailu Lähi-itään korostui Suomen ulkopolitiikan asialistalla.

Vieraita kaukaa

Malediivien presidentti Mohamed Nasheed oli Kööpenhaminan ilmastokokouksen näkyviä vaikuttajia, joka läpi viimeisen yön ajoi sopimuksen aikaansaamista. Kööpenhaminan jälkimainingit olivat esillä vielä maaliskuussa Helsingissä, kun presidentti Nasheed teki Suomeen sen työvierailun, joka oli peruuntunut joulukuulta 2009 Kööpenhaminan kokouksen venyttyä.

Nasheedilla on johdettavanaan maa, joka tekee muutosta autoritäärisestä järjestelmästä kohti vielä herkkää demokratiaa ja jolle lisäksi ilmastonmuutos on hyvin konkreettinen olemassaolon uhka. Ilmastonmuutos on kova turvallisuuskysymys, Nasheed muistutti Helsingissä. Presidentti Halonen sai häneltä arvostavat kiitokset kansainvälisestä toiminnasta.

Afrikan unionin komission puheenjohtaja Jean Ping vieraili Suomessa ja tapasi presidentti Halosen 23. maaliskuuta 2010. ”Presidentti Halonen on tunnettu kaikkialla maailmassa ja aktiivinen kansainvälisessä politiikassa”, Ping kertoi tiedotustilaisuudessa. Afrikan konfliktit olivat yhteinen huolenaihe.

Syyskuussa 2010 Suomessa vieraili afrikkalainen presidentti, jonka maa ei hehku kansainvälisten kriisien parrasvaloissa mutta joka kamppailee hillittömän köyhyyden ongelmissa: Beninin presidentti Thomas Boni Yayi pyrkii jatkokaudelle vaikeisiin tehtäviin.

Presidentti Halosen ulkomaisia työ- ja kokousmatkoja 2010:

Kanada (talviolympialaiset Vancouverissa)
Liettua (Liettuan itsenäisyyden 20-vuotisjuhla)
Venäjä (Keskustelu Itämerestä, pääministeri Putinin tapaaminen)
Espanja (“Women for better world” -kokous)
Yhdysvallat (Presidentti Obaman koollekutsuma ydinturvahuippukokous)
Espanja (EUn ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maiden huippukokous)
Kiina (Peking ja Shanghai EXPO 2010)
Qatar, Doha (Doha Forum)
Yhdysvallat (tasavallan presidentin osallistuminen YK:n yleiskokouksen 65. istuntoon New Yorkissa
Portugali (tasavallan presidentin osallistuminen NATO-huippukokoukseen Lissabonissa)
Kazakstan (tasavallan presidentin matka ETYJ-huippukokoukseen Astanassa)
Itävalta (tasavallan presidentin ja tohtori Arajärven epävirallinen työvierailu Wieniin)
Venäjä (tasavallan presidentin ja tohtori Arajärven osallistuminen Helsinki-Pietari nopean Allegro-junan avajaisjuhlamatkaan ja tilaisuuksiin Pietarissa

Pohjoismaista ystävyyttä

Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin ensimmäinen yhteinen Suomen-vierailu alkoi leppoisasti ja hyväntuulisesti maanantaina 1. marraskuuta Mäntyniemestä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi esittelivät heille myös Mäntyniemen yksityispuolen, jossa he nauttivat yhteisen aamiaisen. Jälleennäkeminen oli lämmin: presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi olivat kesäkuussa kruununprinsessan ja prinssi Danielin häissä. Suomessakin pantiin merkille presidentin läheiset välit kuningashuoneeseen, kun havaittiin, että hänet oli sijoitettu illallisilla pääpöytään lähimpien sukulaisten joukkoon.

Lämmin oli myös presidentti Halosen ja Tanskan kuningattaren Margareetan kohtaaminen kuningattaren 70-vuotispäivillä Kööpenhaminassa. Juhlajärjestelyjä säväytti Eurooppaa ja koko maailman lentoliikennettä koetellut tuhkapilvi. Niinpä Tanskassa annettiin arvoa sille, että presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi kaikesta huolimatta matkustivat juhliin. Paluumatka tapahtuikin maa- ja meriteitse.

Presidentti Tarja Halosen vierailut Pohjoismaihin 2010:

Tanska (Kuningatar Margareeta II:n 70-vuotissyntymäpäivä)
Ruotsi (Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja Daniel Westlingin hääjuhlaan)

Kordelinin hengessä

Presidentti Halonen ideoi Kultarannan kesään aivan uudenlaisen tapahtuman, joka loi samalla sillan Kultarannan rakennuttajasta Alfred Kordelinista tähän päivään. Presidentin aloitteesta Kultarannan puistoon pystytettiin sen historian ensimmäinen veistosnäyttely. Kuvanveistäjä Kari Huhtamo ripusti kymmenen teostaan Kultarannan puiston nurmikoille, jossa ne olivat myös puistossa vierailevien matkailijoiden ihailtavina. Näin Alfred Kordelinin ajatus Kultarannasta veistospuistona sai ensimmäisen nykyaikaisen toteutuksensa.

Suomalaisuuden juurilla oltiin myös heinäkuun 22.päivänä, kun astronautti Timothy Kopra perheineen vieraili Kultarannassa. Lupauksensa mukaisesti hän palautti Suomeen Kalevala-mitalin, jonka tasavallan presidentti oli valinnut hänelle edelliskesänä avaruuslennolle. Astronautti Kopra oli pyytänyt mukaansa suomalaista muistoesinettä. Amerikkalaisen Kopran sukujuuret ovat Suomessa, ja presidentin hänelle valitsema mitali kuului Rahapajan lyömään Sydämeltään suomalainen - sarjaan.

Avaruudessa kiertänyt Kalevala-mitali on nyt raamitettuna ja asiaankuuluvin selityksin varustettuna saanut paikkansa Presidentinlinnan näyttelyesineiden joukossa.
Timothy Kopraa saattoi Kultarantaan Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck puolisoineen. Vierailua täydensi ristely Kultaranta VIII- aluksella sekä kävelykierros Naantalissa. Suurlähettiläs Oreckille Kultarannan puisto on muutoinkin tuttu. Mehiläsikasvattajana hän on käynyt tutustumassa siellä pölystystehtäviä hoitaviin mehiläisin. Presidentille suurlähettiläs Oreck toi Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystön mehiläisten tuottamaa hunajaa.

Suomi-neito päästä varpaisiin

Tasavallan presidentin vierailut ja osallistuminen kotimaan tapahtumiin veivät hänet maan eri puolille. Yhteistyö yli Suomen länsirajan on arkipäivää Torniossa, miljoonia ja taas miljoonia rajaylityksiä molempiin suuntiin. Arktinen alue nousee kansainvälisen kiinnostuksen kohteeksi. Tätä osoitti myös Presidentinlinnassa marraskuussa järjestetty foorumi, jossa käsiteltiin juuri arktisia alueita.

Kemissä teemana oli köyhyys ja syrjäytyneisyys. Paukkupakkaseen kokoontunut yleisö sai presidentiltä yhteisöllisiä lämmittelyohjeita: halatkaa toisenne lämpimiksi. Presidentti kiinnitti huomiota siihen, että kaupunki oli ottanut huolekseen erityisesti lapset, kun kohteena oli köyhyyden torjuminen. Presidentti olisi suonut esimerkin leviävän muuallekin Eurooppaan.

Ahvenanmaan itsehallinto on perinteinen mutta kehittyvä. Maakunta itse esittäytyi monikulttuurisempana kuin usein muistetaankaan. Ahvenanmaalaisille presidentti on itsehallinnon tukipilari ja takuu, ja presidentti Halonen on pitänyt kiinni tavastaan vierailla Ahvenanmaalla ainakin kerran vuoteen.

Presidentti Halosen vierailuja kotimaan kohteissa:

Maakuntamatka Kemiin ja Tornioon
Vierailu Lahteen: Tarkastus Lahden varuskunnassa ja vierailu Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonissa
Kansallisen sotaveteraanipäivän juhla 27.4.2010 Tampereella
Uuden arkkipiispan virkaanasettamistilaisuus Turun tuomiokirkossa
Taidekeskus Salmelan kuvataidekilpailun palkintojenjakotilaisuus Mäntyharjulla
Vierailu SuomiAreenassa Luvialla ja Porin Jazzeilla 23.7.2010 sekä vierailu Retretissä ja Savonlinnan oopperajuhlilla
Maakuntamatka Ahvenanmaalle
Mielenterveyspäivät Kuopiossa

Perustuslaki kestää

Vuoden alkupuoliskolle osui myös periaatteellisesti suuria ratkaisuja ylimpien valtioelinten osalta. Paljon puhuttu keskustelu perustuslain tarkistamisesta siirtyi hallituksen esityksenä eduskuntaan. Mahdollinen muutos koskee seuraavaa presidenttiä. Nykyinen perustuslaki on ollut voimassa vasta vuodesta 2000 lähtien eli presidentti Halosen toimikauden ajan. Kokemuksensa perusteella hän on kiinnittänyt huomiota joihinkin esityksen sudenkuoppiin. Presidentin näkemys on kirjattu lausumana myös esittelyn pöytäkirjaan. Istunnon jälkeen 14. toukokuuta presidentti vastasi sangen tyhjentävästi median kysymyksiin Presidentinlinnan Keltaisessa salissa. Esillä olivat niin ulko-ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuus, Suomen edustus, voima ja näkyvyys EU:ssa kuin nimityspolitiikan perusteetkin.

Hallitus vaihtui

Vain kuukautta myöhemmin 18. kesäkuuta samassa salissa Suomen hallituksen pääministeri Matti Vanhanen jätti hallituksensa eronpyynnön. Presidentti sen hyväksyi todeten kuitenkin alkuun, että asiasta oli keskusteltu. Hän pyysi Matti Vanhasen hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä kunnes uusi nimitettäisiin. Tämän jälkeen presidentti tarjosi pääministerille lounaan Linnan Runebergin salissa. Pääministeri sai myös pienen lahjan ja valokuvamuiston tapaamisesta. Tilanne oli erityinen, sillä Matti Vanhanen erosi omasta henkilökohtaisesta pyynnöstään, ei eduskuntavaalien tai epäluottamuksen vuoksi.

Pitkäaikainen pääministeri Matti Vanhanen jätti hallituksen eronpyynnön tasavallan presidentti Tarja Haloselle Presidentinlinnan Keltaisessa salissa 18. kesäkuuta 2010. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Tiistaina 22. kesäkuuta eduskunnan puhemies Sauli Niinistö saapui Linnaan tapaamaan presidenttiä. Hän lähti takaisin mukanaan kirje, jossa presidentti ilmoitti eduskunnalle pääministeriehdokkaan: Mari Kiviniemi. Eduskunta äänesti pääministeristä, ja tämän jälkeen iltapäivällä presidentti nimitti uuden hallituksen. Seuraavaksi Vanhasen hallitus tuli Linnaan jäähyväiskäynnille ja uusi Kiviniemen hallitus tervehdyskäynnille. Molemmissa tilaisuuksissa presidentti puhui hyvän yhteistyön sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdonmukaisuuden puolesta.

Näin aloitti työnsä nykyisen perustuslain ajan viides hallitus, neljäs pääministeri, kolmas ulkoministeri, ja tämän perustuslain ensimmäinen presidentti jatkaa.

Päivitetty 26.10.2011

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
Tietoa verkkopalvelusta webmaster[at]tpk.fi

Etusivulle	Tapahtumat Tiedotteet ja uutiset Puheet ja haastattelut Videotallenteet Itämeri Presidenttifoorumi Henkilötiedot Elämäkerta Muotokuva Vaakuna Puoliso Puheet ja haastattelut	Asema ja tehtävät Presidentin valinta Presidentintoimen hoito Tehtävät Päätöksenteko Julkiset esiintymiset Symbolit Lippu Vaakuna Kunniamerkit Porilaisten marssi Edelliset presidentit Virka-asunnot Presidentinlinna Mäntyniemi Kultaranta	Kanslia Tehtävät Organisaatio Kuvat Vierailut Tilaisuudet kotimaassa Virka-asunnot Yksityisalbumi Kuvia julkaisukäyttöön Muita kuvia Usein kysyttyä Yhteydenotto
© 2009 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247 www.presidentti.fi Tietoa verkkopalvelusta webmaster[at]tpk.fi

Suomen tasavallan presidentti: Tiedotteet ja uutiset