Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdyspuhe SAK:n edustajakokouksessa Helsingissä 7.6.2006

(muutosvarauksin)

Meneillään olevassa 17. edustajakokouksessanne on vahvasti esillä suomalaisen työn tulevaisuus sekä tasa-arvon ja osallisuuden edistäminen. Nämä ovat tärkeitä asioita, joiden edistäminen on kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden tehtävä. Parempi Suomi ja oikeudenmukaisempi maailma ovat yhteinen päämäärämme.

Suomalaisen työn kilpailukykyyn vaikuttaa aina myös globaali tilanne. Globalisaatio on paljon muutakin kuin vain tekninen ja taloudellinen ilmiö. Se vaikuttaa eri tavoin meihin kaikkiin. Tällä hetkellä globalisaation hyödyt ja haitat jakaantuvat epätasaisesti sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tarvitsemme enemmän ja tehokkaampaa yhteistyötä, jotta ihmisten tarpeet ja ympäristön säilyminen tulisivat paremmin huomioonotetuiksi. Globalisaatio tulee demokratisoida ja demokratia globalisoida.

Pieni kansa voi menestyä vain laadulla. Siihen tarvitaan osaamista, joka onnistuu sijoittamalla koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Myös oman yhteiskuntamme kehitys – ennen kaikkea väestömme ikääntyminen – edellyttää työn tuottavuuden tehostamista. Teemme siis asiat entistä paremmin.

Nopea teknologinen ja muu kehitys voivat auttaa tässä, mutta sekin vaatii kasvavaa panostusta ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. On selvää, että vuosikymmeniä sitten hankitut ammatilliset taidot eivät välttämättä riitä tämän päivän työelämässä. Toisaalta – kokeneilla, kauan ammatissaan toimineilla työntekijöillä on paljon annettavaa nuoremmille työtovereilleen. Elinikäinen oppiminen alkaa asenteesta. Uskon, että kun ihmisille annetaan mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan taitojen kehittämiseen, he käyttävät tilaisuuden hyväkseen – ja kaikkien osapuolten parhaaksi.

Haluamme, että suomalainen työ pärjää maailmassa. Osa yrityksistä tulee jatkossakin siirtämään toimintojaan ulkomaille. On tärkeää, että niiden tilalle maahamme syntyy uusia kasvuyrityksiä ja että innovaatiotoiminta pysyy vahvana. Olisi yhteiseksi eduksi, jos muuallekin muuttaneet suomalaisyritykset säilyttävät yhteistyön siteet suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan.

Globalisaatio on luonut meille myös mahdollisuuksia kansantalouden kasvuun ja hyvinvointiin. Ne eivät synny itsestään, vaan ne vaativat päättämistä ja tekemistä: tasa-arvoista sosiaali-, talous-, ympäristö- ja työllisyyspolitiikkaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tasa-arvon edistämisessä on kyse sekä miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta että nuorten ja vanhojen, täällä syntyneiden että tänne muuttaneiden asiasta. Kysymys on solidaarisuudesta ja yhteisvastuusta. Ammattiyhdistysliike on tehnyt tavattoman paljon ihmisten osallisuuden kasvattamisessa.

Työelämässä tapahtuvien suurten muutosten, lähes murroksen vuoksi ammattiyhdistysliikkeen työtä tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. Muutoksessa tarvitaan rohkeutta ottaa vastaan uusia haasteita, mutta tarvitaan myös turvaa; toisin sanoen koulutusta ja sosiaalisia suojaverkkoja. Tarvitaan myös ihmisten yhteistä rintamaa. Jokainen uusi sukupolvi on saatava mukaan yhteiskunnalliseen uudistustyöhön. Ammattiyhdistysliikkeen haasteena on vakuuttaa myös pätkätyössä olevat nuoret siitä, että yhteistyö ja järjestäytyminen ovat paras tae asioiden oikeaan suuntaan saattamiseksi.

Määräaikaista – usein hyvin lyhytaikaista työtä tekevien ihmisten määrä ja osuus työvoimasta kasvaa koko ajan. Modernissa yhteiskunnassa siihen on monenlaisia – sekä hyviä että huonoja syitä. Näitä on viime aikoina kiitettävästi tutkittu. Nyt olisi päästävä yhteistyössä eteenpäin asioiden hallintaan.

Osaava, pitkäjänteinen henkilöstöpolitiikka on tärkeä osa yrityksen menestystä. Yrityksen joustava henkilöstöpolitiikka edellyttää sekä riittäviä henkilöstöresursseja että työntekijöiden elinikäisen oppimisen tukemista. Osaava, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö pystyy tarvittaessa reagoimaan paremmin muutoksiin ja yllättäviin tilanteisiin.

* * *

Meidän maatamme on rakennettu yhdessä ja näin on tehtävä myös tulevaisuudessa. Suomen malli – yhteistyön, sopimisen ja yhteensovittamisen malli – tunnetaan laajasti ulkomailla. Erinomaiseen menestymiseemme eri asioita koskevissa kansainvälisissä vertailuissa on ollut vaikutusta myös toimivalla kolmikantayhteistyöllä. Suomen työmarkkinajärjestelmä on luotu sovittamaan ja säätelemään ristiriitoja. Suomen mallissa työmarkkinajärjestöillä on puhdasta tulonjakopolitiikkaa laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita yhteiskunnan vakauden ja taloudellisen kasvun edistämiseksi. Ensin tehdään työtä yhteisen kakun kasvattamiseksi ja sitten sen oikeudenmukaiseksi jakamiseksi.

Globalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja sen mukanaan tuomien haasteiden voittamiseksi suomalaisen sopimusyhteiskunnan vahvuuksista on pidettävä kiinni tulevaisuudessakin. Suomalaisen sopimiseen ja yhteisvastuuseen perustuvan mallin horjuttaminen ja kiristyvät vastakkainasettelut eivät edistä Suomen pärjäämistä tai kilpailukykyä.

Haluan sanoa vilpittömän kiitokseni SAK:lle työstä suomalaisen palkansaajan ja yhteiskunnan eteen. Toivotan myös menestystä tulevaisuuden haasteisiin niin SAK:lle, sen jäsenliitoille kuin koko jäsenistöllekin!