Tohtori Pentti Arajärven artikkeli SAK:n Palkkatyöläinen -lehdessä 3/11

Elinkautinen

Suomi on niittänyt mainetta PISA-tutkimuksissa. Niissä mitataan 15-vuotiaiden lukutaitoa, luetun ymmärtämistä, ongelmanratkaisukykyä ja sen kaltaisia asioita. Olemme olleet useita vuosia kärjessä.

Mutta miten peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset jatkavat koulunkäyntiään. Tilastoiden mukaan varsin hyvin. Lähes 92 % jatkoi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi pari prosenttia meni kymppiluokalle. Luku saisi olla suurempi, mutta valitettavasti ei-jatkavien määrä on viime vuosina noussut.

Ylioppilaiden kohdalla tilanne on synkempi. Reippaasti yli puolet kevään ylioppilaista ei jatkanut välittömästi opiskelua tutkinnon suorittamiseksi. Pääasiallinen syy lienee, että ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on melkoinen tunku. Pääsykokeissa on mukana runsaasti edellisten vuosien ylioppilaita ja kierre jatkuu ...

Eivät uudet ylioppilaat tietysti ole työttömiä tai lorvi joutilaina. Pääosa on varmaan työssä. Toisaalta he vievät niitä työpaikkoja, jotka yli 30 000 nuorisotyöttömän joukko tarvitsisi. Viime vuosina on puhuttu paljon ja vaalien alla vielä enemmän vanhuuseläkeiän nostosta. Yksi ongelman ratkaisun tekijöistä on, että opiskelijat pääsevät nopeammin opiskelemaan ja valmistuvat nopeammin. Lisäksi yhteiskunta saisi enemmän koulutettua työvoimaa työelämään.

Kolmannen näkökulman koulutukseen antaa tilasto väestön suorittamista tutkinnoista. Eniten peruskoulun jälkeisiä tutkintoja ovat suorittaneet 30–34-vuotiaat. Tätä nuoremmat eivät kaikki ole vielä ehtineet ja tätä vanhemmat eivät enää paljonkaan tutkintoja suorita. Lähes 13 % tuon ikäisistä ei ole suorittanut mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen. Se merkitsee myös, että viitisen prosenttia keskeyttää opiskelunsa aloittamatta uutta.

Pääosa tutkinnottomista on työelämässä pelkän peruskoulun varassa. Aina kun talouden taantuma iskee, se iskee kovimmin tähän joukkoon. Koulutuksen puute, varsinkin yhtyneenä terveyden tai lapsuuden ongelmiin, on tutkimusten mukaan syrjäytymiskierteen alku. Se jatkuu usein työttömyydellä, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden tullessa kuvioon on syrjäytymisen vaara suuri.

Myös pitkälle kouluttautuneiden työttömyys on kasvussa. Heidän tilanteensa on kuitenkin parempi kuin vähemmän koulutettujen. Lisäksi Suomi voi menestyä kansainvälisesti vain kouluttautumalla, koska palkka-alennusmyyntejä emme varmaankaan tänne halua.

Suomalaisten kannalta tärkeää on saada kaikki nuoret peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen, lukioon, kymppiluokalla, työpajaan, oppisopimuskoulutukseen tai mihin vain, missä tiedot ja taidot karttuvat. Keinona on esitetty muun muassa oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi. Ylioppilaskaan ei ole ammatti, joten heidätkin pitää saada ammattiin valmistavaan koulutukseen.

Lisäksi tarvitaan aikuiskoulutusta. Yksi hokema on sekin, että joudumme kaikki vaihtamaan ammattia pari kolme kertaa eläessämme. Vanhemmat ikäluokat ovat suurelta osin jo sen kokeneet. Vauhti kiihtyy varmasti. On tärkeää, että nuorille annettava ammattitaito on siten laaja-alainen, että se voidaan helposti muuntaa uudeksi työelämän ammatiksi. Aikanaan vaille ammatillista koulutusta jääneiden taitojen kartuttamisessa on esimerkiksi Noste-ohjelmalla saatu hyviä tuloksia.