Tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlapuhe Tekniikan edistämissäätiön 60-vuotisjuhlassa 27.5.2009

Tekniikan edistämissäätiö perustettiin 60 vuotta sitten tukemaan teknillistä opetusta, tutkimusta ja opiskelua sekä tekniikan yleistä edistämistä elinkeinoelämän eri aloilla ottaen erityisesti huomioon kunakin ajankohtana kokonaisuuden kannalta tärkeät tehtävät.

Säätiön tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. ”Kokonaisuuden kannalta tärkeät tehtävät” ovat muuttuneet ja tarkastelen eräitä haasteita, joiden ratkaisemisessa teknillisellä koulutuksella, tutkimuksella ja teknologian käyttöönotolla on tänään erityisesti annettavaa.

Tarvitsemme teknologiaa palvelemaan ihmiskuntaa ja tukemaan kestävää kehitystä. Kehityksen ja luonnon on kuljettava käsi kädessä. Teknillinen tutkimus ja uudet teknologiat voivat tarjota ratkaisuja ongelmiin. Sen lisäksi ne antavat tietopohjaa ja vaihtoehtoja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Suomi on runsaan parinkymmenen vuoden ajan ollut kestävän kehityksen etulinjassa. Maamme edustajat YK:ssa ja EU:ssa ovat tehneet aktiivisesti aloitteita, joilla vastataan kestävän kehityksen haasteisiin. Kansainväliset sopimukset asettavat tavoitteita, mutta luovat myös myönteisen ympäristön teknologian ja teknisten ratkaisujen kehittämiselle.

Suomi on saanut tunnustusta kestävän kehityksen työstään. Kun tämän vuosituhannen alussa Maailman talousfoorumin toimesta ryhdyttiin mittamaan kestävän kehityksen toimia, Suomi asettui ensimmäisissä arvioissa maailman johtavaksi maaksi ja on pysytellyt kärkiryhmässä kuluneen vuosikymmenen ajan. Tämä asema tietysti myös velvoittaa meitä.

Tämän hetken polttavin kestävän kehityksen haaste on ilmastonmuutoksen hallinta ja siihen sopeutuminen. Myös näissä neuvotteluissa Suomi on pyrkinyt ennakkoluulottomasti tarkastelemaan ongelmien ratkaisuja uudesta näkökulmasta. Ensimmäisen kerran ilmastosopimuksen kahdenkymmenen vuoden historian aikana Suomi on tuonut käyttäjän ja kuluttajan näkökulman keskusteluun.

Tällä hetkellä käydään neuvotteluja vuoden 2012 jälkeisestä sopimusjärjestelmästä. Neuvottelut on määrä saada päätökseen tämän vuoden joulukuussa Kööpenhaminassa järjestettävässä YK:n ilmastokokouksessa. On tärkeää, että tavoitteessa onnistutaan.

Suomi ja muut EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 vertailukohdasta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet ovat kovat ja niiden saavuttamiseksi on tarmokkaasti ryhdyttävä toimiin. Toimet ovat monitahoisia. Yksi selkeä tavoite on muuttaa kulutustottumuksia ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. Moni asia lähtee kotoa, mutta koulujen ja esimerkiksi tiedekeskusten rooli ilmastonmuutoksen perusasioiden kertomisessa on edelleen suuri.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on sekä haaste että mahdollisuus teollisuudelle. Nyt on korkea aika tutkia ja kehittää uusia ekologisia ratkaisuja koneisiin, teollisuuden prosesseihin, asumiseen ja yhdyskuntiin.

Suomi on jo maailmassa kärkisijoilla esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Kaukolämpölaitos on ylivertaisen tehokas ja ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä ja lämpöä. Tuulivoimaloista olemme saaneet lupaavan uuden teollisuuden alan, johon on voitu soveltaa monia paikallisia erikoisosaamisia.

Ydinenergiasta haetaan hiilidioksiditonta energiantuotannon vaihtoehtoa. Siihen liittyy eräitä haasteita, joita ei kuitenkaan ole kyetty ratkaisemaan. Toivon henkilökohtaisesti, että kehitys tällä alueella menisi joutuisasti eteenpäin. Ydinteknologista osaamista voidaan käyttää myös ydinaseiden kehittämiseen. Iranin ja Pohjois-Korean toiminta antaa aihetta kansainvälisen yhteisön huoleen neljä vuosikymmentä voimassa olleen ydinsulkujärjestelmän heikkenemisestä. Nämä kysymykset olivat esillä myös eilen keskusteluissamme YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin kanssa. On enemmän kuin toivottavaa, että Yhdysvallat ja Venäjä voisivat sopia strategisten ydinaseiden vähentämisestä juuri käynnistyneissä neuvotteluissaan.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tulee olemaan haasteenamme vuosikymmeniä. Tähän haasteeseen kannattaa tarttua nyt. Ilmastonmuutoksen hillitseminen antaa mahdollisuuksia merkittäviin tutkimushankkeisiin ja teollisiin innovaatioihin.

Esimerkkinä suomalaisten tutkijoiden osallistumisesta kansainvälisiin ympäristöhankkeisiin voidaan mainita pienhiukkastutkimushanke Intiassa, jossa Ilmatieteenlaitos tekee yhteistyötä sikäläisten tutkijoiden kanssa. Suomalaisten yritysten osaamista markkinoidaan yhteistyössä myös kansainvälisesti. Cleantech Finland – hankkeen avulla tuetaan sitä, että puhtaista teknologioista tulisi teollisuudelle uusi tukijalka.

Ilmastonmuutosta tai muita ympäristöongelmia ei ratkaista yksin korkean teknologian keinoin, vaan siihen tarvitaan myös poliittista tahtoa ja taitoa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin kehitysmaissa, missä kuivuuden, tulvien ja myrskyjen seurauksena ruuan tuotanto laskee ja vesivarojen saatavuus vähenee. On etsittävä erityyppisiä ratkaisuja, jotka soveltuvat paikallisiin olosuhteisiin ja ottavat mukaan eri väestöryhmät päätöksentekoon ja toimiin.

Kehitysmaissa ilmastonmuutokseen sopeutumisen taakkaa kantavat erityisesti naiset. Maailman elintarviketuotannosta yli puolet on naisten vastuulla, Afrikassa tämä luku on peräti 80 prosenttia ja Aasiassa 65 prosenttia.

Teollisuusmaissa tilanne on toinen, mutta naisilla on täälläkin aivan ratkaiseva asema myös kuluttajina. Kotitaloudet voivat vaikuttaa merkittävästi energian kulutukseen ja muihin luonnonvarojen säätämistä koskeviin toimiin. Teollisuusmaissa naiset tekevät 70 prosenttia kotitalouksien ostopäätöksistä.

Tasa-arvon ja naisten aseman vuoksi on olennaista, että uudessa ilmastosopimuksessa heidät otetaan huomioon nykyistä paremmin. Naisten toiminnan vahvistamiseksi järjestimme maaliskuussa yhdessä Liberian presidentin kanssa naisaktivistien kokouksen Monroviassa. Kokoukseen osallistui yli tuhat naisaktivistia ja se hyväksyi ilmastonmuutosta ja naisten osallistumista koskevan toimintavetoomuksen.

* * *

Haluan lopuksi nostaa esille toisen suuren ympäristöhaasteen aivan läheltämme. Se on Itämeri. Itämeren pelastamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin, mutta meidän on vahvistettava yhteisiä ponnistelujamme. Teknologialla on paljon annettavaa tässä työssä. Olemme kansainvälisessä yhteistyössä, jossa ovat olleet aktiivisesti mukana myös yritykset ja yksityiset toimijat, kyenneet parantamaan esimerkiksi jätevesien puhdistamista. Tiedämme haasteet ja meillä on käytettävissä teknologiaa Itämeren pelastamiseksi. Meillä on tietoa ja taitoa. Yhdessä me pystymme saavuttamaan tavoitteemme. Nyt on tekojen aika.

Käynnistimme viime viikolla yhdessä pääministeri Matti Vanhasen ja Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtajan Ilkka Herlinin kanssa Baltic Sea Action Summit -yhteishankkeen. Sen tavoitteena on saattaa yhteen Itämeren ympärillä toimivia julkisia ja yksityisiä tahoja, jotka sitoutuvat konkreettisiin tekoihin Itämeren hyväksi. Helmikuussa 2010 Itämeren maiden päämiehet, yritykset ja kansalaistoimijat kokoontuvat huippukokoukseen Helsinkiin. Jo nyt mukaan on lähtenyt joukko yritysmaailman edelläkävijöitä.

* * *

Arvostan suuresti sitä, mitä olette tehneet. Haluan onnittelen näillä sanoilla 60-vuotiasta Tekniikan edistämissäätiötä ja kaikkia sen toimijoita. Säätiön rahoituksessa ja toiminnassa ovat olleet mukana alusta alkaen julkinen sektori, elinkeinoelämä ja yksityishenkilöt. Vuosikymmenet ovat osoittaneet yhteistyön tälläkin saralla hedelmälliseksi. Kannustan teitä jatkamaan arvokasta työtänne tekniikan kaikkinaiseksi edistämiseksi yhteiseksi parhaaksemme.