Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro ydinturvallisuutta käsittelevässä huippukokouksessa Washingtonissa 12–13.4.2010

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Arvostan suuresti presidentti Obaman aloitetta kutsua koolle ydinturvallisuutta käsittelevä huippukokous.

Yhteinen asiamme on kaikkien ydinmateriaalien ja ydinlaitosten turvallisuuden tehokas takaaminen. Se edellyttää vakaita kansallisia järjestelmiä ja kansainvälisen yhteistyön lisäämistä.

Tämän huippukokouksen julkilausuma ja toimintaohjelma ovat erinomainen pohja tulevalle työlle. Suomella on yli 30 vuoden kokemus ydinvoimalaitoksista. Ydinenergialla on tärkeä osuus energiapaletissamme. Viides ydinvoimayksikkömme on rakenteilla. Ydinvoimalla on etunsa, mutta siihen liittyy myös riskejä.

Suomi ratifioi yleissopimuksen ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista vuonna 1989. Olemme myös valmiit ratifioimaan siihen tehtävät muutokset yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa.

Painotamme tiivistä yhteistyötä turvallisuudesta vastaavien kansallisten viranomaisten – rajavalvonnan, puolustusvoimien ja poliisin – sekä ydinlaitosten turvallisesta toiminnasta välittömästi vastaavien tahojen välillä.

Viime vuonna IAEA:n asiantuntijaryhmä toteutti Suomen ydinturvallisuusjärjestelmää koskeneen kansainvälisen vertaisarvioinnin. Kokemuksemme tällaista toiminnasta on myönteinen. Suosittelemme, että myös muut maat harkitsevat näiden IAEA:n palvelujen hyödyntämistä.

Kansainväliset hankkeet ydinturvallisuuden parantamiseksi ovat erittäin tärkeitä. Suomi on osallistunut muun muassa rajavalvonnan kehittämiseen ydinaineiden salakuljetuksen torjumiseksi sekä Itämeren ja Pohjoisen jäämeren rannikoilla sijaitsevien majakoiden radioaktiivisten voimanlähteiden korvaamiseen muilla vaihtoehdoilla.

* * *

IAEA:lla tulee olla keskeinen asema kansainvälisessä ydinturvallisuusyhteistyössä. Järjestön valmiuksia tällä alalla pitäisi vahvistaa.

IAEA valmistelee vuoden 2011 ja sitä seuraavien vuosien talousarviota – tätä työtä johtaa Suomen pysyvä edustaja. Meidän on varmistettava, että järjestöllä on kestävä rahoitusjärjestelmä ydinturvallisuutta koskevaa toimintaansa varten.

* * *

Ydinturvallisuuteen kohdistuva uhka on luonteeltaan maailmanlaajuinen. Se koskee eri maissa olevia vaarallisia aineita ja kuljetettavia aineita.

Ydinmateriaalien kauppa on muuttumassa yhä kansainvälisemmäksi ja monimutkaisemmaksi. On tärkeää, että kaikki osapuolet soveltavat asianmukaisia turvallisuustoimenpiteitä.

On huolestuttavaa, että ydinterrorismin uhka on kasvanut. Kansainvälinen yleissopimus ydinterrorismin torjumisesta on tärkein väline tähän haasteeseen vastaamisessa. Meidän on kannustettava uusia maita liittymään sopimukseen, jotta se toimisi tehokkaammin.

Meidän kaikkien tulee tunnustaa YK:n rooli ydinaseiden leviämisen estämisessä ja ydinturvallisuuden vahvistamisessa.

* * *

Ydinturvallisuuden yhteyttä laajempaan ydinaseita koskevaan toimintaohjelmaan ei pidä unohtaa. Sopimus ydinaseiden leviämisen estämisestä on kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa.

Sopimus tarjoaa myös jatkossa vakaat puitteet ydinaseiden leviämisen estämiselle, aseidenriisunnalle ja ydinenergian rauhanomaiselle käytölle.

Meidän on ponnisteltava näiden kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi. Olen ilahtunut presidentti Obaman rohkeasta näkemyksestä pyrkiä kohti ydinaseetonta maailmaa.

Onnittelen lämpimästi presidentti Obamaa ja presidentti Medvedeviä uuden START-sopimuksen allekirjoittamisen johdosta. Toivon vilpittömästi, että tämä saavutus ydinaseiden riisunnan alalla saa jatkoa ensi kuussa onnistuneen ydinsulkusopimusta käsittelevän konferenssin muodossa.