Presidenttifoorumin aiheena ilmastonmuutos: Toimettomuus tulee kalleimmaksi

Presidentti Halonen ja puheenjohtaja Tarmo Ropponen

Ilmastonmuutoksen torjumisessa kalleimmaksi ihmiskunnalle tulee toimettomuus, todettiin varsin yksimielisesti tasavallan presidentti Tarja Halosen koolle kutsumassa Presidenttifoorumissa tiistaina 10. marraskuuta 2009. Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse vain haasteista vaan myös mahdollisuuksista, presidentti Halonen totesi viitaten suomalaisen ympäristöteknologian käyttöönoton ja kaupallistamisen näköaloihin.

”Lämpeneminen lisää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tässä mielessä se on todella epäreilu ilmiö”, presidentti Halonen sanoi avauspuheenvuorossaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat rajuimmin alueille, joiden ihmiset ovat jo nyt heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa - maailman köyhiin, joista valtaosa on naisia. Presidentti Halonen korostikin, että naisten on oltava näkyvässä roolissa, kun tulevasta globaalista ilmastonmuutossopimuksesta neuvotellaan. Kooste Presidenttifoorumista YLE Areenassa

Presidentti Halonen toi terveiset suoraan Berliinistä, missä hän osallistui edellisiltana muurin murtumisen 20-vuotisjuhlallisuuksiin. ”Moni puhuja totesi, että kaksikymmentä vuotta sitten Berliinissä tapahtui jotain, mitä asiantuntijat ja poliitikot eivät olisi koskaan uskoneet tapahtuvan. Kansa otti asian omakseen. Te edustatte hyvin monin eri tavoin täällä kansaa. Vuosi 2009 voi kahdenkymmenen vuoden päästä olla samanlainen muutoksen vuosi, jos vain haluamme.”

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Petteri Taalas sanoi, että yli 90 prosenttia havaitusta lämpötilan muutoksesta viimeisten sadan vuoden aikana on ihmistoiminnan päästöjen aiheuttamaa. ”Elämme muutoksen keskellä jo nyt, mutta päästörajoitusten avulla voimme vaikuttaa. Jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei rajoiteta, vuosisadan lopussa lämpeneminen on globaalisti viisi astetta.”

”On kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei kaikki vaihtelevuus ja poikkeavat sääilmiöt johdu ilmastonmuutoksesta”, Taalas sanoi. Vuosien 2007 ja 2008 lämpimät talvet johtuivat enimmäkseen matalapaineiden reiteistä ja vain osittain ilmastonmuutoksesta.

Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Vihreästä teknologiasta talouden kivijalka?

Ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa, mutta kalleimmaksi tulee toimettomuus, valtiovarainministeriön valtiosihteeri Velipekka Nummikoski sanoi alustuksessaan. Hänen mukaansa kansalla on hyvä tietoisuus kustannuksista. Energian hinta tulee nousemaan, sillä uusiutuvan energian käyttö kalliimpaa kuin fossiilisen. Taloudelliset ohjauskeinot kuten päästökauppa ja verotus ovat tehokkaita ja välttämättömiä.

Vähäpäästöisistä tuotteista ja palveluista voi myös Nummikosken mukaan tulla Suomen talouden ja viennin kivijalka. Esimerkiksi sähkön taajuusmuuttajien kehittämisessä Suomi on ollut uranuurtaja. Vuonna 2008 Suomi vei energiateknologiaa 5 miljardin euron edestä.

Poliittista tahtoa ei puutu

Ilmastoneuvottelujen Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia kertoi, että poliittista tahtoa ei ilmastokokouksesta tule puuttumaan. Kööpenhaminassa pyritään sopimaan etenkin kehittyvien maiden päästövähennystavoitteista ja kehitysmaiden jatkotoimista sekä sopeutumisrahoituksesta.

Aika ei Haunian mukaan kuitenkaan riitä, jotta sopimus saataisiin neuvoteltua juridisesti sitovaksi. ”Ilmastoneuvotteluissa on edetty kohtuullisen hyvin ottaen huomioon, että Yhdysvallat sitoutui neuvotteluihin vasta tämän vuoden alusta. Lähes kahdensadan maan neuvotteluprosessi on käytännössä raskassoutuinen ja hidas.” Haunia oli silti optimistinen ja toivoi, että isoista kysymyksistä saataisiin selkeät päätökset aikaan Kööpenhaminassa ja yksityiskohtien hiomista voitaisiin jatkaa vielä ensi vuonna.

Suomen WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder muistutti, että ilmastonmuutos koskee ihmisen lisäksi koko ekosysteemiä. Useimpien elinympäristöjen ja lajien sopeutumiskyky ei riitä nopeissa muutoksissa. Kahden asteen keskilämpötilan nousu on kriittinen raja, jonka jälkeen sukupuuttojen määrä kasvaa, sadot heikkenevät ja elinympäristöjen häviäminen kiihtyy. Suomessa viileää ilmastoa vaativat lajit ovat vaarassa sillä tunturikasvit kuten jäänleinikki, kurjentatar ja napahärkki, ja eläinlajeista naali, tunturikiuru ja saimaannorppa eivät löydä lämpimässä uusia kasvuympäristöjä.

Kahdenteentoista Presidenttifoorumiin oli kutsuttu osallistujia yhteiskunnan eri alueilta, muun muassa kansanedustajia sekä yritysten, järjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajia. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi toimittaja Tarmo Ropponen.

Presidenttifoorumeita on järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Aiempien foorumeiden teemoina ovat olleet suomalaisen työn kilpailukyky, osaaminen ja innovaatiot, ulkopolitiikka, vanhustenhuolto, Itämeri, suvaitsevaisuus, kuntapalvelut, Suomen historian vaietut vuodet, muutosten Suomi, perus- ja ihmisoikeudet sekä viimeksi syyskuussa työllisyys ja työttömyys.

Presidenttifoorumin alustuspuheenvuorot:

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro
Pääjohtaja Petteri Taalas (PDF)
Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski (PDF)
Pääneuvottelija Sirkka Haunia (PDF)
Pääsihteeri Liisa Rohweder (PDF)

Presidentti Halosen puheenvuoro

Kooste Presidenttifoorumista YLE Areenassa

Keskustelutilaisuus järjestettiin Presidentinlinnan Valtiosalissa.