Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 31.10.2006

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenmaiden tasa-arvovaliokuntien kokouksessa (NCEO) 31.10.2006

Vietämme Suomessa tänä vuonna yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä eduskunnan 100-vuotisjuhlaa – kuten te olette viimeistään tämän aamun alustuksista kuulleet. Olemme ylpeitä siitä, että Suomi oli maailman ensimmäisiä maita, ellei peräti ensimmäinen, jossa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet valtiollisissa vaaleissa. Naisten täysien poliittisten oikeuksien saaminen oli ja on yhä tänäkin päivänä aivan keskeistä sekä heidän oman kehityksensä että yhteiskunnan demokratian kannalta.

Poliittiset oikeudet ovat kansalaisten perusoikeuksia. Demokratia ja poliittiset oikeudet ovat vähitellen toteutuneet yhä laajemmin maailmassa. Mutta työtä riittää tasa-arvon toteuttamisessa. Jokaiset vaalit ovat sekä haaste että mahdollisuus sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.

Julkinen sektori kokonaisuudessaankin näyttää edistyvän sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisessa. Sen sijaan työelämässä ja yritysmaailmassa muutoinkin kehitys näyttää ainakin Suomessa kiusallisen hitaalta naisten nopeasti kohonneesta - osittain jopa miehiä paremmasta - koulutuksesta huolimatta.

Tämän päivän ihmisten elämään vaikuttavista muutostekijöistä tärkeimpiä - tai ainakin puhutuimpia - asioita on globalisaatio. Sen niin myönteiset kuin kielteisetkin puolet ovat näyttäytyneet selvimmin taloudellisessa toiminnassa. Kehittyneet maat ovat pääsääntöisesti kyenneet hyötymään globalisaatiosta ja vastaamaan sen haasteisiin. Myös monille nouseville talouksille globalisaatio on mahdollistanut taloudellista kasvua ja luonut työpaikkoja. Arvioiden mukaan yli kaksisataa miljoonaa ihmistä on talouskasvun myötä noussut äärimmäisestä köyhyydestä.

Totta on myös se, että suuri osa ihmiskunnasta sekä teollistuneissa maissa että erityisesti kehitysmaissa on jäänyt näiden myönteisten vaikutusten ulkopuolelle, tai heidän elinolosuhteensa ovat jopa huonontuneet. Tämän vuoksi globalisaatio on joutunut kehitysmaiden ja kansalaisyhteiskunnan voimakkaan kritiikin kohteiksi.

Todellisen dialogin ja muutoksen edistämiseksi Kansainvälinen työjärjestö ILO kutsui vuonna 2002 hyvin erilaisten ryhmien edustajat muodostamaan itsenäisen maailmankomission käsittelemään globalisaation sosiaalista ulottuvuutta eli sitä, miten globalisaatio vaikuttaa eri tavoin tavallisen ihmisen elämään. Kahden vuoden intensiivisen työn jälkeen pystyimme esittelemään komission yksimielisen raportin.

Maailmankomission työn tulokset on sittemmin hyväksytty laajasti sekä YK:ssa että muissa globaaleissa järjestöissä. Samoin EU:n ja Afrikan unioni ynnä muut ovat sisällyttäneet ne ohjelmiinsa ja tavoitteisiinsa.

Sukupuolten tasa-arvon kannalta suurta huolta herätti komissiossa se, että erityisesti maissa, joissa naisten asema on muutenkin heikko, globalisaatio on aiheuttanut kasvavaa eriarvoisuutta ja naisten aseman heikkenemistä edelleen. Varsin monessa kehitysmaassa globalisaation yhteiskunnalliset kustannukset ovat jääneet naisten kannettaviksi.

Monissa maissa naisyrittäjillä näyttää olevan myös vaikeuksia päästä hyödyntämään uusia, globalisaation synnyttämiä mahdollisuuksia. Se johtuu usein naisten epätasa-arvoisesta asemasta tai ennakkoluuloista heidän mikrotason ja pienyritystason yritystoimintaansa kohtaan. Naistuottajien vaikeuksien laajuus näkyy siinä, että naiset omistavat alle 2 prosenttia maasta maailmanlaajuisesti ja saavat alle 10 prosenttia kaikista luotoista.

Tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinnon saanut bangladeshiläinen Muhammad Yunus ja hänen perustamansa Grameen Bank on tehnyt uraa uurtavaa työtä ns. pienluottojen ja mikrolainojen avulla. Monissa EU:n tai sen jäsenmaiden kehitysyhteistyöhankkeissa on toteutettu samantapaisia ajatuksia hyvällä menestyksellä. Itse asiassa vasta näiden omien kehitysyhteistyökokemustemme kautta me huomasimme aikoinaan, että Suomessakin oli kysyntää pienluotoille erityisesti naisyrittäjien piirissä.

Globalisaatio, kuten muutkin suuret muutokset, on antanut monille ihmisille uuden mahdollisuuden. Se on myös tuonut työtä. Miljoonat naiset, jotka ovat päässeet mukaan globaaliin tuotantojärjestelmään, ovat saaneet aikaisempaa korkeammat tulot ja paremmat mahdollisuudet taloudelliseen itsenäisyyteen, mikä on usein parantanut muutoinkin heidän yhteiskunnallista asemaansa. Mutta paljon useammat voisivat onnistua.

Globalisaatiota voidaan ja sitä pitää muuttaa. Tämä tulee parantamaan myös naisten asemaa. Globalisaation edut voidaan ulottaa useammille ihmisille ja jakaa tasapuolisemmin sekä maiden kesken että niiden sisällä. Politiikan aika ei ole ohi globaalin talouden voimistuttua. Päinvastoin juuri nyt on sen aika. On kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön aika. Globaali maailma antaa myös aikaisempaa suuremmat mahdollisuudet ihmisten väliseen yhteistyöhön. Kansallisvaltion rooli on uudella tavoin tärkeä.

Sukupuolten tasa-arvo taloudessa ja työelämässä on todella tärkeä asia globalisoituvassa maailmassa. Globalisaation luomia mahdollisuuksia on pyrittävä hyödyntämään naisten asemaa edistävän Pekingin toimintaohjelman toteuttamisessa. YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa sukupuolten välinen tasa-arvo on myös tärkeä. Vuosituhatjulistuksen kolmas päämäärähän on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen erityisesti koulutuksen kautta. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on edellytyksenä myös muiden YK:n Vuosituhatjulistuksen tavoitteiden toteutumiselle.

Naiset eivät ole maailman vähemmistö vaan sen enemmistö. Voimavarojen käyttö on todella tehotonta, jos maapallon väestön enemmistön voimavarat jätetään vajaakäyttöön. Naisten oikeudet, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen ovat yhä keskeisiä ja ajankohtaisia. Köyhyydellä – kehityksen suurimmalla esteellä - on edelleen niin usein naisen kasvot. Ilman naisten aseman edistämistä ei köyhyydenkään voittaminen onnistu.

Me eurooppalaiset emme voi keskittyä vahvistamaan tasa-arvoa vain omassa maanosassamme, vaan meidän on käytettävä poliittista ja muuta yhteiskunnallista vaikutusvaltaamme edistääksemme erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kanssasisartemme oikeuksia ja mahdollisuuksia.

Euroopan unionin perustamissopimuksen mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi EU:n toiminnan läpileikkaavista periaatteista. EU:n on ulkosuhteissaan korostettava globalisaation sosiaalista ulottuvuutta sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon merkitystä kehityksen edistämisessä. Säällinen työ, jolla voi elättää perheensä, on myös naisten unelma, joka jää edelleen liian usein toteutumatta. EU-maiden yhteistyö ja kokemusten vaihto on erinomainen keino viedä näitä asioita eteenpäin myös kansainvälisesti.

* * *

Säällinen työ on ollut myös niiden monien naisten haaveena, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi. Naiskauppa ja naisten kaikkinainen hyväksikäyttö seksipalveluiden markkinoilla on vakava puute ihmisoikeuksien suojelemisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisen tiellä.

Olimme täällä Suomessakin joitain vuosia siinä vilpittömässä luulossa, ettei naiskauppa olisi ongelma maassamme. Olimme väärässä. Kansainväliselle järjestäytyneelle rikollisuudelle mikään alue ei ole liian syrjässä. Olemme terävöittäneet oman rikoslakimme säännöksiä vastaamaan entistäkin tarkemmin kansainvälisiä sitoumuksia. Myös viranomaiset ovat parantaneet valmiuksiaan torjua ihmiskauppaa. Rikosoikeudelliset keinot ovat välttämättömiä, mutta eivät ainoita tai riittäviä. Aivan keskeisenä lähtökohtana on oltava uhrien nopea tunnistaminen ja auttaminen.

Ihmiskaupan ja prostituution torjuminen edellyttävät tehokasta kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä. Torjuntatyötä ja rikosten uhrien auttamista vaikeuttavat useat erilaiset tekijät. Ihmisten rajojen yli tapahtuva liikkuminen on ollut Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tärkeitä painopisteitä. Palaamme siihen vielä joulukuun huippukokouksessa.

Avainasemassa ihmiskaupan ja laittoman siirtolaisuuden torjumisessa ovat myös toimet, joilla vähennetään uhriksi joutumista lähtömaissa ja kysyntää kohdemaissa. Itselleni on ollut yllättävää, että tasa-arvoon pyrkivissä eurooppalaisissa maissa on niin suuri kysyntä maksullisille seksipalveluille. Ehkä tämä tilanne kertoo omalla tavallaan siitä, kuinka kaukana me olemme vielä sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Meidän on pyrittävä vaikuttamaan mielipiteisiin. On tehtävä selväksi, että tuomitsemme ihmisten seksuaalisen hyväksikäytön ja työskentelemme tosissamme sen poistamiseksi.

Teillä on päivän kuluessa mahdollisuus moniin mielenkiintoisiin luentoihin ja keskusteluihin. Toivon teille jäävän myös aikaa oppia tuntemaan uusia ihmisiä ja solmimaan verkostoja, sillä yhteistyössä on se voima, joka muuttaa maailman.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 31.10.2006

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi