Pentti Arajärven puhe; vierailu Päijät-Hämeen liittossa Lahdessa 19.4.2000

Arvoisat kuulijat




Ennen oli suo, kuokka ja Jussi.
Nyt pankki, pleiseri ja kännykkä.
Raivaajahenki elää.



Näin runoilee Tarja Stång Lahden runomaratonin 1995 julkaisussa. Yrittämisessä konkretisoituu hyvin nykyajan raivaajahenki. Globaalistumisen tilassa, Euroopan unionin jäseninä ja pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kasvaneina olemme havainneet, että tulevaisuus on tehtävä itse ja yhteisvastuu luo turvallisuuden muutokseen, joka yhä useammin on kansainvälistyminen.

Kansainvälisessä kaupassa tärkeää on kotimarkkinatuotteiden jalostaminen vientiin kelpaavaksi. Tässä suhteessa toimintaympäristömme on olennaisesti muuttunut sitten Neuvostoliiton kaupan. Saatoimme aikanaan keskittyä enemmän määrään kuin laatuun. Se ei enää käy vaan nimenomaan laatu on jotakin.

Tällä aasinsillalla voinkin siirtyä luontevasti koulutuksen ja osaamisen merkityksen korostamiseen. Suomi on niin pieni kansakunta, vajaa promille maapallon väestöstä, ettemme koskaan voi kilpailla määrällä. Meidän on panostettava laatuun. Tämän takia osaaminen, koulutus, teknologian hyväksikäyttö sekä tutkimus ja tuotekehitys ovat tärkeitä. Emme tiedä, mikä on seuraava innovaatio, mutta voimme olla varmoja, että me tarvitsemme sellaista. Se voi olla bioteknologiaa, elintarviketeologiaa, lääketeollisuutta tai joltakin aivan ennalta aavistamattomalta alalta.

Samoin kuin emme voi tietää miltä alalta tulevaisuuden innovaatiot syntyvät emme voi myöskään tietää, ketkä ovat tulevaisuuden innovoijia. Siksi meidän on myös pidettävä koulutuksen kattavuus laajana. Ammatillisen osaamisen on katettava koko väestö, koska vain näin voimme varmistaa sen, että myös tulevaisuuden osaaja saa koulutuksen.

Pohjimmiltaan koko vaurautemme on lähtöisin työstä ja yritykset ovat nimenomaan tuottavan työn sampo, vaikka julkista toimintaakin tarvitaankin. Materiaalisesti tuottavan työn ohella tärkeitä ovat tietysti palvelut olivatpa ne yritystoimintaa, viihtymistä tai mitä hyvänsä hyvinvointiyhteiskunnan alaa palvelevia. Koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi luovat osaltaan sitä infrastruktuuria, jota yritystoimintakin tarvitsee.

Suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä haasteita väen harmaantuessa ja lähimmän kymmenen vuoden kuluessa eläköityessä on, että työllisyys saadaan nousuun ja työllistymisaste riittävän korkeaksi, jottei elatussuhde muutu mahdottomaksi. Jokainen työllistyvä paitsi säästää työttömyysturvan menoja myös alkaa maksaa sosiaaliturvaa. Tärkeää on myös maan tasapainoinen kehittäminen. Sekä kaupunkien että maaseudun hyvinvointi on kansakunnan etu.

Seikka joka usein unohdetaan työllistymisestä puhuttaessa on, että palvelut ja myös sellaiset palvelut kuin kulttuuriin ja vapaa-aikaan tapahtuva työllistäminen luovat työpaikkoja, saa muilla aloilla toimivan väestön viihtymään alueella, lisää alueellista vetovoimaa ja on jopa välttämätön kilpailutekijä pyrittäessä pitämään alueella korkean ammattitaidon osaajia.

Päijät-Häme on EU:n tavoite 2 aluetta. Tämä merkitsee lähivuosina mahdollisuutta satojen miljoonien markkojen tukeen alueelle. Euroopan unionin asettamat tavoitteet keskittyvät kestävään työllisyyteen, uuden teknologian hyödyntämiseen, työllisyysstrategian uudistamiseen ja elinolojen kohentamiseen.

Päijät-Häme on luonut maakuntastrategiaa, joka pyrkii käyttämään hyväksi maakunnan vahvuuksia. Tutustuessani Päijät-Hämeen maakuntastrategiaan kiinnittivät erityisesti huomiotani virkkeet: "Päijäthämäläisten on itse määrättävä tulevaisuudessa. Meidän on itse päätettävä, mihin asioihin keskitymme ja miten käytämme kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen." Tämä osoittaa, että Päijät-Hämeellä ja päijäthämäläisillä on tekemisen meininki. Hämäläisten laulun sanat "kun toimeen tartutaan" muutetaan todellisuudeksi.

Kaikkeen kehittämiseen tarvitaan paitsi luovuutta ja uskallusta myös yhteistyötä. Mitä monipuolisempaa yhteistyö on, sitä useammat silmät tarkkailevat mahdollisuuksia, aivot pohtivat strategioita ja kädet tekevät töitä.

Maakuntaliiton yhteistyössä on luonnollista tietysti kuntien sekä paikallisten ja alueellisten valtion viranomaisten yhteistyö, mutta vähintään yhtä tärkeää on kytkeä työhön mukaan poliittinen päätöksenteko, etujärjestöt, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset, tiede- ja koulutusyhteisöt, osaamiskeskukset ja kaikkinainen kansalaistoiminta. Arvaan, että te kuuntelitte missä kohdassa listaani tulevat yritykset. Ne eivät ole minkään strategian toteuttamisessa pahnanpohjimmainen. Kyse on useasti nimenomaan yritysten toimintaedellytysten parantamisesta, niiden osaamisen ja yhteyksien kohentamisesta ja niiden käyttämän työvoiman monimuotoisesta hyödyntämisestä. Yritykset luovat työpaikkoja.

Infrastruktuuri on olennainen osa yritystoiminnan edellytyksiä. Tiedän Lahdessa korostettavan erityisesti uuden oikoradan merkitystä nyt kun moottoritie Helsingistä Lahteen on todellisuutta. Voin kuvitella, miten Helsingin ja Lahden rata- ja maantieyhteys luo sellaisen vahvan rakenteen, joka luo tälle välille myös elinkeino- ja yritystoimintaa. Yhteyden jatkaminen Heinolaan ja toisaalta yhteyden jatkuminen Lahdesta itään ja länteen aivan epäilemättä luo Päijät-Hämeen alueelle aivan uusia mahdollisuuksia.

Yritysten ja yrittäjien verkostoituminen on tärkeää, se tarjoaa uuden areenan yritystason oppimiselle. Yritysten tulee luoda uutta tietoa nopeasti ja kustannustehokkaasti ja niiden on osattava soveltaa sitä käytäntöön. Verkostoituen se on helpompaa kuin yksinään. Verkostoiduttaessa pyritään joko yhdistämään saman tuotantoprosessin eri vaiheessa toimivat organisaatiot keskenään tai yhdistämään tietyn toiminnon parissa työskentelevät organisaatiot ja asiantuntijat. Verkostoituminen voi myös olla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tai julkisten hankintojen ympärille luotuja näennäismarkkinoita tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti.

Verkostoituminen ei oikeastaan tunne maantieteellisiä rajoja ja varsinkin modernin teknologian käyttäminen luo mahdollisuudet verkostoitumisen tietojenhallinnalle ja -vaihdolle maailman laajuisesti. Kysymys verkostoitumisen alueellisista rajoista syntyy enemmänkin toiminnan luonteesta kuin muista seikoista.

Verkostoitumisessa voivat olla mukana niin suuret yritykset keskenään tai pientenyritysten kanssa taikka pienet yritykset itsenäisesti. Pienetkään yritykset eivät saisi olla riippuvia vain yhdestä toimittajasta. Pienet yrittäjät keskenään verkostoituessa ovat painoarvoltaan hyvinkin suuren yrityksen veroisia ja sen kilpailijoita. Tämä on tärkeä näkökohta meille suomalaisille, jotka kuitenkin olemme varsin pieni kansantalous ja jossa koko yhteiskunnan voimavarat saattavat olla pienemmät kuin yhden eurooppalaisen tai maailmanlaajuisen yrityksen.

Kansainvälisen tavoitteen asettaneessa verkostoitumisessa tärkeää on kuitenkin yrityksen itse hankkia tarvittavia tietoja ja taitoja. Edellytyksenä tulisi olla yrityksen avainhenkilöstön sitoutuminen ja vahva osaaminen.

Alueellisen yhteistyön ohella meidän on aina muistettava kansallinen, Euroopan unionin ja muu kansainvälinen yhteistyö. Yhteistyön painopisteet ovat varmasti kaikissa samantapaisia kuin alueellisessakin yhteistyössä. Vain sovellutus on erilainen. Vaikka alueet kilpailevat keskenään ja pyrkivät näin dynaamiseen kasvuun, on kansallisen kokonaisuuden kannalta tasapainoinen alueellinen kehitys tärkeää ja vastaavasti Euroopan unionin kannalta kansallinen tasapainoinen kehitys.

Kansainvälistyminen on usein pitkä ja kallis prosessi. Keskeistä on usein löytää oikeat kysymykset, joita yrityksen kannattaa asettaa itselleen pohtiessaan kansainvälistymistä ja mahdollisuuksiaan muiden maiden markkinoilla. Olennaiset kysymykset liittyvät omaan osaamiseen, strategiaan, resursseihin, yhteistyökumppaneihin ja markkinoihin. Kansainvälistymiseen pyrkivää yrittäjää pitää myös auttaa löytämään vastaukset. Tämä edellyttää laajaa ulkomaisten asiantuntijoiden verkostoa.

Seuraava ongelma on usein rahoituksen hankkiminen. Tärkeää on löytää myös riskirahoitusta kehittämään yritysten vientiä ja kansainvälistymistä ja täydentää rahoitusmarkkinoita pankkien ja muiden rahoittajien kanssa. Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatut kehittämis- ja rahoitusratkaisut ovat samalla osa myös valtion alue- elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Tarvitaan lainoja, takauksia ja vientitakuita yritysten eri kehitysvaiheisiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee yritysten kansainvälistymistä monin tavoin. Käyttökohteita ovat mm. erilaiset vientivalmiuksien kehittämiseen markkinatutkimuksiin ja -kampanjoihin, näyttelyihin ym. vastaavan tyyppisiin kuluihin. Kansainvälistymista tuetaan myös työvoima- ja elinkeinokeskusten yksittäisille yrityksille myöntämillä kansainvälistymistuilla.

Yleisenä linjana on ollut pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen, yhteishankkeiden ja verkostoitumisen suosiminen sekä tuettujen yritysten riittävien edellytysten arvioiminen viennin jatkuvuuden ja menestyksellisyyden kannalta.

TE-keskusten myöntämän tuen tarkoituksena on Suomen viennin monipuolistaminen ja erityisesti uusien yritysten viennin käynnistäminen. Tuen käyttökohteetkin ovat tämän mukaisesti koulutusta, konsultointia, markkinatutkimusta, näyttelyihin osallistumista jne. Tuen taso on noin 50 % kustannuksista.

Finpro, entinen Ulkomaankauppaliitto tarjoaa monenlaista opastusta ja neuvontaa sekä kansainvälisen verkoston yritysten käyttöön niiden kansainvälistyessä. Finnvera Oyj on valtion omistama riskirahoitustakin tarjoava rahoitusyhtiö, jolla on varsin laaja tukipaletti.

Yritysten kansainvälistymisen edistäminen on yksi Finnveran keskeisistä tavoitteista. Se toimii Euroopan unionin Joint European Venture Initiative ja Euroopan kehityspankin rahoituksen välittäjänä. Joint European Venture Intiative, eli JEV-ohjelmalla pyritään edistämään yhteisyritysten perustamista ja lisäämään työpaikkoja. Ohjelma on tarkoitettu pk-yrityksille ja ne voivat saada rahoitustukea yhteisyrityksiin, kun osakkaita on vähintään kahdesta unionin maasta ja yhden maan osakkaiden osuus on enintään 75 %. Yhteisyrityksen käsite on laaja ja sangen erilaisten yhteenliittymät ovat mahdollisia. Yhteisyrityksen perustamishankkeisiin myönnettävä tuki voi olla osittain korotonta lainaa ja se voi myös muuttua avustukseksi. Tukea voi saada myös inventointien rahoittamiseen.

Olen edellä käsitellyt suurimpia ja kattavimpia viennin tuen muotoja. Lisäksi tarjolla on mm. Fintran koulutukseen ja harjoitteluun liittyvät palvelut, kauppakamarien palvelut, tietotekniikan alan palvelut sekä alueellisia ja alakohtaisia palveluja.

Hyvät kuulijat

Yritystoiminnan ja yrittäjien kotimainen tuki ansaitsee oman paikkansa kansainvälistymistäkin koskevassa keskustelussa. Verotus on usein ongelmallinen kohta. Eri tyyppisten vähennysten käyttöönotolla voidaan usein vahvistaa yritystoiminnan tuloksellisuutta ja asemaa, mutta samalla ei pidä nakertaa yritystoiminnan toimintaedellytyksiä eikä luoda uusia eriarvoisuuden loukkuja. Elinkeinoelämän verotuksen ja tuen tulee olla tasapainossa. Niin pitää olla myös yrittäjien ja palkansaajien aseman silloin, kun niitä voidaan perustellusti vertailla.

Merkittävänä ongelmana on pidettävä hallintomenettelyjen monimutkaisuutta. Sillä on varsinkin pienyrittäjien kannalta suuri merkitys, koska heillä ei ole erityistä verotuksen ja sosiaaliturvan kiemuroihin perehtynyttä henkilökuntaa. Verot ja maksut tulisikin voida koota yksinkertaisemmaksi paketiksi. Lupa- ja ilmoitusmenettelyjä olisi voitava yksinkertaistaa ja karsia.

Oma erityinen kokonaisuutensa on yrittäjien sosiaaliturva. Siihen pätee edellä sanomani - sen tulee olla mahdollisimman yhdenmukainen palkansaajien sosiaaliturvan kanssa huomioon ottaen yrittäjyydestä aiheutuvat väistämättömät erot. Eroja syntyy muun muassa rahoituksessa, tulokäsitteessä ja yrittäjäriskistä. Perusteettomia eroja on sosiaaliturvan eri osissa jo yrittäjyyden määritelmässäkin. Toisaalta yrittäjän sosiaaliturvan tulee olla sisäisesti looginen. Esimerkiksi erilaiselle tulokäsitteellä eri etuuksissa tulee olla hyvät perustelut ja vielä paremmat perustelut pitää olla, jos maksut ja etuudet määräytyvät eri tulokäsitteen mukaan.

Hyvät kuulijat

Yrittäjät ovat tärkeä ja keskeinen osa markkinataloutta. Toimiva, sääntöjen mukaan pelaava elinkeinoelämä on välttämätön osa hyvinvointiamme. Hyvinvoinnin osa ovat myös kaikille yhdenvertaisesti kuuluvat perusoikeudet. Hyvinvointi on monen tekijän summa. Yrittäjiä ja yritystoimintaa tarvitaan tuottamaan hyvinvointia sekä työllistämään ja kehittämään Suomea. Teille toivon tässä toimessa mitä parhainta menestystä