Tasavallan presidentti Tarja Halosen illallispuhe EU:n tasa-arvoministerikokouksen yhteydessä 6.10.2006

(puheen kielenä englanti) Suomen naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta

Me Suomessa vietämme tänä vuonna yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden satavuotisjuhlaa. Ennen uudistusta äänioikeutta vailla oli valtaosa miehistä ja kaikki naiset. Tämä poliittinen uudistus oli poikkeuksellisen jyrkkä kansainvälisenkin mittapuun mukaan. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa ja tulivat vaalikelpoisiksi eduskuntavaaleissa ensimmäisinä maailmassa.

Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 kaikkien suurten puolueiden ehdokaslistoilla oli naisia, joista tuli valituksi yhteensä 19. Tämä muodosti 200 kansanedustajasta 9,5 prosenttia. Tämä taso on nyt sata vuotta myöhemmin vielä saavuttamatta monessa maailman maassa. Viime vuosikymmenien aikana naiset ovat Suomessa tulleet mukaan kaikille politiikan alueille, vaikka sukupuolijakauma ei vielä ole aivan tasapainossa. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 37,5 prosenttia oli naisia, ja ministereistä naisia on viimeaikaisissa hallituksissa ollut noin 40 prosenttia.

Syitä siihen, että naisen asema oli jo sata vuotta sitten melkoisen vahva Suomessa, on varmaan monia. Yksi syy on se, että ankara pohjoinen ilmasto vaati kaikilta – niin miehiltä kuin naisilta – kovaa työtä ja solidaarisuutta, jotta pysyttiin hengissä. Lisäksi itsenäisyysliike yhdisti kansan ja veti kaikki mukaan. Naisten vahva osallistuminen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaatimukseen helpotti samalla poliittisten oikeuksien saamista myös kaikille miehille.

Maamme naiset ovat alusta asti olleet vahvasti mukana sekä edistämässä naisille tärkeitä kysymyksiä että rakentamassa kaikille suomalaisille hyvinvointiyhteiskuntaa. Naisnäkökulmasta katsoen Suomi on nykyäänkin edelläkävijä monessa asiassa. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on helpompaa kuin monissa muissa maissa. Sen mahdollistavat perhevapaat, toimiva päivähoitojärjestelmä ja maksuton kouluruokailu. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa äitiyshuolto on maailman huippuluokkaa, ja eurooppalaisittain syntyvyysluvut ovat näissä maissa suhteellisen korkeat.

Koulutusjärjestelmämme tarjoaa pojille ja tytöille yhtäläiset mahdollisuudet. Tytöt menestyvät hyvin koulussa ja suomalaiset työikäiset naiset ovat yleensä jo korkeammin koulutettuja kuin miehet. Sukupuolesta ei ole enää haittaa urakehitykselle. Sukupuolten välinen tasa-arvo, hyvinvointiyhteiskunta ja elinkeinoelämän menestys ovat tiiviissä yhteydessä keskenään. Uskon lujasti, että naisten osallistuminen työelämään parantaa yritystemme kilpailukykyä ja menestystä maailmalla.

* * *

Euroopan unionissa olemme edenneet pitkälle tasa-arvokysymyksissä. Meillä on yhteinen ymmärrys siitä, että sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi yhteiskuntamme perusarvoista ja että naisten ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä kuin miesten ihmisoikeudet.

Tasa-arvon edistämisessä on toki vielä paljon kehitettävää sekä työelämässä että muualla yhteiskunnassamme. Tässä työssä emme saa unohtaa yhteiskuntamme vähemmistöryhmiin kuuluvia naisia. Selvitysten mukaan esimerkiksi maahanmuuttajanaisten on miehiä vaikeampaa integroitua yhteiskuntaan. On tärkeää ottaa huomioon maahanmuuttajataustaisten ja muihin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten erityistarpeet.

Sukupuolten tasa-arvo on todella tärkeä asia globalisoituvassa maailmassa, jossa niin hyvät kuin huonotkin ilmiöt leviävät nyt aiempaa nopeammin. Kanssasisaremme maailmalla joutuvat usein kamppailemaan äärimmäisen vaikeiden ongelmien kanssa. Naisten sodissa ja muissa aseellisissa konflikteissa kokema väkivalta on paikoin pahentunut entisestään. Köyhyydellä on hyvin usein naisen kasvot.

Naisten kokemusten huomioon ottaminen ja heidän äänensä kuuleminen on ehdottoman tärkeää sekä YK:ssa että muissa kansainvälissä järjestöissä. Uskon, että naisten mukanaolo esimerkiksi rauhanprosesseissa lisää mahdollisuuksia saada aikaan kestäviä ratkaisuja. Ajankohtaiseen Lähi-idän tilanteeseen liittyen olen itse tehnyt yhteistyötä YK:n naisjärjestön UNIFEMin kanssa, joka tukee israelilaisten ja palestiinalaisten naisten välistä vuoropuhelua. Järjestimme YK:n yleiskokouksen avajaisviikolla New Yorkissa tilaisuuden tehdäksemme tämän hankkeen laajemmin tunnetuksi kansainväliselle yhteisölle.

On ennen kaikkea hallitusten tehtävä varmistaa, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan, mutta muutokseen tarvitaan meitä kaikkia. Kansalaisjärjestöt ovat tässä työssä hyvin tärkeitä. Niiden antama kannustus, tuki ja käytännön esimerkki ovat olleet monessa kehitysmaassa ratkaiseva tekijä naisten aseman parantamisessa.

EU:n on ulkosuhteissaan korostettava globalisaation sosiaalista ulottuvuutta sekä sukupuolten tasa-arvon merkitystä kehityksen edistämisessä. Ihmisarvoinen työ, jolla voi elättää perheensä, on edelleen monille naisille pelkkä haave. EU:n on ryhdyttävä päättäväisesti peräämään ihmisarvoista työtä kaikille kansainvälisellä tasolla. Voimme myös oppia kehitysmaiden kokemuksista. Esimerkiksi naisten yrittäjyyttä edistäviä mikroluottoja voisi käyttää enemmän meillä Euroopassakin.