Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksessa Genevessä 10.12.2003

Vuosituhannen vaihtuessa me kansakuntien edustajat vakuutimme uskoamme rakentaa rauhallisemman, vauraamman ja oikeudenmukaisemman maailman. Me tunnustimme, että meillä on yhteinen vastuu ylläpitää ihmisarvoa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuuden periaatetta maailmanlaajuisesti. Tietoteknologia voi olla tässä kumppanimme, joka vauhdittaa tavoitteemme toteutumista.

Uusi tietoteknologia on voimakas väline, mutta vain väline. Keskipisteessä on ihminen, ei teknologia. Tässä huippukokouksessa me kaikki sitoudumme ihmiskeskeisen, osallistumista ja kehitystä edistävän yhteiskunnan rakentamiseen.

Tietotekninen vallankumous muokkaa syvällisesti ihmisen elämää sekä työssä että vapaa-aikana. Se on omalta osaltaan vaikuttanut globalisaation syntymiseen.

Nyt olemme luomassa globaalia tietoyhteiskuntaa. Tämä yhteinen pyrkimys avaa uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseen, elämän laadun parantamiseen ja kestävään kehitykseen. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla pääsy näihin mahdollisuuksiin.

Kaikilla mailla itsellään on ensisijainen vastuu kehityksestään. Kaikki maat rakentavat tietoyhteiskuntaa omista yksilöllisistä lähtökohdistaan. Historia ja kulttuuri, kuten muutkin kehityksen edellytykset, vaihtelevat maittain. Tietoyhteiskunnan arvoperusta ja periaatteet ovat kuitenkin kaikille meille YK:ssa yhteiset. Ihmisoikeudet ja mielipiteen vapaus ovat perusta tietoyhteiskunnalle, jossa ihmisellä on oikeus ottaa vastaan, muokata ja lähettää esteettä tietoa.

Tietoyhteiskunnassa itse tiedon merkitys on keskeinen. Kaikilla ihmisillä tulee olla pääsy tietoon. Hallitusten tehtävänä on taata tiedon saatavuus. Tieto on demokratian perusta.

Tällä hetkellä suurin osa maailman ihmisistä ei hyödy uuden teknologian eduista. On olemassa digitaalinen kuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä. Mutta jakolinja on myös nuorten ja vanhojen, koulutettujen ja koulua käymättömien välillä. Meidän kaikkien tehtävänä on kuroa umpeen tämä digitaalinen kuilu.

Tämän huippukokouksen viesti on selkeä. Maailma tarvitsee solidaarisuutta – yhteisvastuuta ja sitoutumista eriarvoisuuden poistamiseksi. Tämä on ehdoton edellytys globaalin tietoyhteiskunnan luomiseksi. Se puolestaan voi ja sen pitää edesauttaa YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista.

Oma maani Suomi on saavuttanut verrattain hyviä tuloksia tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Jokainen kansakunta rakentaa menestyksensä omista lähtökohdistaan, siksi valmiita malleja ei ole suoraan lainattavissa. Me voimme kuitenkin jakaa kokemuksia keskenämme ja olla yhteistyössä. Suomen kokemuksen perusteella haluaisin korostaa seuraavia seikkoja.

Tietoyhteiskunnan kehitys on sidoksissa yleiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Julkisen vallan tehtävänä on luoda tietoyhteiskunnalle suotuisa toimintaympäristö, jossa aloitteellisuus ja luovuus voivat kukoistaa. Tietoyhteiskunnan kehittämisessä tarvitaan kaikkien osapuolten, julkisen sektorin, liike-elämän, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisten kansalaisten aktiivista osallistumista.

Koulutus on taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen keskeinen perusta. Koulutus on myös tasa-arvon perusta. Sen merkitys korostuu entisestään tietoyhteiskunnassa. Kaikille – tytöille ja pojille sekä miehille ja naisille – on annettava hyvä peruskoulutus sekä tiedot ja taidot, joita tietoyhteiskunta vaatii.

Tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Innovaatiot ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisen perustan säilymiselle ja vahvistumiselle.

Suomi on yhteisvastuun hengessä valmis jakamaan omia kokemuksiaan tietoyhteiskunnan kehittämisestä muiden maiden kanssa. Olemme myös valmiita vahvistamaan omaa panostamme kehitysyhteistyössämme tietoyhteiskuntien kehittämiseksi.

Tietoyhteiskunnan kehittymistä edistääkseen Suomi rakentaa aktiivisesti uusia kumppanuussuhteita yksityiseen elinkeinoelämään, kansalaisyhteiskuntaan ja kansainvälisiin järjestöihin. Esimerkkinä tästä on joka toinen vuosi jaettava Millennium-teknologiapalkinto, kansainvälinen tunnustus huomattavasta teknisestä panoksesta kestävän yhteiskunnallisen kehityksen ja elämänlaadun edistämiseksi.

Globaalin tietoyhteiskunnan rakentaminen edellyttää yhteistyötä, joka ulottuu kaikkiin maihin ja kaikille yhteiskunnan sektoreille. Kaiken keskipisteenä ja lähtökohtana on ihminen – ihminen, jolle sallitaan mahdollisuus olla luova, aloitteellinen ja yhteistyökykyinen.