Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 9.6.2007

Tasavallan presidentin puhe Ahvenanmaan itsehallintopäivänä 9.6.2007

Ahvenanmaan maakunnalla on ainutlaatuinen valtio-oikeudellinen asema. Kansainoikeudellisessa suhteessa Ahvenanmaa on itsehallintoalue, jossa demilitarisointi ja neutralisointi ovat tärkeitä tekijöitä. Itsehallinnon tarkoituksena on taata maakunnan väestölle oikeus omaan ruotsin kieleen, kulttuuriin ja paikallisiin tapoihin, sekä antaa maakunnan valtio-oikeudellisen aseman puitteissa väestölle mahdollisuus itse järjestää asiansa.

Kun tänään vietämme 85-vuotisjuhlapäivää on syytä muistella itsehallinnon syntyyn johtaneita tapahtumia. Tiedämme, että itsehallinto pohjautuu Kansainliiton päätökseen ja Ruotsin kanssa solmittuun niin kutsuttuun Ahvenanmaan sopimukseen. Tiedämme myös, että läheskään kaikki eivät tuolloin pitäneet ratkaisua parhaana mahdollisena – kuten myös tiedämme tänä päivänä olevan niitä, jotka haluavat kyseenalaistaa järjestelmän ja Suomen hallituksen tahdon täyttää velvoitteensa.

Vuoden 1991 itsehallintolaki on tärkeä kulmakivi maakunnan historiassa. Kun lakiehdotus tehtiin, hallitus julisti uudistuksen lähtökohtana olevan Kansainliiton päätöksen ja Suomen päätöksestä johtuvien toimenpiteiden sekä Ahvenanmaata koskevien kansainvälisten sitoumusten toteuttamisen. Maakunnan aseman kansainvälinen ratkaisu on historiallisesti tärkeä ja näin ollen sillä on merkitystä vielä tänäkin päivänä. Tänä päivänä tärkeintä on kuitenkin se, että itsehallinto on ankkuroitu perustuslakiin ja että itsehallintolakia ei voi muuttaa tai kumota ilman maakuntapäivien hyväksyntää.

Tarkastellessamme itsehallinnon 85-vuotista historiaa voimme todeta, että itsehallinnon kaikki päämäärät ovat toteutuneet erinomaisen hyvin. Itsehallintolain myötä maakunta on saanut laajan lainsäädäntöoikeuden ja suuren taloudellisen liikkumavaran. Ruotsin kieli, kulttuuri ja paikalliset tavat kukoistavat myös 2000-luvun Ahvenanmaalla. Myös taloudellisessa mielessä maakunta voi hyvin. Ahvenanmaasta on kehittynyt paikka, jossa on turvallista elää ja asua.

Selvää on, että mikään yhteiskuntajärjestelmä ei ole kaikissa suhteissa täydellinen, ja että kaikki eivät voi olla samaa mieltä kaikesta. On myös luonnollista, että maakunta ja valtakunta eivät aina jaa samaa käsitystä itsehallinnon kehittämistarpeista. Uusi hallitusohjelma kiinnittää erityistä huomiota Ahvenanmaan itsehallinnolliseen asemaan.

Ahvenanmaalle Euroopan unionin jäsenyys ei ole tuonut pelkästään etuja, vaan myös koko joukon hallinnollista työtä ja tunteen, ettei riittävästi pystytä vaikuttamaan tehtäviin päätöksiin. EU:n perussopimusten muutosten osalta on välttämätöntä, että maakuntapäivät osallistuvat hyvissä ajoin neuvotteluihin, jotta sopimuksen voimaansaattamisen yhteydessä ei syntyisi ongelmia. Toinen ajankohtainen kysymys Ahvenanmaan kannalta on ollut Ahvenanmaan puhevalta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. Ulkoasiainministeriö on asettanut Ahvenanmaan edustajista ja valtakunnan viranomaisten edustajista koostuvan työryhmän yhdessä selvittämään, miten Ahvenanmaan puhevaltaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa tulisi käyttää. Toivon, että Suomen hallituksen ja maakunnan hallituksen välillä käynnistynyt vuoropuhelu johtaisi rakentaviin ja käytännöllisiin ratkaisuihin, jotta maakunta olisi tyytyväinen Ahvenanmaan näkökantojen esiintuomiseen EU-tasolla.

Voisi sanoa, että kuten kaikissa elävän elämän suhteissa myös itsehallintoalueen ja emämaan välillä esiintyy jännitteitä. Itsehallinnon kehittämisessä painopisteen ei kuitenkaan aina tarvitse olla lainmuutoksissa tai toimivaltakysymyksissä. Monet päivänpoliittiset kysymykset voidaan ratkaista tehokkaasti yhteistyöllä ja vuoropuhelulla molemminpuolisen luottamuksen hengessä. Toivon, että maakunta ja valtakunta pystyisivät yhdessä luomaan aktiivista ja rakentavaa yhteistyötä tavoitteena turvata maakunnan talous, hyvinvointi ja ympäristö, ja että yhteistyötä kulttuurin ja opetuksen alalla lisättäisiin.

Itämeren alue on kehittynyt kasvavan talouden ja kulttuuritoiminnan dynaamiseksi alueeksi, mikä myös merkitsee kilpailua kaupan, merenkulun ja matkailun aloilla. Ahvenanmaalla on keskeinen sijainti Itämerellä ja monen eri alan laaja osaaminen. Maakunta voi katsoa eteenpäin luottavaisin mielin. Toivotan kaikille ahvenanmaalaisille onnea ja menestystä 85-vuotispäivänä!

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 21.12.2007

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi