Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe kadettien ylentämis- ja nimittämistilaisuudessa Presidentinlinnassa 18.4.2008

(muutosvarauksin)

Kadetit!

Onnittelen teitä menestyksellä suorittamastanne upseerin tutkinnosta. Ylennän teidät yliluutnanteiksi ja nimitän teidät puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkoihin.

Astutte tehtäviinne puolustusvoimien juhlavuotena. Edeltäjänne ovat olleet turvaamassa tätä maata ja sen kansaa jo 90 vuoden ajan. Viimeisen kuuden vuosikymmenen ajan olemme saaneet elää rauhan aikaa. Silti puolustusvoimien merkitys on tärkeä. Vuoden alusta voimaan tullut laki puolustusvoimista selkiyttää asevoimiemme tehtäviä nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpito säilyy näistä tärkeimpänä, mutta sen ohella asevoimien on kyettävä tukemaan muita turvallisuus- sekä siviilitoimijoita mahdollisen kriisin tai muun turvallisuuttamme vaarantavan tilanteen sattuessa.

Käsityksemme turvallisuudesta on laaja-alainen niin Suomen turvallisuuden kuin kansainvälisten tehtäviemme osalta. Suomi osallistuu jatkossakin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin ja puolustusyhteistyön kehittämiseen. Yhteistyön tiivistämistä selvitetään tällä hetkellä erityisesti Ruotsin ja Norjan kanssa. Kansainvälisellä yhteistyöllä pyrimme lisäämään kustannustehokkuutta sekä vahvistamaan omaa ja maanosamme turvallisuutta.

Kansainvälisyys on siis osa oman maamme turvallisuuden rakentamista. Monet teistä tulevatkin työuranne aikana olemaan kriisinhallinta- tai muissa tehtävissä ulkomailla tai valmentamassa täällä kotimaassa ihmisiä näihin tehtäviin. Suomalaisten erityisvahvuus kansainvälisessä kriisinhallinnassa on ollut kyky hahmottaa tehtävä kokonaisvaltaisesti. Olemme rakentamassa rauhaa emme sotimassa. Suomalaisille yhteistyö siviili- ja sotilastoimijoiden kesken on aina ollut tärkeää. Bukarestin Afganistan-kokouksessa kaksi viikkoa sitten, kaikki osallistujat korostivat tämän meille tutun kokonaisvaltaisen kriisinhallintakäsityksen tärkeyttä.

Uusien vaatimusten ja tehtävien myötä puolustusvoimat ovat uudistuneet. Tämä kehitys jatkuu myös teidän aikananne. Puolustusvoimien rakennemuutoksella on ennakoitu suomalaisessa yhteiskunnassa ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Uudistusten onnistumisen edellytys on kuitenkin jatkuvuuden ja muutoksen oikea tasapaino. Hyvä ja käyttökelpoinen toiminta pitää osata säilyttää ja uusikin pitää luoda kestäväksi. Selonteot ja muu pitkän aikavälin suunnittelu ohjaavat puolustusvoimien kehittämistä. Tässä pitää ottaa realistisesti huomioon sekä uskottavan puolustuksen tarpeet että taloudelliset kustannukset ja koulutustehtävien vaativuus

Mielestäni puolustusratkaisumme keskeisenä perustana tulee säilyttää yleinen asevelvollisuus ja kyky koko maan puolustamiseen. Korkea osaaminen, maanpuolustustahto, nopeus, joustavuus ja voiman keskittämiskyky ovat keinoja, joilla vastataan operatiivisiin vaatimuksiin valtakunnallisesti.
Koko palveluskelpoinen ikäluokka on siis edelleen tarpeen kouluttaa uskottavan puolustuksen ylläpitämiseksi. Ikäluokat kuitenkin pienenevät ja asevelvollisten koulutusta pitää kehittää. Varusmiesten kouluttajina teidän on osattava välittää maanpuolustuksemme perusperiaatteet kaikille varusmiespalveluksen suorittaville nuorille miehille ja naisille.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, johtajat ja opettajat!

Kiitän teitä ansiokkaasti suoritetusta työstä. Teidän ansiosta suomalainen upseerikoulutus on korkeaa kansainvälistä tasoa. Olette opetus- ja johtamistoiminnallanne antaneet nuorille upseereille edellytykset menestyä vaativassa ammatissa.

Nuoret upseerit!

Toivotan teille kaikille menestystä tehtävässänne.