Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Haastattelut, 15.1.2007

Tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu Turun Sanomissa 14.1.2007

HALONEN VASTUSTAA VALLATONTA PRESIDENTTIÄ Teksti: Kalle Heiskanen

Reippaan keskustelun virittänyt perustuslaki on mainettaan parempi, sanoo tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän toivoo, että mahdollinen remontti pohjustetaan rauhallisesti ja aikanaan katsotaan, onko muutoksiin aihetta vai ei.

- Mielestäni mitään ei tapahdu, vaikka odottaisitte Halosen jälkeiseen aikaan, presidentti toppuuttelee perustuslain innokkaimpia rukkaajia.

Presidentin toimivalta ryöpsähti julkiseen keskusteluun, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd) puhui perustuslain valuviasta. Jaakonsaari toivoi uutta valua niin, että presidentin nykyisiä toimivaltuuksia ulkopolitiikassa leikataan pääministerin hyväksi.

1990-luvun lopulla uuden lain valmistelussa kansanedustajana mukana ollut Halonen puolustaa hyvin voimakkaasti nykyistä kaksinapaista järjestelmää, jossa toisaalta presidentti ja toisaalta pääministeri ja hallitus ovat toimijoina. Myös eduskunnalla on keskeinen roolinsa.

- Tällainen kaksoismiehitys on tavattoman hyvä, koska maa on niin pieni ja asioita on paljon. Yhteistyö pääministeri Matti Vanhasen ja hallituksen kanssa on toiminut hyvin ja se on varmasti tuonut meille enemmän tuloksia, presidentti Halonen sanoo.

Jos perustuslakia päätetään uudistaa, presidentti toivoo, että nykyinen kahden kärjen järjestelmä säilytetään.

- Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ylimpien valtaelinten keskinäinen tasapaino pitää tavalla tai toisella säilyttää. Presidenttivaltainen järjestelmä tasapainotettiin aikanaan niin, että siitä tuli parlamentaarisempi. Näin on tehty ja tämä on hyvä.

- Mutta aivan yhtälailla pitää katsoa, että kirkko pysyy keskellä kylää, presidentti korostaa.

Ei vastiketta palkkiolle

Ajatusta vallattomasta seremoniapresidentistä Halonen kavahtaa.

- Sille ei meillä olisi käyttöä. Ei olisi vastiketta maksetulle palkkiolle. Presidenttikin kannattaa pitää työssä, Halonen napauttaa.

Kokemus kansainvälisiltä kentiltä on opettanut, että presidentti, jolla on tietty määrä kansalta saatua valtaa, on houkutteleva kumppani kansainvälisessä yhteistyössä. Halosen mukaan kyseessä on Suomen etu, sikäli kun laajapohjaista vaikuttamista halutaan.

Vallan riisujat viittaavat muun muassa Saksaan, jossa valta on liittokanslerilla eli pääministerillä. Presidentti on vain keulakuva.

- Saksa on federaatio. Se on myös maa, jossa osavaltioilla on esimerkiksi opetuksen suhteen oma päätösvalta. Niin kuin kokemukset Pisa-tutkimuksesta osoittavat, niin reformia kannattaa miettiä, presidentti vastaa. Taustalla on selvitys, jonka mukaan Suomessa koulutus on paljon korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi juuri Saksassa.

- Presidenttiasia voi olla monella tavalla, mutta oma kokemukseni, joka tosin ei varmaankaan ole sen objektiivisempi kuin muidenkaan, kertoo, että tämä on toiminut hyvin. Tottakai on hyvä miettiä, miten systeemi toimii myös muiden mielestä, mutta mitään varsinaista muutospainetta tai hätätilannetta ei ole, presidentti Halonen sanoo.

Harmaalla vyöhykkeellä

Perustuslakiin jäi ulkopolitiikassa monen asiantuntijan mielestä harmaa vyöhyke, jossa presidentin ja pääministerin työnjaosta on epäselvyyttä.

- Harmaata vyöhykettä on pyritty tekemään siihen, kun perustuslaissa sanotaan, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Hyvin mielellään tämä on käännetty muotoon, että presidentti ja hallitus johtavat.

- Mutta tätä pitää katsoa kokonaisuutena. Päällimmäisenä on ajatus yhteistoiminnasta. Kansa valitsee kaksi. Se valitsee presidentin ja eduskunnan eikä kumpikaan ole mikään leikkivaali. Aina uuden perustuslain tai minkä tahansa lain tullessa, sitä joudutaan arvioimaan ja katsomaan tarkkaan, presidentti painottaa.

Hän muistuttaa, kuinka lupasi vuoden 2000 presidentinvaalin jälkeen uuteen perustuslakiin viitaten, että koska tämä on niin hieno ja suuri ajopeli, ajan varovasti, jotta seuraavallekin jää käyttökelpoinen väline.

Pikkuisen olette lisännyt kaasua?

- Olen kyllä noudattanut nopeusrajoituksia, Halonen naurahtaa ja jatkaa.

- Kun tulin valituksi uudelleen, niin 12 vuoteen ei nähdä kuin yksi ihminen soveltamassa perustuslakia tähän paikkaan. Toivon, että voisimme nähdä useamman presidentin soveltamassa samaa lakia, Halonen sanoo.

YDINVOIMAAN AIEMPAA SUOPEAMPI SUHTAUTUMINEN

Poikkeukselliset sääolot heijastuvat myös presidentti Tarja Halosen puheesta, kun presidentti pohtii yhtä lempiaihettaan, kestävää kehitystä. Aihe on laajasti esillä ensi viikon perjantaina alkavalla Intian vierailulla. Ilmastonmuutos on vaikuttanut presidentin suhtautumiseen ydinvoimaan.

- Olen ollut aiemmin hyvin kriittinen ja ydinvoimaa rasittaa edelleen kolme seikkaa. Jätteen osalta on avoimia kysymyksiä, käyttö edellyttää yhteiskunnalta suurta turvallisuutta ja kolmas on yhteys aseteollisuuteen.

- Korostan edelleen näitä riskejä, mutta on myös toinen puoli. Ydinvoima on itsenäisempi, turvallisempi ja pitkäkestoisempi kuin eräät tuontienergiat.

- On ollut odotettavissa, että ydinvoiman kannatus kasvaa, koska se ratkaisee lyhyellä aikavälillä kestävän kehityksen reunaehtoja, presidentti Halonen sanoo, mutta painottaa, että energiaratkaisujen pitää olla monimuotoisia ja mukana täytyy olla yhä suurempi osa uusiutuvia tuotantomuotoja.

Kestävästä kehityksestä voidaan Halosen mielestä yhä puhua vaikka luonto näyttää tekevän tepposiaan.

- Jos jokainen tekee osansa, niin todennäköisesti kehitys on kestävämpää kuin siinä tapauksessa, että ei tehdä mitään. Sana todennäköisesti on pakko liittää mukaan, koska kukaan ei pysty kertomaan, menikö ratkaiseva vaihe ohi, jolloin olisi voinut asiaan vaikuttaa, presidentti kuitenkin varoittaa.

Saaristomeren puolesta

Halonen ottaa käytännön esimerkiksi Saaristomeri 2006-hankkeen.

- Jos lisäämme uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja sovimme globaalisti päästösäädöksistä, niin ne ovat tärkeitä sekä Itämerelle että sen osalle, Saaristomerelle, Halonen korostaa.

Uusiutuvien energialähteiden merkitys kasvaa sitä mukaa, kun esimerkiksi Kiinan, Intian tai Brasilian asukkaat haluavat lisää henkilökohtaista mukavuutta.

- Miten sähköä tuotetaan kotitalouksille niin, että siitä on mahdollisimman vähän haitallisia seuraamuksia? Miten tuotetaan sellaisia kotitalouskoneita, autoja, teollisuuden laitteita, jotka ovat jo alunperin nykyistä kestävämpiä, presidentti Halonen pohtii.

Ei bonuksia tuhlaamiseen

Hän torjuu ajatuksen, että nyt kehitysmaat voivat surutta nostaa elintasoaan luonnonvaroja tuhlaamalla, koska länsimaat ovat tehneet näin kehitysmaiden kustannuksella.

- Ei siinä voi jakaa bonuksia, että ensin saa vähän aikaa käyttää väärin ja sitten oikein. Eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla on suurempi vastuu. Meillä on kehittyneempi teknologia ja olemme kykenevämpiä vastaamaan kestävän kehityksen vaatimuksiin. Samalla meidän pitää auttaa suuriakin kehitysmaita siihen, että ne eivät omalta osaltaan pahenna tilannetta, Halonen sanoo.

Erityisesti teollisuus kritisoi Kioton sopimusta siitä, etteivät säännöt ole samat kaikille maille. Presidentin mielestä nyt on "yhdestoista ja puoles hetki vaikuttaa". Kioton ilmastosopimuksen jälkeinen aika on Halosen mielestä asettanut haasteen - miten löytää sellainen kompromissi, joka houkuttelisi mahdollisimman laajapohjaisen kannattajajoukon ja toisi koko maailmaa ajatellen paremman lopputuloksen.

Sitkeää kamppailua

Vaikka taistelu köyhyyttä vastaan tuntuu toivottamalta, pitää kamppailua sitkeästi jatkaa.

- On muistettava, että Eurooppa oli 1800-luvulla samalla tasolla kuin Afrikka tänään. En hyväksy ajattelua, että kyllä mekin aloitamme sosiaaliturvan rakentamisen sitten, kun olemme rikkaita. Olen sanonut, että ei teistä tule rikkaita, ellette aloita nyt, Halonen sanoo.

Hän myöntää, että sosiaaliselle kehitykselle vuosituhannen vaihteessa asetuissa tavoitteissa ollaan jäljessä.

- Lasi on kuitenkin täydempi kuin kuin se oli ennen. Nyt täytyy pitää yllä suomalaista sisua, että jaksetaan eteenpäin. Pitää olla kunnianhimoinen, mutta myös sitkeä.

PRESIDENTTI JA BISNESMIEHET

Kaikki menevät nyt Intiaan. Viime vuonna maahan tehtiin yli sata valtiovierailua. Presidentti Tarja Halonen tapaa maan ylimmän poliittisen johdon. Matkalla on mukana kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) sekä liikemiesvaltuuskunta Koneen Antti Herlinin johdolla. Ryhmässä on yritysjohtajia, jotka ovat investoineet Intiaan.

Presidentti Halonen sanoo, että presidentti joutuu tasapainoilemaan globalisaation keskellä. Erityisesti askarruttavat Suomesta pois siirtyvät työpaikat.

- Oikean tasapainon löytäminen on kansakuntaa edustavalle presidentille haastava tehtävä, jota pitää pohtia koko ajan. On mietittävä sitä, miten saamme hyötyä myös takaisinpäin, Halonen sanoo. Hän on määritellyt linjansa suhteessa suomalaiseen elinkeinoelämään.

- Presidentin tehtävä ei ole kenenkään henkilön rikastuttaminen tai jonkun yrityksen vaurastuttaminen paitsi niiltä osin, mikä liittyy suomalaiseen kansantalouteen tai suomalaiseen hyvinvointiin. Bisnesmiehet hoitavat oman sektorinsa ja minä omani, mutta yhteisiä intressejä on olemassa.

Tulosta
Bookmark and Share

Päivitetty 15.1.2007

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi