Presidentti Halosen haastattelu Aika-kuukausiliitteessä maaliskuu 2005

Presidentistä tuli tyttöjen idoli Politiikan kovien arvojen keskellä Tarja Halonen puolustaa tasa-arvoa Teksti: Tuija Tiitinen

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on aloittanut kuudennen vuotensa Suomen ensimmäisenä naispresidenttinä. Koko maa odottaa, aikooko hän hakea toiselle kaudelle. Tarja Halonen on tuoreiden mielipidemittausten mukaan hyvin suosittu kansalaisten keskuudessa. Erityisesti naiset pitävät hänestä. Hän on valloittanut suomalaiset huumorintajuisella ja välittömällä persoonallaan.

Tarja Halonen on edistänyt aina urallaan tasa-arvoa ja kannustanut tyttöjä vahvaan itsetuntoon. Maailmalle hän on vienyt ulkoministerinä ja presidenttinä tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan viestiä.

Presidentti Halonen antoi Aika-liitteelle haastattelun maaliskuun alussa, kiireisen työviikon päätteeksi. Hän oli juuri palannut viralliselta vierailulta Ranskasta. Lisäksi Venäjä ärähti presidentin jatkosotaa koskevaa sanavalintaa. Silti presidentti Halonen halusi puhua tasa-arvosta ja innostui silmin nähden kertomaan tarinoita uransa varrelta.


Kiltit tytöt pääsivät naimisiin

1940-luvulla Suomi oli päässyt sodasta ja maata rakennettiin kiireesti. Tytöt olivat kilttejä. Heistä kasvatettiin äitejä ja vaimoja. Tyttöjä ei kannustettu yhteiskunnallisesti aktiivisiksi eikä heille sanottu, että sinustakin voi tulla presidentti.
Silti naisten piti olla vahvoja. Maaseudulla ja kaupungeissa arvostettiin kalevalaisen topakkaa emäntätyyppiä, joka huolehti koko perheestä.

Tarja Halonen eli lapsuutensa työläiskodissa Helsingin Kalliossa. Hänellä oli isäpuoli, jolla oli toisenlainen ajatus tyttäriensä tulevaisuudesta. Onneksi oli, sillä muuten Suomessa ei ehkä nyt olisi naispresidenttiä tai ainakaan hänen nimensä ei olisi Tarja Halonen.

– Isäpuoleni sanoi aina, että tyttöjen pitää saada ammatti. Vanhemmat eivät voi valita tyttärelleen miestä. Jos tytöllä on koulutus ja ammatti, hän voi pitää itsestään huolta, vaikka kävisi huonosti, sanoo presidentti Halonen.

Sodanjälkeisessä Suomessa ei korostettu ulkonäköä eikä seksuaalisuutta. Silloin ajateltiin, että rumat ne vaatteilla koreilee. Sen sijaan hyvät työihmiset olivat arvossaan.
Nyt on toisin. Tarja Halonen on huolissaan siitä, millaisia paineita tytöille asetetaan. Pitää pärjätä, hankkia koulutus ja menestyä. Mutta se ei riitä, täytyy olla vielä kaunis ja seksikäskin. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan puolet kahdeksanvuotiaista tytöistä on tyytymättömiä ulkonäköönsä.

– Tytöt ovat kertoneet minulle, että ulkonäön korostaminen on heistä suuri ongelma. Tämä on kyllä amerikkalainen vaatimus eikä oikein kuulu meidän perinteeseemme.

Kyllä silti ennenkin osattiin pilkata. Presidentti muistelee, kuinka hän jo 12-vuotiaana oli venähtänyt yli 170 senttiä pitkäksi, laihaksi tytöksi, jolloin hänen nenänsä korostui.

– Aikuiset päivittelivät minulle ihan suoraan, että noin iso nenä ja suu, ja vielä likkalapsi. Ei se ollut kivaa.
Hän toivoo, että tytöt saisivat olla tyttöjä ja pojat poikia mahdollisimman pitkään, ja suoriutumispaineet jätettäisiin myöhemmäksi. Lapsen kasvu aikuiseksi pitäisi olla suojattu alue.


Tytöt haluavat presidentiksi

Tarja Halosen valinta maan äidiksi on nostanut presidentin työn tyttöjen tulevaisuuden haaveeksi. Jo päiväkotitytöt ovat löytäneet presidentin esikuvakseen.

– On hienoa, että tytöistä on luonnollista miettiä, ryhtyäkö opettajaksi vai presidentiksi. Olen sanonut aina, että ensin voi opiskella opettajaksi ja sitten tähdätä politiikkaan. Mikään ei estä
haaveilemasta mistä urasta tahansa.

Samalla tavalla presidentti on kannustanut 26-vuotiasta Anna-tytärtään. Kun uskoo, että osaa ja pystyy, niin pääsee mihin vain. Anna Halonen on valmistunut Kentin yliopistosta Isosta-Britanniasta pääaineenaan kansainvälinen politiikka. Äiti Halonen arvelee, ettei tytär taida tähdätä presidentiksi, sillä perhe on saanut tarpeeksi julkisuutta viime vuosina. Kun presidentti itse halusi aikanaan yliopistoon, suhtautui hänen oma äitinsä asiaan varovaisemmin. Tarja Halonen oli sukunsa ensimmäinen ylioppilas ja akateemisesti koulutettu. Työläisperheessä piti laskea rahat tarkkaan, ja äiti yrittikin ehdottaa, että jos tytär opiskelisi ensin merkonomiksi ja menisi töihin.

– Pidin kuitenkin pääni, ja luin ensin Helsingin yliopistossa taidehistoriaa, ja sitten siirryin oikeustieteelliseen.


Monessa ensimmäinen

Presidentti Halosen opiskelukavereista oli tyttöjä vain viidesosa. Nykyään tytöt ovat enemmistönä yliopistoissa.

– Me pidimme sitä suurena edistysaskeleena, että meitä oli niinkin paljon.

Opiskelijatyttöjen esikuva oli 60-luvulla Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Inkeri Anttila, joka toi jo silloin yliopistoon poikkitieteellistä ajattelua.

Halonen on ollut monessa työssään ensimmäinen nainen. Vuonna 1970 hänet pyydettiin SAK:n lakimieheksi, jossa oli siihen asti nähty vain miehiä. Lisäksi Tarja Halonen oli Suomen ensimmäinen poliittinen naisoikeusministeri ja naisulkoministeri.

Presidentti tietää myös, miten vaikeaa on yhdistää vastuullinen työ ja perhe. Hänet valittiin vuonna 79 kansanedustajaksi, kun Anna-tytär oli vasta muutaman kuukauden ikäinen.

– Kun muut juhlivat vaaleja, minä hoidin vauvaa. Minusta on kuvakin, jossa Anna on pylly paljaana, kun vaihdan vaippoja. Olemme kiusanneet Annaa perhepiirissä, että sinä se aloitit julkisen urasi rohkeasti, nauraa presidentti.

Halosen perheessä tiedetään sekin, millainen prosessi on etsiä päivähoitopaikkaa, kun äiti käy töissä. 1970- ja 80-lukujen taitteessa hoitajia etsittiin lappusilla kaupan ilmoitustauluilla.

– Onneksi äitini tuli apuun. Hän jäi ennenaikaiselle eläkkeelle kodinhoitajan työstään ja hoiti Nököä. Vuoden ikäisenä Anna sai hoitopaikan, ja siitä asiat lähtivät rullaamaan.

Presidentti on huolissaan nuorten naisten pätkätyökierteestä.
Hänestä on kummallista, että mitä enemmän työn ja perheen yhteensovittamismalleja kehitetään, sitä epäluuloisemmin työnantajat suhtautuvat nuoriin naisiin.

– Nyt on vallalla torjuva, ellei jopa syrjivä asenne, että varmuuden vuoksi otetaan työntekijä, joka ei tuo perhevastuita.
Hänen mukaansa erilaisia sijaisuusjärjestelmiä pitäisi kehittää edelleen sekä tehdä isyysloma houkuttelevammaksi. Se kun ei miehiä vielä kiinnosta tarpeeksi.

Valtion johtajina naisia ei juuri tapaa maailmalla. Tarja Halonen on huomannut, että nainen herättää enemmän mielenkiintoa ja se on plusmerkkistä. Joissakin maissa uskonnolliset ja kulttuuriset perinteet aiheuttavat ongelmia, mutta yleensä hän on selvinnyt niistäkin tilanteista.

– Viimeksi Ranskassa tuli paljon huomiota ja se oli myönteistä. Mediaa kiinnostaa aina joku poikkeama, ja he kiinnittivät minuun huomiota. Ranskassa on vähemmän naisia näkyvillä paikoilla, mutta he ovat vahvoja persoonia.

Presidentti Halonen on huomannut Aasian maissa vieraillessaan, että siellä naisjohtajilla on suuri vaikutus naisten itsetuntoon. Hänet on nimetty kunniatohtoriksi naisten yliopistossa Etelä-Koreassa. Japanissa kyseltiin paljon suomalaisesta vanhustenhoidosta ja muista palveluista.

– Monessa maassa on tapahtumassa nyt samaa kehitystä, mikä meillä on jo pitkällä. Kun naiset menevät töihin, yhteiskunnan pitää järjestää lasten- ja vanhustenhoito, koska suvun naiset eivät ole enää hoitamassa kaikkea kotona.


Suomalaisten suosikki

Tarja Halonen alkoi miettiä presidenttiehdokkuutta ensimmäisen kerran vasta keväällä 1999, kun vaalit pidettiin jo seuraavan vuoden tammikuussa. Ajatuksesta on kulunut nyt kuusi vuotta, ja ensimmäisen presidenttikauden viimeinen vuosi on alkanut. Presidentti itse on tyytyväinen kauteensa. Samoin ovat kansalaiset. Tuoreiden mielipidemittausten mukaan (Iltalehti 7.3.) vain kolme prosenttia on sitä mieltä, että presidentin viranhoidossa on parantamisen varaa.

– Pienistä käytännön asioista huomaa, että muutosta on tullut. Toivon, että se kannustaa naisia.

Hänen mielestään tasa-arvoasiat ovat olleet hyvin esillä. Lisäksi presidentti on puhunut paljon naisyrittäjien ja -johtajien puolesta. Kansainvälisistä ongelmista Halonen on pitänyt esillä siviilikriisihallintaa, kehitysyhteistyötä, globaalista oikeudenmukaisuutta, ympäristöasioita sekä syrjintäkysymyksiä.

Tarja Halonen valitsi ympärilleen presidentin linnaan tietoisesti naisia. Hekin ovat ensimmäisiä naisia työssään: lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk, erityisavustaja Sanna Viitanen ja vasta aloittanut neuvonantaja Päivi Kairamo-Hella. Presidentillä on myös naispuoliset turvahenkilöt.

– Osa naisista, muun muassa naispoliisit ja -hovimestarit, jatkavat työssään, kun seuraava presidentti aloittaa. Uskon, ettei siinä tule ongelmia, olipa seuraava presidentti sitten mies tai nainen.
Presidenttiä alkaa huvittaa, kun pohdinta siirtyy seuraavan presidentin sukupuoleen.

– Luulen, ettei se olisi enää yhtä dramaattista, vaikka presidentti olisikin mies. Tietysti toivon naisia näkyville paikoille, mutta katsotaan nyt miten asiat menevät, sanoo Tarja Halonen arvoituksellisesti.

Jos seuraavan presidentin nimi ei ole Tarja Halonen, puolustaa Suomen ensimmäinen naispresidentti tyttöjä ja naisia varmasti jossakin roolissa, ehkä YK:ssa tai muissa kansainvälisissä tehtävissä. Eihän ihminen luonteelleen mitään voi.