Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Keskuskauppakamarin kevätkokouksessa 15.5.2008

Parhaimmat onnitteluni 90-vuotisjuhlavuottaan viettävälle Keskuskauppakamarille. Toiset onnittelut siitä, että keskuskauppakamarin valtuuskunnan kevätkokouksen teemana on Itämeri. Kuuntelin suurella mielenkiinnolla puheenjohtaja Hannu Penttilän puhetta, jossa tuotiin hyvin selkeästi esille Itämeren alueen merkitys suomalaiselle talouselämälle ja tarve kanssakäymisen tiivistämiseen.

Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys on noussut myös globaalin kansainvälisen politiikan keskipisteeseen. Meille suomalaisille kestävä kehitys konkretisoituu helposti Itämereksi. Se on osa identiteettiämme. Itämeren aalloilla Suomi on matkannut maailmalle ja maailma on tullut meidän luoksemme. Itämeren kautta ovat kulkeneet tavaravirrat ja kulttuurinen vuorovaikutus. Kanssakäyminen Itämeren alueella on edelleen vilkasta. Voimme perustellusti sanoa, että Itämerellä on ollut ja on tulevaisuudessakin alueen kansoja yhdistävä vaikutus.
Itämerellä on yhdeksän varsinaista rantavaltiota. Kahdeksan näistä on Euroopan unionin jäseniä. Suurin, Venäjä, on edelleen suurvalta, jonka kanssa EU pyrkii kehittämään yhteistyötään. Itämeren talousalueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä ja alueen maiden talouskasvu on viime vuosien aikana ollut noin 6 prosenttia vuodessa. Tämä on korkea luku niin eurooppalaisittain kuin yleismaailmallisessakin vertailussa. Merkittävä osa talouskasvusta selittyy alueen maiden vilkkaalla tavara- ja palvelukaupalla, investoinneilla ja työntekijöiden mahdollisuudella työskennellä toisissa Itämeren maissa.

Kanssakäyminen Itämeren alueella on vilkasta myös muilla elämänlohkoilla. Kulttuuri elää vahvasti kaikissa rantavaltioissa ja kulttuuriyhteistyö kehittyy jatkuvasti, esimerkkinä tästä Turun ja Tallinnan yhteistyö vuoden 2011 eurooppalaisina kulttuuripääkaupunkeina. Itämeren virkistyskäyttö on vilkasta, sen rannoilla nautitaan auringosta, siinä uidaan, veneillään ja kalastetaan. Matkailu on kasvussa. Ihmiset matkustavat Itämeren maasta toiseen, ja viime aikoina Itämerellä on nähty yhä enemmän myös kauempaa tulleita risteilymatkustajia.

Suomella on paljon syitä Itämeren ja Itämeren yhteistyön kehittämiseen. Maamme on Manner-Eurooppaan nähden saari, jonka ainoa ”itämeretön” yhteys kulkee Venäjän kautta. Yli 80 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee Itämeren kautta laivoilla. Itämeri on tärkeä sen kaikilla rantavaltioille ja se sitä erityisesti Suomelle.

Olin viime viikolla Hampurissa, kun Suomi oli Hampurin sataman 819. vuosijuhlan kumppanimaa. Suomea arvostetaan ja kunnioitetaan Saksassa ja Hampurissa, se oli helppo huomata. Koululaisten osaamista mittavien PISA-tutkimusten lisäksi arvostustamme Hampurissa nostaa se, että Suomi on Hampurin konttisataman neljänneksi suurin asiakas. Edellämme ovat Kiina, Singapore ja Venäjä. Hampurissa oli myös helppo huomata miten tärkeänä Itämeren alueen yhteistyötä pidetään ja miten paljon odotuksia siihen liittyy. Tämä halu yhteistyöhön pitää hyödyntää Itämeren parhaaksi.

* * *

Vuoden lehtikuvaksi Suomessa valittiin viime vuonna kuva, jossa Itämerta kyntää yksinäinen purjelaiva, joka vihreässä sinileväkukintapuurossa kulkiessaan jättää jälkeensä selvästi erottuvan sinisen vanan - surullinen todistus Itämeren huolestuttavasta tilasta.

Tämä yhteinen meremme on lähes suljettu, matala ja kylmä murtovesiallas. Sen tilaan vaikuttavat ihmisten toimet koko valuma-alueella. Meren päästökuormitus on kestämättömällä pohjalla. Meri on rehevöitynyt ja saastunut.

Itämeren maiden suojelukomission (HELCOM) marraskuun 2007 toimintaohjelmassa tavoitteeksi asetettiin meren hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Tähän on 13 vuotta ja tilanne on nyt huono. Sitoumus on tehty, toimeen on ryhdyttävä heti. Emme voi aikailla.

Keskeisenä tehtävänä on yhdyskuntajätevesien puhdistaminen tehokkaalla tavalla. Toinen keskeinen asia on maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen radikaali vähentäminen. Kaikilla mailla on tässä tekemistä. Erityisen haasteen luo elintason kohoaminen ja sen mukanaan tuoma ympäristöä enemmän rasittava elämätapa Itämeren alueella. Emme voi estää ihmisiä tavoittelemasta parempaa elintasoa, mutta meidän tulee huolehtia, että kehitys on sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää.

Itämeren pelastaminen edellyttää alueen maiden yhteistyötä ja korkeimman tason sitoutumista. Tästä syystä kirjoitin yhdessä pääministeri Matti Vanhasen kanssa uudenvuoden kirjeen Itämerestä alueen maiden valtioiden- ja hallitusten päämiehille. Suunnittelemme Itämeren huippukokouksen järjestämistä ensi keväänä Suomessa. Suomalaisten tietoisuus Itämeren tilasta ja sitoutuminen Itämeren pelastamiseen on vahva. Tämä kävi selvästi ilmi maaliskuussa järjestämässäni Presidenttifoorumissa.

Meillä on hyviä esimerkkejä konkreettisista toimista Itämeren hyväksi. Pietarin yhdyskuntajätevesien puhdistus on saatu paljolti John Nurmisen säätiön aktiivisuuden myötä hyvälle tasolle ja positiiviset vaikutukset näkynevät lähivuosien aikana. Vastaavasti Helsinki ja Turku ovat aloittaneet haastekampanjan konkreettisiin toimiin Itämeren pelastamiseksi. Tältäkin prosessilta voi odottaa merkittäviä tuloksia.

On myös ilahduttavaa, että yritykset ovat entistä aktiivisemmin mukana Itämeren suojelu- ja pelastamishankkeissa. Toivon, että tämä aktiivisuus vahvistuu entisestään tulevaisuudessa.

* * *

Itämeren lisääntyvä meriliikenne edellyttää merenkulun turvallisuuden parantamista. Meriturvallisuutta pitää parantaa suuronnettomuuksien ja ympäristövahinkojen torjumiseksi. Öljynkuljetukset Suomenlahdella ovat viimeisen 15 vuoden aikana seitsemänkertaistuneet 140 miljoonaan tonniin vuodessa. Öljynkuljetusten ennustetaan kasvavan myös tulevaisuudessa ja olevan 240 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Kasvua on tapahtunut myös kemikaalien kuljetuksissa.

Me kaikki voimme kuvitella, miten vakavaa tuhoa tankkerionnettomuus voisi aiheuttaa Itämerelle ja sen rannoille. Vaikutukset olisivat äärimmäisen haitallisia erityisesti talvella.

Hyvä keino meriturvallisuuden parantamiseksi olisi kaikkien Itämeren maiden yhteisen meritilannekuvan muodostaminen. Tällöin viranomaisilla olisi tiedot koko Itämeren meriliikenteestä ja laivoja voitaisiin seurata ja ohjata koko ajan. Yksi mahdollisuus olisi öljy- ja kemikaalitankkereiden pakkoluotsaus koko Itämeren alueella. Lisäksi laivojen voitaisiin edellyttää täyttävän määrätyt tekniset standardit ja laivojen miehistöjen osaamiselle voitaisiin asettaa ehtoja. Merikarttojen ja navigointijärjestelmien kehittäminen on niin ikään aina hyvä investointi.

Onnettomuuksien varalle Itämeren alueen öljyntorjuntakykyä pitäisi kehittää merkittävällä tavalla. Öljyntorjuntamateriaalia ei alueella ole nyt tarpeeksi. Samalla pitäisi edelleen kiinnittää huomiota Itämeren maiden pelastuspalveluyhteistyön kehittämiseen.

Itämeren meriturvallisuutta on onneksi kyetty parantamaan. Suomenlahdella jo vuodesta 2004 käytössä olevasta Suomen, Venäjän ja Viron yhteisestä meriliikenteen seurantajärjestelmästä Gulf of Finland Reporting System, GOFREP, on saatu hyviä kokemuksia ja järjestelmän kehittämistä jatketaan. Tässä järjestelmässä Suomenlahdelle tulevat laivat voivat ilmoittautua järjestelmään ja saada tietoja alueen laivaliikenteestä.

Itämeren maiden aloitteesta kansainvälinen merenkulkujärjestö, IMO, on myöntänyt Itämerelle erityisen herkän merialueen virallisen aseman. Tätä yhteistä saavutusta tulee hyödyntää Itämeren parhaaksi. Ponnistelujen tuloksena Suomenlahdella liikennöi vain kaksoisrunkoisia tankkereita. Yksirunkoiset alukset eivät saa liikennöidä alueella vuoden 2009 jälkeen.

Oma kysymyksensä on vaihtoehtoisten kuljetusreittien ja kuljetustapojen käyttöönotto. Mahdollisuuksina olisivat lähinnä pohjoisten merireittien käyttö, öljyputkien rakentaminen sekä rautatiekuljetusten lisääminen. Merikuljetus on kuitenkin parhaimmillaan edullinen, turvallinen ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto.

Venäjältä Saksaan rakenteilla oleva kaasuputki Nord Stream on herättänyt hyvinkin erilaista keskustelua Itämeren rantavaltioissa. Suomessa näemme hankkeen keinona parantaa Euroopan energiaturvallisuutta. Putki on turvallinen tapa kuljettaa kaasua, mutta haluamme – ja lakimme myös edellyttävät - että hankkeeseen liittyvät ympäristötekijät selvitetään huolellisesti. Meri on erittäin haavoittuva. Suomi tulee aikanaan tekemään päätökset merellisen talousalueensa hyödyntämislupien osalta ympäristönäkökohtien perusteella

* * *

Itämeren rantavaltiot, merelliset naapurukset, ovat kautta aikojen tehneet yhteistyötä. Tunnemme toisemme ja olemme oppineet yhdessä käsittelemään asioita ja etsimään ratkaisuja pulmiin. Olemme myös järjestelmällisiä, ja varmasti siksikin Itämeren alueelle on vuosien mittaan kehittynyt runsas Itämeri-toimijoiden joukko, hallitusten ja viranomaisten välisistä aina kaupunkien, alueiden ja yksityisten muodostamiin järjestöihin, säätiöihin ja yhdistyksiin. Itämeren pelastaminen vaatii ennen kaikkea koherenttia yhteistoimintaa.

Venäjän mukanaolo tässä yhteistyössä on erittäin tärkeää. Itämeren merkitys Venäjälle on viime vuosien aikana kasvanut entisestään. Monien Itämereen liittyvien haasteiden ratkaiseminen ei onnistu ilman Venäjän myötävaikutusta.

Venäjällä on tehty selkeä strateginen päätös kehittää Suomenlahden pohjukan aluetta Venäjän ulkomaankaupan keskuksena. Nordstream-kaasuputken rakentaminen korostaa omalta osaltaan Itämeren merkitystä Venäjälle. Pietarista on muodostunut Venäjän toinen ”pääkaupunki”, ja kaupungin strateginen painoarvo on kasvanut.

Venäjän saaminen mukaan kaikkeen yhteistyöhön edellyttää jossain tilanteissa erityisiä ponnisteluja. Suomen asema Venäjän rajanaapurina tuo meille erityisen vastuun. Suomelle Venäjän mukanaolo Itämeren yhteistyössä on aivan erityisen keskeinen asia, ja meillä on tämän yhteistyön kehittämiseen paremmat edellytykset kuin millään muulla Itämeren maalla.

On tärkeää, että Venäjä huomioidaan asiaankuuluvalla tavalla myös Euroopan unionin valmisteilla olevassa Itämeristrategiassa. Vastaavalla tavalla on huomioitava myös Norja, vaikka maalla ei olekaan suoraa yhteyttä Itämereen. Norja on kuitenkin merkittävä merenkulku- ja energiantuottajamaa sekä tasavertainen kumppani EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikassa. Norja voi merkittävällä tavalla edesauttaa Itämeren pelastamisessa.

EU:n Itämeristrategia on erittäin tärkeä. Strategian avulla voidaan asettaa konkreettiset tavoitteet alueen kehittämiseksi. Suomen tavoitteena on puhdas ja ympäristöltään terve Itämeri sekä taloudellisesti voimakas ja menestyvä Itämeren alue. Itämeristrategian tärkeyttä korostaa muiden merialueiden yhteistyöhankkeet. Meidän kannattaa hakea yhteistyötä muiden merialueiden kanssa.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikka tarjoaa toimivan kehikon Itämeren alueella tehtävälle yhteistyölle. Erityisesti pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia ja niitä tulisi kehittää ja hyväksikäyttää jatkossakin. Tuloksekkaaksi osoittautuneen ympäristökumppanuuden ja sosiaali- ja terveyskumppanuuden rinnalle ollaan hahmottelemassa muun muassa uutta liikenne- ja logistiikkakumppanuutta, josta on tarkoitus päättää syksyllä 2008.

Yrityksillä on keskeinen asema Itämeren alueen yhteistyön kehittämisessä ja myös Itämeren pelastamisessa. Suomen tavoitteena on taloudellisen kanssakäymisen esteiden poistaminen ja yhteisten sääntöjen noudattaminen Itämeren alueella. Oikeudenmukaiset säännöt ja tasavertaiset edellytykset ovat myös suomalaisten yritysten intressissä.

* * *

Itämeri ja Itämeren alueen yhteistyön kehittäminen ovat keskeisiä poliittisia asioita Suomelle. Itämeren alueen kehitys vaikuttaa välittömästi suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Olen tyytyväinen siitä, että Itämeren kehityksen tärkeys ymmärretään Suomessa laajasti. Yksi osoitus tästä on, että Turussa järjestetään tänään ja huomenna ensimmäinen kansallinen Itämerifoorumi. Riennänkin pian tämän tilaisuuden jälkeen Turkuun puhumaan Itämerestä!