Presidentti Halonen edustustopäällikköpäivillä: EU:n ja Naton yhteistyötä kriisinhallinnassa kehitettävä

Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää tärkeänä EU:n ja Naton yhteistyön kehittämistä nopean toiminnan kriisinhallinnassa. ”Yhteistyön tulisi olla mahdollisimman saumatonta koulutuksen, yhteistoiminnan ja tehtävien jaon osalta. Tämän yhteistyön kehittämisen tiellä eivät ole Natoon kuulumattomat EU-maat”, presidentti Halonen sanoi ulkoasiainministeriön järjestämillä edustustopäällikköpäivillä Helsingissä maanantaina 27. elokuuta 2007. Presidentti Halosen mukaan Suomen mahdollista osallistumista Naton nopean toiminnan kriisinhallintajoukkoihin eli NRF-toimintaan pitää arvioida samoilla perusteilla kuin kaikkeen kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumista. ”NRF-toimintaan osallistumisen ehtona pitää olla ulkopoliittisten tavoitteiden yhteensopivuus. Toiminnan pitää olla hyödyllistä myös kansallisen puolustuskykymme kannalta. Kysymys on tietysti myös resurssien riittävyydestä”, presidentti Halonen totesi.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila. Kuva: Raino Heinonen/UM

”Aivan erityisen haasteen NRF-osallistumiselle tuo se, että toisin kuin EU-operaatioiden osalta emme olisi mukana tekemässä päätöstä varsinaisen operaation aloittamisesta. Poliittisen etukäteissitoumuksen antaminen osallistumisesta tällaiseen toimintaan on kovin vaikeaa. NRF-osallistumisen osalta niin kuin muutenkin kriisinhallinnassa teemme läheistä yhteistyötä Ruotsin kanssa, mutta kuten aina, me teemme omat päätöksemme itsenäisesti omista lähtökohdistamme ja omien etujemme mukaisesti.”

Presidentti Halosen mukaan kriisinhallinnan tarve ja kysyntä ovat maailmanlaajuisesti kasvaneet koko ajan, ja suomalaisten osaamiselle on nykyiselläänkin enemmän kysyntää kuin mitä voimme täyttää. Viime aikoina on keskusteltu erityisesti osallistumisesta Nato-johtoiseen ISAF-operaatioon Afganistanissa ja YK-johtoiseen operaatioon Darfurissa.

Suomi on sitoutunut tukemaan usean vuoden ajan Afganistania noin 10 miljoonan euron panoksella. ”Operaation luonne on muuttunut ajan kuluessa, mutta emme ole vetäytymässä tästä sitoumuksesta. Koko kansainvälisen yhteisön tulee olla mahdollisimman hyvin selvillä siitä, mitä on tapahtumassa ja miten me voisimme parhaiten tukea Afganistania myös tulevaisuudessa”, presidentti Halonen totesi.

Darfur oli alustavasti esillä jo vuosi sitten, kun päätettiin osallistumisesta Libanonin rauhanturvaoperaatioon. ”Darfurin operaation tavoitteet ovat hyvin linjassa Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa. Pidämme operaatiota tärkeänä. Afrikan unioni on arvioinut selviävän sotilaallisesta operaatiosta pääosin maanosan omin voimin, mutta on selvää, että erilaiseen muuhun avustustoimintaan on paljon tarvetta. Suomen panoksesta päätetään yhdessä hallituksen kanssa.”

EU-joukoista arvokasta kokemusta

Presidentti Halosen mukaan Suomi on heinäkuussa päättyneen päivystysvuoron aikana kerännyt arvokasta kokemusta EU:n nopean toiminnan joukkojen kouluttamisesta ja valmiuden ylläpitämisestä. Ensi vuoden alussa Suomi on jälleen päivystysvuorossa Ruotsin, Norjan, Viron ja Irlannin kanssa. ”Yleinen arvio on se, että varsinaisen operaation aloittaminen on todennäköisempää ensi vuonna, kuin mitä se oli tänä vuonna. Uskon, että vuoden kuluttua olemme paljon viisaampia ja osaavampia nopean toiminnan kriisinhallintakonseptin käyttökelpoisuudesta ja kehittämistarpeista.”

Presidentti Halonen korosti puheessaan myös siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan toiminnan ja tavoitteiden yhteensovittamista. Hänen mukaansa yhteistyön merkitys on Suomessa ymmärretty varsin hyvin, ja ajattelutapa on saavuttamassa entistä enemmän tukea eri puolilla maailmaa. ”Yhteistyön kehittäminen on monitahoinen sekä herkkyyttä että ennakkoluulottomuutta edellyttävä asia. Armeijat ovat erilaisia ja niin ovat humanitääriset järjestötkin. Avoimuus toimintaperiaatteissa ja yhteinen harjoittelu ennen varsinaisia operaatioita voisi kuitenkin poistaa ennakkoluuloja ja lisätä ymmärrystä kaikkien kriisinhallintatoimijoiden kesken.”

Presidentti Halosen mukaan suomalaiset ovat saaneet tunnustusta sotilas- ja siviilikriisinhallinnan hyvästä yhteensovituksesta. ”Sotilaittemme toiminta on ollut rauhallista, pitkäjänteistä ja usein siviiliyhteistyön suuntautunutta. Toisaalta myös humanitääriset järjestömme ovat pystyneet monia muita joustavammin yhteistyöhön.”

Suomen ja muiden maiden pitää panostaa asiantuntevien henkilöresurssien lisäämiseen ja kehittämiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen työnjakoon, jotta päällekkäisin toimin ei rajallisia resursseja tuhlata, presidentti Halonen korosti.


Ulkopolitiikan yhtenäisyys Suomen vahvuus

Puheessaan presidentti Halonen muistutti, että Suomen kaltaiselle pienelle maalle laaja yhteisymmärrys ulkopoliittisesta linjasta on vahvuus. ”Erilaiset painotukset ja sananvalinnat ovat osa poliittista toimintaa. Pidän kuitenkin tärkeänä, että merkittävistä muutoksista vallitsee mahdollisimman laaja yhteisymmärrys hallituksen, opposition ja presidentin välillä.”

Lähivuosien ulkopolitiikan haasteista presidentti Halonen nimesi ensi vuonna valmistuvan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun, EU:n uuden perussopimuksen solmimiseksi käytävän hallitustenvälisen konferenssin, Suomen ETYJ-puheenjohtajuuden sekä Suomen pyrkimisen YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2013- 2014.

Kansainvälisen turvallisuuspolitiikassa suurimpia haasteita ovat ilmastonmuutos, tarttuvien tautien voittaminen ja köyhyyden poistaminen. ”Koko maailman ja kaikkien sen asukkaiden tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin maailmanyhteisö kykenee vastaamaan näihin haasteisiin. Sopimuksia ja poliittisia sitoumuksia on tarpeeksi. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. Kaikkien on toimittava, myös meidän suomalaisten”, presidentti Halonen painotti.