Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Pohjoismaiden neuvoston 60. istunnon kunniaksi järjestetyllä lounaalla Presidentinlinnassa 28.10.2008

Meneillään oleva talouskriisi koettelee maailmaa tuntuvasti. Tapahtumilla on seurauksia, jotka leviävät joka puolelle maailmaa. Hyvin hoidettu kansallinen talous on eduksi kriisitilanteessa, mutta se ei takaa täyttä suojaa ongelmia vastaan. Meneillään oleva kriisi on selvä osoitus globalisaation hallitsemattomista piirteistä. Viikko sitten pidetyssä ASEM-kokouksessa pääsimme yhteisymmärrykseen vaatimuksesta kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden tarkemmasta sääntelystä.

Pohjoismaiset yhteiskunnat ovat monessa suhteessa vahvoja ja elinvoimaisia. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate toteutuvat ja kansalaiset ovat aktiivisia yhteiskunnan toimijoita. Pohjoismaiset valtiot ovat menestyneet suhteellisen hyvin globalisaatiossa. Kansainvälisissä vertailuissa maamme ovat kärkipäässä niin hyvinvoinnin, tasa-arvon, koulutuksen, kestävän kehityksen kuin monen muunkin asian suhteen. Maamme kuuluvat myös maailman vähiten korruptoituneisiin maihin.

Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli kansallisine sovelluksineen on tehnyt meistä menestyksekkäitä. Olen vakuuttunut, että tämä malli antaa meille paremmat edellytykset vallitsevan talouskriisin hallitsemiselle ja vastaisuudessa myös globalisaation hallitsemiselle. Tarvitsemme kuitenkin myös kansainvälistä yhteistyötä ja solidaarisuutta.

Punkaharjulla viime vuonna järjestetyssä Pohjoismaiden pääministerien kokouksessa tehtiin pohjoismaista yhteistyötä koskeva aloite, jonka painopisteenä on vastaaminen globalisaation mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Mutta samalla meidän on laajennettava yhteistyötämme muidenkin globaalien kysymysten ja haasteiden, kuten vuosituhattavoitteiden ja ympäristömuutoksen, osalta. Tämän yhteistyön on tarkoitus edistää osaamista ja hyvinvointia Pohjolassa, sekä paremman maailman rakentamista.

Esimerkkinä käytännön yhteistyöstä globaaleissa kysymyksissä voidaan mainita aloite ilmastoa, energiaa ja ympäristöä koskevasta huippututkimusohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on luoda edellytykset laajemmalle yhteistyölle maidemme, pohjoismaisten yhteistyöfoorumeiden ja kansallisten toimielinten välille. Ohjelman painopisteenä on tiivistää tutkimuslaitosten, teollisuuden ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Seuraavassa vaiheessa huomion keskipiste suunnataan hyvinvointiin ja terveyteen, ja nämä voivat luoda perustan laajemmalle kansainväliselle yhteistyölle ilmasto-, energia- ja ympäristötutkimuksen saralla.

Pohjoismaisesta yhteistyöstä puhuttaessa ei kuitenkaan tule unohtaa, että tavoitteena aina on ollut kansalaisten ja yritysten arjen helpottaminen. Tässä olemme olleet Euroopassa ja maailmassa edelläkävijöitä monessa suhteessa. Haluan haastaa kaikki mukaan pienten, mutta siksi niin harmillisten pohjoismaista rajat ylittävää yhteistyötä vaikeuttavien esteiden poistamiseksi.

* * *

Itämeri on lähellä sydämiämme. Meidän Itämeren alueella asuvien on helppo nähdä meri kestävän kehityksen konkreettisena ilmentymänä. Yhteinen meremme on osa identiteettiämme. Alueen kehityksellä on merkittävä vaikutus jokaisen hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Itämeren tila on valitettavasti huono. Itämeren suojelukomission (Helcom) marraskuun 2007 toimintaohjelmassa tavoitteeksi asetettiin meren hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Aikaa tähän on 13 vuotta, ja se on kovin vähän. Tiedämme, että aktiivisia toimenpiteitä tarvitaan nopeasti. Itämeri ei voi odottaa. Toivon valmisteilla olevan EU:n Itämeri-strategian auttavan Itämeren pelastamisessa.

Pohjoismaiden neuvoston lähialueyhteistyö on ollut menestyksekästä. Uudet suuntaviivat Viron, Latvian ja Liettuan sekä Luoteis-Venäjän kanssa tehtävälle yhteistyölle ulottuvat vuodesta 2009 vuoteen 2013.

Pohjoismaiden neuvosto on ollut tiiviissä vuorovaikutuksessa asianomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja yhdessä heidän kanssaan luonut yhteistyölle uudet suuntaviivat. Nämä suuntaviivat perustuvat demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, tasa-arvoon, sananvapauteen ja suvaitsevaisuuteen – arvoihin, joita kunnioitetaan Pohjoismaissa. Pohjoismaiden neuvoston Baltian maiden ja Venäjän yhteistyön tavoitteena on edistää kasvua, hyvinvointia ja kilpailukykyä Itämeren alueella.

Haluan lopettaa toivottamalla Pohjoismaiden neuvostolle ja Pohjoismaiden ministerineuvostolle onnea ja menestystä pohjoismaisen yhteistyön edistämisessä.

Presidentti Halonen tarjosi lounaan Pohjoismaiden neuvoston 60. istunnon kunniaksi