Presidentti Halonen Aachenissa: EU:n menestys perustuu kansalaisten luottamukseen

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan Euroopan unionin menestys perustuu viime kädessä kansalaisten luottamukseen, joka puolestaan rakentuu arkipäivän kokemukselle. ”Tämän päivän eurooppalaiset haluavat vapautta, mutta myös turvallisuutta. He ovat voimakkaasti kestävän kehityksen puolesta, mutta haluavat elämältä myös mukavuutta. Ihmiset haluavat tehdä työtä ja saada siitä toimeentulonsa, mutta yhteiskunnan odotetaan luovan myös sosiaalista turvallisuutta.”

Presidentti Halonen puhui Euroopan tulevaisuuden näkymistä ja edellytyksistä keskiviikkona 24. toukokuuta Saksan Aachenissa Karlspreis-säätiön järjestämässä palkintojenjakoseminaarissa. Arvostetun Kaarle Suuren palkinnon (Internationaler Karlspreis zu Aachen) saa tänä vuonna Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker. Palkinto luovutettiin 25. toukokuuta.

Euroopan menestystekijöistä presidentti Halonen mainitsi myös sisämarkkinoiden kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen, globaalin yhteistyön vahvistamisen, koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sijoittamisen sekä ikääntyvän väestön huomioimisen ja elinikäiseen oppimiseen panostamisen.

Presidentti Halosen mukaan EU:n perusvoimana pitää olla edelleen aito yhteistyö ja solidaarisuus sekä halu tehdä yhdessä tulevaisuus paremmaksi. ”Sen paremmin yhteiskunnassa yleensä kuin EU:ssakaan ei lopulta pärjää kapea-alaisella itsekkyydellä. Euroopan integraatio on aina ollut ja sen pitää aina olla yhteistyötä, joka hyödyttää kaikkia siihen osallistuvia maita. Emme pelaa nollasummapeliä, vaan järjestelymme on win-win mallia. Se on kestävän kehityksen malli.”

EU:n laajentumisesta presidentti Halonen totesi, että se on edistänyt vakautta ja turvallisuutta Euroopassa ja hyödyttänyt niin uusia kuin vanhoja jäsenmaita. ”Onnistunut laajentuminen vahvistaa myös EU:n kansainvälistä arvoa. Suomi on eri yhteyksissä ilmaissut tukensa EU:n jatkolaajentumiselle.

”Unionin on sovellettava samoja periaatteita kaikkiin hakijoihin, ja jokaisen hakijan on edettävä jäsenyyteen omien ansioittensa mukaan. On myös muistettava, mitä vaatimusten joukossa ei ole. Me emme pyri yhteen kulttuuriin, vaan päinvastoin kulttuurien monimuotoisuus on Euroopan rikkaus.”

Presidentti Halosen mukaan Suomi on johdonmukaisesti tukenut Euroopan perustuslaillista sopimusta, joka on yhteisesti hyväksytty kompromissi ja puutteistaan huolimatta toisi selkeän parannuksen nykytilaan.

”On tärkeää, että sopimuksen herkkä tasapaino pystytään säilyttämään ja saavuttamaan uusi sopu kokonaisuudesta jo ensi vuoden puolella. Olisi kuitenkin epärealistista ajatella, että perustuslaillisen sopimuksen hylänneet maat voitaisiin pakottaa hyväksymään sopimus, jonka ne ovat jo kertaalleen kansanäänestyksessä hylänneet. Yhtä lailla on mahdotonta pakottaa sopimuksen jo ratifioineet maat hyväksymään uusi tai muokattu sopimus.”

”Eurooppalainen integraatio ei perustu pakkoon tai painostukseen. Integraatio voi edetä vain kansalaisten tukemana yhteisten tavoitteiden ja etujen projektina. Unionille saadaan uusi perussopimus vain oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella neuvotteluprosessilla.”

Suomen tulevan EU-puheenjohtajuuskauden haasteista presidentti Halonen mainitsi mm. pohjoisen ulottuvuuden ja EU:n ja Venäjän välisten sopimusjärjestelyjen uudistamisen, naapuruuspolitiikan, Länsi-Balkanin tilanteen ja Kosovon tulevan aseman ratkaisemisen sekä energiapolitiikan.

Puhe kokonaisuudessaan