Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 4.3.2009

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Senegalin presidentin Abdoulaye Waden isännöimillä illallisilla Dakarissa 4.3.2009

(muutosvarauksin)

Omasta ja puolisoni sekä koko valtuuskunnan puolesta haluan lämpimästi kiittää Teitä, Herra presidentti, kutsusta vierailla Senegalissa. Edellisestä Suomen presidentin vierailusta maahanne on kulunut lähes täsmälleen 40 vuotta. Presidentti Urho Kekkonen teki yksityisen matkan tänne tammikuussa 1969. Senegalin presidentti Leopold Senghor teki viralliset vierailut Suomeen vuosina 1970 ja 1973, sukupolvi sitten.

Paljon on tapahtunut sen jälkeen. Suomesta on tullut Euroopan unionin jäsen. EU haluaa edistää ja vahvistaa yhteistyötään Afrikan maiden ja AU:n kanssa. Vuonna 2007 Lissabonissa EU-Afrikka –huippukokouksessa hyväksytty strategia mahdollistaa suhteiden tiivistämisen.

EU:n ja Senegalin välinen suhde luo vahvan kehyksen myös maidemme kahdenväliselle yhteistyölle. EU on merkittävä taloudellinen ja kehityskumppani maallenne. Lisäksi Suomi tukee kansalaisjärjestöhankkeita Senegalissa.

Maitamme yhdistää vahva halu toimia rauhan ja turvallisuuden puolesta. Tämän päivän globalisoituvassa maailmassa ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat jakamattomia. Meillä kaikilla on yhteinen vastuu niiden edistämisestä. Yhdistyneet kansakunnat on tärkein yhteistyöfoorumimme tässä työssä.

Senegal on harjoittanut johdonmukaista rauhanpolitiikkaa. Te olette itse, herra presidentti, toiminut aktiivisesti tässä asiassa. Tämän todisti myös Teille vuonna 2005 myönnetty UNESCOn rauhanpalkinto. Sama palkinto annettiin viime vuonna minun edeltäjälleni presidentti Martti Ahtisaarelle.

Islamilaisen maailmanjärjestön, OIC:n, puheenjohtajamaana Senegal on toiminut aktiivisesti kulttuurien ja uskontojen välisten vuoropuhelun syventämiseksi. Olette, herra presidentti, vuosi sitten pidetyssä OIC:n huippukokouksessa todennut, että ristiretkien ja pyhien sotien aika on menneisyyttä. Tähän on helppo yhtyä. Monenvälinen kanssakäyminen edellyttää, että kunnioitamme kulttuurien ja uskontojen monikirjoisuutta. YK:n edellisen pääsihteerin perustaman Siviilisaatioiden Allianssi –hankkeen tavoitteena on edistää länsimaiden ja islamilaisen maailman vuoropuhelua. Minulla oli ilo osallistua hankkeen ensimmäiseen korkean tason tapaamiseen Madridissa viime vuoden tammikuussa.

* * *

Kansainvälinen ruokakriisi sekä hintojen nousu ovat koskettaneet kaikkia maailman maita. Erityisen kipeinä kohonneet kustannukset tuntuvat kehitysmaissa. Ruoan hintojen nousu on vakava uhka YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle ja kestävän kehityksen tukemiselle. Ruokakriisin ratkaiseminen ja nälän voittaminen ovat yhteisiä haasteitamme, joihin voidaan parhaiten vastata monenkeskisellä yhteistyöllä. Lisäksi kansainvälinen talouskriisi on laukaissut kehityskulun, joka vaikuttaa meihin kaikkiin.

Globaali maailma on antanut myös uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Haasteenamme on muokata globalisaatiosta positiivinen voima, joka tukee oikeudenmukaisuutta, säällistä työtä, kasvua ja kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa. Sen tuottamat hyödyt on jaettava tasapuolisemmin valtioiden välillä ja niiden sisällä. Tämä oli lähtökohtana myös ILOn asettaman Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työssä, jonka puheenjohtajana minulla oli kunnia toimia yhdessä silloisen Tansanian presidentin Benjamin Mkapan kanssa.

* * *

Senegalin ensimmäinen presidentti ja tunnustettu runoilija Senghor sanoi aikoinaan kaiken kulttuurin olevan universaalista ja eri kulttuurien toisiaan täydentävää. Afrikkalainen kulttuuri on rikastuttanut myös Suomen kulttuurielämää. Senegalilainen nykyelokuva on muovannut käsitystämme maastanne. Muun muassa senegalilaisen elokuvaohjaajan Ousmane Sembénen elokuvia on esitetty Suomessa ja ohjaaja on myös vieraillut maassamme.

Senegal on läntisen Afrikan musiikin kehto. Senegalilaiset ja suomalaiset musiikin tekijät ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä. Esimerkiksi suomalainen muusikko Sakari Kukko soitti Dakarissa asuessaan senegalilaisen laulajan Youssou N’Dourin yhtyeessä. Suomessa asuvien senegalilaismuusikoiden Galaxy-yhtye on taas yksi Euroopan arvostetuimpia mbalax-musiikin esittäjiä.

Minulla on ilo tällä Länsi-Afrikan matkallani toimia puheenjohtajana yhdessä Liberian presidentti Ellen Johnson-Sirleafin kanssa Monroviassa järjestettävässä naisjohtajuuskonferenssissa, joiden tulosten toivomme heijastuvan ei vain Liberiaan vaan koko Afrikkaan ja myös yleismaailmallisesti.

Maailma tarvitsee kaikki resurssit käyttöön kehittyäkseen hyvin. Naisten aseman edistäminen on välttämätöntä köyhyyden vähentämiseksi. Naisten koulutuksen, tulojen ja aseman parantuminen näkyy suoraan perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin parantumisena.

Suomi pitää esillä ihmisoikeuksia kahdenvälisissä keskusteluissa sekä EU:n että YK:n puitteissa. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille – sekä miehille että naisille, pojille ja tytöille.

Herra presidentti, haluan kohottaa maljan Teidän ja puolisonne kunniaksi, Senegalin kansan onnelle ja menestykselle sekä maittemme välisen tiiviimmän yhteistyön kunniaksi.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 5.3.2009

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi